|
|
|
|
|
|
| |
Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. – 31.12.2021 |
| |
| |
Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj (jäljempänä Säästöpankkien Keskuspankki) on suomalaisten Säästöpankkien omistama pankki, jonka ensisijaisena tehtävänä on hoitaa Säästöpankkiryhmän erilaisia keskusluottolaitospalveluita. Keskusluottolaitospalvelut keskittyvät maksuliike- ja tilinhoitajapalveluihin, yhteenliittymän jäsensäästöpankeille (jäljempänä myös Säästöpankit) tarjottaviin maksukorttien liikkeellelaskupalveluihin, henkilöasiakkaiden kulutusluototukseen sekä likviditeetinhallintaan, jälleenrahoitukseen ja tasehallintaan liittyviin palveluihin. Säästöpankkien Keskuspankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään. |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin liiketoiminnan painopiste oli vuonna 2022 laadukkaissa palveluissa ja palveluiden edelleenkehittämisessä. |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin liiketulos tilikaudella oli 7,1 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma 3,4 miljardia euroa. |
| |
| |
| |
Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä |
|
| |
| |
Säästöpankkien Keskuspankki kuuluu Säästöpankkiryhmään ja Säästöpankkien yhteenliittymään. Pankin tilinpäätös yhdistellään Säästöpankkiryhmän yhdisteltyyn tilinpäätökseen. |
| |
Säästöpankkiryhmä on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliittymän muodostaneista Säästöpankeista, keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitosta sekä Säästöpankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä. |
| |
Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat Yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 15 Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj sekä edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset, Säästöpankkipalvelut Oy ja Sp-Rahastoyhtiö Oy. Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutus Oy sekä Sp-Koti Oy. |
| |
Tilikauden aikana Ylihärmän Säästöpankki fuusioitui Aito Säästöpankki Oy:öön ja Mietoisten Sääs-töpankki Liedon Säästöpankkiin. Fuusioiden seurauksena Yhteenliittymään ja Säästöpankkiryh-mään kuuluvien Säästöpankkien määrä väheni 17 pankista 15 pankkiin |
| |
Liedon Säästöpankin isännistö hyväksyi Liedon Säästöpankin ja Oma Säästöpankin yhdistymistä koskevat yritysjärjestelyt 22.9.2022 isännistön kokouksessa. Liedon Säästöpankin irtaantuminen Säästöpankkiryhmästä ja Säästöpankkien Yhteenliittymästä toteutuu arviolta 28.2.2023. |
| |
Säästöpankkikeskus käynnisti toukokuussa 2022 muutosneuvottelut, jotka koskivat noin 470 työntekijää Säästöpankkiliitto osk:ssa, Säästöpankkipalvelut Oy:ssä, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:ssä, Sp-Rahastoyhtiö Oy:ssä ja Sp-Henkivakuutusyhtiö Oy:ssä. Muutosneuvotteluiden tavoitteena oli parantaa operatiivista tehokkuutta, yksinkertaistaa organisaation rakennetta sekä selkiyttää työnjakoja ja vastuualueita. Suunniteltujen toimenpiteiden oli toteutuessaan arvioitu johtavan enintään 45 toimen lakkaamiseen. Muutosneuvottelut päättyivät 21.6.2022. Neuvottelujen tuloksena Säästöpankkikeskuksesta vähennettiin 21 työtehtävää ja osaan työtehtäviä tuli olennaisia muutoksia. Säästöpankkien Keskuspankissa neuvottelujen henkilöstövaikutukset olivat vähäiset. |
| |
Säästöpankkiliiton toimitusjohtajana vuodesta 2017 toiminut Tomi Närhinen jätti tehtävänsä kesäkuussa. Säästöpankkiliitto osk:n hallitus nimitti 15.8.2022 vt. toimitusjohtaja Karri Alameren Säästöpankkiliitto osk:n toimitusjohtajaksi. |
| |
Säästöpankkiryhmän rakenteesta löytyy lisätietoa sivulta saastopankki.fi/saastopankkiryhma. |
| |
| |
Toimintaympäristön kuvaus |
|
| |
| |
Globaali talousnäkymä |
|
| |
Vuosi 2022 alkoi myönteisissä tunnelmissa ja odotus oli, että maailmantalouden elpyminen koronakriisistä jatkuisi. Maailmantalouden odotettiin kasvavan pitkän ajan keskiarvoa nopeammin. Näkymät kuitenkin muuttuivat radikaalisti helmikuussa 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tämä aikaansai inhimillisen kärsimyksen lisäksi myös monenlaisia taloudellisia vaikutuksia.
Venäjän vastaiset sanktiot ja myös Venäjän omat toimet ovat aiheuttaneet raaka-aineiden ja energian hintojen nousua ja etenkin kaasun ja sähkön saatavuus on heikentynyt. Energiahaasteet ovat iskeneet erityisesti Eurooppaan, joka on ollut riippuvainen venäläisestä energiasta.
Inflaatio alkoi kiihtyä jo vuonna 2021, mutta sodan seuraukset omalta osaltaan kiihdyttivät inflaatio-ta. Vuonna 2022 inflaatiossa kavuttiin lukemiin, joita ei olla länsimaissa nähty vuosikymmeniin. Niin USA:ssa kuin Euroopassakin kuluttajahintainflaatio nousi yli 10 %:iin. USA:ssa inflaatio alkoi osoittaa jo vaimenemisen merkkejä loppuvuonna 2022, mutta Euroopassa inflaationäkymät ovat epävarmemmat ja riippuvat paljon energian hinnan kehityksestä. Toimitusketjuhaasteet sen sijaan alkoivat jo helpottaa loppuvuonna. |
| |
Hintojen nousun ja muun taloudellisen epävarmuuden myötä niin yritysten kuin kuluttajienkin luottamus kääntyi laskuun. Etenkin kuluttajat ovat monissa maissa olleet pessimistisempiä talousnäkymien suhteen kuin pitkään aikaan. Hintojen nousu on heikentänyt kotitalouksien ostovoimaa ympäri maailman. Toisaalta korona-aikana kerääntyneet säästöt ovat tuoneet helpotusta ja todellinen kulutus ei vielä pahemmin kärsinyt ostovoiman heikkenemisestä huolimatta.
Kiihtyneen inflaation seurauksena keskuspankit ympäri maailman aloittivat rahapolitiikan kiristämisen. Esimerkiksi USA:n ja Euroopan keskuspankit nostivat ohjauskorkojaan useasti ja normaalia suuremmin askelin. Heidän tavoitteensa on painaa inflaatio takaisin tavoitetasolle, vaikka se tarkoittaakin taloudellisen aktiviteetin heikkenemistä.
Kiinassa puolestaan tiukka koronastrategia aiheutti edelleen häiriöitä taloudessa, kun tartuntojen lisääntyessä otettiin käyttöön tiukkoja sulkutoimia. Loppuvuonna 2022 Kiina muutti koronastrategiansa selvästi sallivampaan suuntaan ja se näkyikin nopeasti tartuntojen räjähdysmäisenä kasvuna. Koronastrategian onnistuminen ohjaa pitkälti ensi vuoden talouden kehitystä. |
| |
Vaikka talousuutisointi ja etenkin tulevaisuuteen ennakoivat indikaattorit olivat varsin mollivoittoisia vuonna 2022, odotetaan maailmantalouden kasvaneen noin 3 %:n vauhtia (OECD:n ennuste). Se on toki pitkän aikavälin kasvua maltillisempi luku, mutta sitä voidaan pitää nykyisessä talousympäristössä jonkinlaisena torjuntavoittona. Todellinen taloudellinen aktiviteetti on pärjännyt paremmin kuin mitä luottamusindikaattorit ennakoivat. |
| |
| |
Korkoympäristö |
|
| |
Vuoden 2021 aikana lähes muuttumattomina ja negatiivisina pysyneet euroalueen lyhyet korot ovat tilikauden aikana nousseet merkittävästi. Asuntolainojen hallitsevana viitekorkona toimiva 12 kuukauden Euribor on noussut vuodenvaihteesta lähes 3,5 prosentttiyksikköä. Lyhyissä koroissa tapahtunut nousu ja käyrän jyrkkeneminen on eliminoinut sitä rasitetta, jonka viime vuosien tasainen korkokäyrä on pankkitoiminnan korkokatteelle muodostanut. Samanaikaisesti kuitenkin tukkurahoitusmarkkinoiden epävakaa tilanne on leventänyt marginaaleja velkapääomamarkkinoilla ja täten kasvattanut jälleenrahoituksen kustannuksia.
Euroopan Keskuspankki on selkeästi viestittänyt ohjauskorkojen nousevan edelleen. Samanaikaiset markkinoiden odotukset heikkenevästä talouskehityksestä ovat kuitenkin jarruttaneet pitkien korkojen nousua. Viiden vuoden swap-korko on noussut vuodenvaihteesta noin 3 prosenttiyksikköä mutta epävarmuus talouskehityksestä on aikaansaanut pitkään korkokäyrään laskevan muodon. |
| |
| |
Sijoitusmarkkinat |
|
| |
Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä koettiin merkittävä muutos sijoitusmarkkinoilla Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena. Riskinottohalukkuus laski ja osakemarkkinoiden pitkään jatkunut nousu kääntyi. Samaan aikaan inflaation nousu ja sitä seuranneet rahapoliittiset toimenpiteet katkaisivat pitkään jatkuneen matalien korkojen aikakauden. Tällä oli merkittäviä vaikutuksia sijoitusmarkkinoihin. Korkosijoitusten tuotot laskivat voimakkaasti kolmannella vuosineljänneksellä ja yritysten tulosnäkymien heikentyminen yhdessä nousevien korkojen kanssa johtivat osakekurssien laskuun. Globaalin talouskasvun hidastuminen ja Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen heikensivät kehittyvien markkinoiden sijoitusten tuottoja. Vuoden viimeisellä neljänneksellä sijoitusmarkkinoilla nähtiin elpymistä, mutta vuosi 2023 alkaa merkittävien epävarmuustekijöiden vallitessa. Geopoliittisten jännitteiden nousu, hiipuva talouskasvu ja kiristyvä rahapolitiikka yhdessä luovat haastavan sijoitusympäristön. |
| |
| |
Suomen taloustilanne |
|
| |
Kuten muuallakin maailmassa, vuodesta 2022 odotettiin vuoden startatessa vielä ripeän talouskasvun vuotta. Ukrainan sota heikensi kuitenkin Suomen talouden näkymiä monella tapaa. Suomen ulkomaankauppa Venäjän kanssa on romahtanut, kuluttajien ja yritysten luottamus on laskenut ja energian hinta on korkealla.
Nämä lähtökohdat huomioiden Suomen talous pärjäsi vuonna 2022 kohtuullisen hyvin. Hyvän alkuvuoden ansiosta talouskasvun odotetaan asettuvan noin 2 %:iin. Loppuvuonna talouskasvu kuitenkin jo hyytyi. Tätä kirjoitettaessa tilastot kertovat BKT:n supistuneen hieman jo vuoden kolmannella neljänneksellä ja ekonomistit odottavat supistumisen jatkuvan myös vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Vuoden aikana kuluttajien luottamus romahti historiansa pohjalukemiin. Syitä tähän ovat ainakin hintojen ja korkojen nopea nousu sekä sähköpulan uhka. Kuluttajien luottamuksen heikentyminen on heijastunut voimakkaasti asuntomarkkinoille. Kauppamäärät sekä uusien asuntolainojen nostot ovat laskeneet selvästi vuoden takaa. |
| |
Sen sijaan yksityinen kulutus on pitänyt pintansa kohtuullisen hyvin. Etenkin palveluita on kulutettu koronakriisin aiheuttaman patoutuneen kysynnän siivittämänä. Tavaroiden kulutus on sen sijaan supistunut. Kotitaloudet ovat käyttäneet korona-aikana kertyneitä säästöjään kulutuksen rahoittamiseen.
Kotitalouksien taloutta haastaa nyt hintojen ja korkojen nousu. Sen sijaan työmarkkinoilla tilanne on edelleen hyvä. Työllisyysaste on ennätyksellisen korkealla ja vapaita työpaikkoja on yhä paljon tarjolla.
Yritysten tuotanto kasvoi vuonna 2022 vielä mukavaa tahtia. Näkymät tulevaan kuitenkin heikkenivät ja myös yritysten luottamus on laskenut, vaikkakaan ei niin dramaattisesti kuin kotitalouksien. Heikointa luottamus on kaupan ja rakentamisen aloilla, teollisuudessa ja palvelusektorilla yritysten luottamus on hieman korkeammalla. Konkurssien määrä on pysynyt normaalilla tasolla. |
| |
| |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin liiketoiminta |
|
| |
| |
Säästöpankkien Keskuspankki vastaa erilaisten keskitettyjen palveluiden tuottamisesta Säästöpankeille. Merkittävimmät toiminnot ovat Säästöpankkien yhteenliittymän jäsenluottolaitosten jälleenrahoitus ja likviditeetin hallinta, tasehallintapalvelut, maksukorttien liikkeeseenlaskupalvelut ja vakuudettomien kulutusluottojen myöntäminen Säästöpankkien asiakkaille sekä säästöpankkien maksujenvälitys- ja tilinhoitajatoiminta. |
| |
Treasury |
|
| |
Treasury-toiminnan painopiste oli vuonna 2022 Säästöpankkiryhmän likviditeettiaseman varmista-misessa sekä optimoinnissa ja ryhmän velkasijoittajasuhteiden edelleenlaajentamisessa. |
| |
Tasehallintapalvelut |
|
| |
Toimintavuonna käynnistettiin ja edistettiin useita järjestelmäympäristöön ja datan hallinnointiin liittyviä projekteja ja pienkehityksiä ml. kiinnitysluottopankkisääntelyn edellyttämät muutokset. Tuettiin Yhteenliittymän luottolaitoksia korkoriskien hallinnassa korkoympäristön nopeassa muu-toksessa. |
| |
Maksukorttien liikkeeseenlaskupalvelut ja vakuudeton kulutusluototus |
| |
Vuoden 2022 aikana Säästöpankkien palvelutarjoama laajeni rahoitustuotteissa, kun Säästöpankin vakuudetonta kulutusluottoa alettiin aktiivisesti markkinoida. Vastuullisesti myönnetyn ja markkinoidun rahoitustuotteen kysyntä on ollut hyvää ja asiakkaat ovat hakeneet tuotetta erityisesti Säästöpankin mobiili- ja verkkopankin kautta. Maksukorttien osalta liiketoimintavolyymit kehittyivät suotuisasti ja vuoden aikana toteutettiin useita pienkehityshankkeita. Vastuullisuutta edistettiin korttialueella muun muassa ottamalla käyttöön meren jätemuovista valmistetut maksukortit ja siirtymällä kortinvalmistuksessa kolmen vuoden voimassaoloajasta neljään vuoteen. |
| |
Maksujenvälitys |
|
| |
Vuoden 2022 aikana jatkettiin prosessien ja toiminnallisuuksien kehittämistä sekä toteutettiin useita sääntelyn edellyttämiä toiminnallisuuksia ja muutoksia. |
| |
Arvopaperipalvelut / tilinhoitajatoiminta |
|
| |
Vuoden 2022 aikana toteutettiin sääntelyyn, markkinamuutoksiin ja viranomaisraportointiin liittyviä hankkeita sekä edistettiin liiketoiminta-alueen nopean ja kustannustehokkaan jatkokehittämisen mahdollisuuksia. |
| |
| |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin tulos ja tase |
| |
| |
Keskeiset tunnusluvut |
|
| |
|
| |
(1 000 euroa) |
12/2022 |
12/2021 |
12/2020 |
| |
|
| |
Liikevaihto |
59 845 |
44 142 |
43 904 |
| |
Korkokate |
17 990 |
9 147 |
6 487 |
| |
% liikevaihdosta |
30,1 % |
20,7 % |
14,8 % |
| |
Liikevoitto |
7 106 |
-582 |
-1 452 |
| |
% liikevaihdosta |
11,9 % |
-1,3 % |
-3,3 % |
| |
Liiketoiminnan tuotot yhteensä |
28 585 |
20 583 |
21 332 |
| |
Liiketoiminnan kulut yhteensä |
-20 633 |
-20 628 |
-21 678 |
| |
Kulu/tuotto-suhde |
0,7 |
1,0 |
1,0 |
| |
Taseen loppusumma |
3 421 948 |
2 679 569 |
2 817 010 |
| |
Oma pääoma |
116 024 |
83 952 |
83 620 |
| |
Oman pääoman tuotto % |
5,7 % |
-0,8 % |
-1,7 % |
| |
Koko pääoman tuotto % |
0,2 % |
0,0 % |
-0,1 % |
| |
Omavaraisuusaste % |
3,4 % |
3,1 % |
3,0 % |
| |
Vakavaraisuussuhde % |
41,4 % |
39,1 % |
32,2 % |
| |
Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista |
-846 |
-537 |
-1 107 |
| |
Henkilöstön määrä kokonaisresursseiksi muutettuna |
39 |
48 |
44 |
| |
Kokonaisresurssien määrä keskimäärin tilikaudella |
46 |
49 |
47 |
| |
| |
| |
Tuloskehitys (vertailutieto 1-12/2021) |
|
| |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin liiketulos oli 7,1 (-0,6) miljoonaa euroa ja tilikauden tulos verojen jälkeen 5,7 (-0,7) miljoonaa euroa. |
| |
| |
Tuotot |
|
| |
Liiketoiminnan tuotot yhteensä olivat 28,6 (20,6) miljoonaa euroa. |
| |
Korkokate nousi 18,0 (9,1) miljoonaan euroon. Korkotuotot kehittyivät positiivisesti ollen 33,4 (18,0) miljoonaa euroa samalla, kun korkokulut myös kasvoivat -15,4 (-8,9) miljoonaan euroon. Korkotuottojen kasvu johtui antolainauksen ja korollisen korttiluottokannan tuottojen kasvusta. Korkokulujen kasvu johtui varainhankinnan kustannusten noususta. Korkoriskin suojaamiseksi tehtyjen koronvaihtosopimusten osuus korkokatteesta oli -0,3 (0,6) miljoonaa euroa. |
| |
Nettopalkkiotuotot nousivat 1,1 miljoonaa euroa ollen 9,8 (8,7) miljoonaa euroa. Palkkiotuotot nousivat 25,7 (23,4) miljoonaan euroon palkkiokulujen ollessa 15,8 (14,7) miljoonaa euroa. |
| |
Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat -2,8 (-0,8) miljoonaa euroa, joka oli täysin suojauslaskennan nettotuloksen realisoitumatonta kulua. |
| |
Liiketoiminnan muut tuotot olivat 3,6 (3,5) miljoonaa euroa ja koostuivat pääosin palveluveloituksista yhteenliittymän keskusyhteisöltä sekä sopimustuotoista korttijärjestöltä. |
| |
| |
Kulut |
|
| |
Liiketoiminnan kulut ennen rahoitusvarojen arvonalenemisia olivat yhteensä -20,6 (-20,6) miljoonaa euroa. |
| |
Henkilöstökulut laskivat 0,4 miljoonaa euroa päätyen -4,5 (-4,9) miljoonaan euroon. |
| |
Liiketoiminnan muut kulut nousivat 0,3 miljoonaa euroa ollen -14,4 (-14,1) miljoonaa euroa. |
| |
Poistot pysyivät suhteellisen samalla tasolla kuin vertailuvuonna. Poistot aineettomista hyödykkeistä olivat yhteensä -1,7 (-1,6) miljoonaa euroa. |
| |
Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista olivat -0,8 (-0,5) miljoonaa euroa. |
| |
| |
| |
Tase ja rahoitus (vertailutieto 31.12.2021) |
|
| |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin taseen loppusumma oli 3 422 (2 680) miljoonaa euroa. |
|
| |
| |
Varainhankinta ja ottolainaus |
|
| |
Säästöpankkien Keskuspankin liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen kokonaismäärä oli 880 (1 006) miljoonaa euroa. EMTN-ohjelman puitteissa liikkeeseen laskettiin 70 miljoonan euron arvosta uusia pitkäaikaisia vakuudettomia joukkovelkakirjalainoja kauden aikana erääntyneiden joukkovelkakirjalainojen korvaamiseksi yhteenliittymän jälleenrahoitustarpeen mukaan. |
| |
Velat luottolaitoksille olivat kauden päättyessä 1 754 (1 244) miljoonaa euroa ja koostuivat pääosin yhteenliittymäpankkien lyhytaikaisista talletuksista LCR- ja maksuliiketileille sekä Säästöpankkien Keskuspankin välittämistä vähimmäisvarantotalletuksista. Erään sisältyy myös Euroopan keskuspankin TLTRO III -rahoitusoperaatiosta nostettua vakuudellista luottoa 68 miljoonan euron arvosta ja rahamarkkinatalletuksia muilta kuin yhteenliittymäpankeilta 250 (185) miljoonaa euroa. |
| |
Velat asiakkaille olivat 574 (326) miljoonaa euroa ja koostuivat pääasiassa ulkomaisten julkisyhteisöjen rahamarkkinatalletuksista. |
| |
Antolainaus |
|
| |
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta olivat kauden lopussa 1 931 (1 393) miljoonaa euroa. Erä koostuu pääosin yhteenliittymän muille Säästöpankeille sekä Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:lle myönnetyistä taselainoista (yhteensä 1 748 miljoonaa) ja reposopimuksista (40 miljoonaa). Erään sisältyy lisäksi yhteenliittymän vähimmäisvarantotalletus sekä vakuudeksi annetut rahavakuudet muille pankkiryhmille. |
| |
Lainat ja saamiset asiakkailta olivat yhteensä 141 (97) miljoonaa euroa ja koostuivat pääosin luotto-korttien saldoista. Vakuudeton kulutusluotto tuotteen korollinen luottokanta oli 27 miljoonaa euroa. Järjestämättömien saamisten osuus kuluttaja-asiakasluotonannosta oli vuoden lopussa 1,41 % (1,35 %) koko kantaan suhteutettuna. |
| |
Sijoitusomaisuus |
|
| |
Säästöpankkien Keskuspankin sijoitusomaisuus 108 (167) miljoonaa euroa koostuu pääasiassa kes-kuspankkirahoitukseen oikeuttavista saamistodistuksista (50 miljoonaa euroa). Muita saamistodis-tuksia taseessa oli tilikauden päättyessä 3,2 miljoonaa euroa. Merkintöjä ei julkisesti noteerattuihin rahastoihin oli 3,2 miljoonaa euroa sekä ei julkisesti noteerattuihin osakkeisiin 2,1 miljoonaa euroa. |
| |
Osakkeet ja oma pääoma |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin koko osakekannan omistavat yhteenliittymän Säästöpankit. Kat-sauskauden aikana toteutettiin osakeanti omistajapankeille. Osakeanti oli suuruudeltaan 26 468 tuhatta euroa. Säästöpankkien Keskuspankin osakepääoma osakeannin jälkeen on 94 812 tuhatta euroa. Säästöpankkien Keskuspankin hallussa ei ole omia osakkeita.
Oman pääoman määrä 31.12.2022 oli 116 (84) miljoonaa euroa ja se luetaan kokonaan ydinpääomaan. Oman pääoman muutoksen merkittävin syy on edellä mainittu osakeanti. Oman pääoman tuotto oli 5,7 % (-0,8 %). Koko pääoman tuotto on 0,2 % (0,0 %). |
| |
| |
| |
Vakavaraisuus ja riskiasema |
|
| |
| |
Vakavaraisuuden hallinta (vertailutieto 31.12.2021) |
| |
Säästöpankkien Keskuspankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Säästöpankkien Keskuspankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan Säästöpankkien Keskuspankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuuden hallintaprosessin kautta määritettävät sisäiset pääomatarpeet perustuvat vakavaraisuussääntelyn Pilari I:n mukaisiin pääomavaateisiin ja sen ulkopuolisiin riskeihin kuten rahoitustaseen korkoriskiin, sijoitussalkun markkinariskiin ja liiketoimintariskiin. Sisäisessä arviointiprosessissa Säästöpankkien keskuspankki arvioi pääoman määrän, joka riittää kattamaan myös Pilari I:n ulkopuolisista riskeistä syntyvät odottamattomat tappiot. |
| |
Säästöpankkien Keskuspankki tuottaa strategiansa mukaisesti säästöpankeille erilaisia keskusluottolaitospalveluita: maksuliike- ja tilinhoitajapalveluita kaikille säästöpankeille ja yhteenliittymän jäsensäästöpankeille maksukorttien ja vakuudettomien kulutusluottojen liikkeellelaskupalveluita sekä likviditeetinhallintaan, jälleenrahoitukseen ja tasehallintaan liittyviä palveluita. Toimimalla vain näillä liiketoiminta-alueilla pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina. |
| |
Pankin hallituksella on kokonaisvastuu vakavaraisuudenhallinnasta. Pankin hallitus hyväksyy vakavaraisuuden hallinnan lähtökohdat, tavoitteet ja periaatteet. Lisäksi hallitus vahvistaa yleiset vaatimukset vakavaraisuuden mittaus- ja arviointimenetelmille sekä yleiset periaatteet vakavaraisuuden hallintaprosessin järjestämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallitus vahvistaa riskistrategiat ja määrittää tavoitetasot pääomalle, joka kattaa kaikki liiketoiminnasta ja ulkoisen toimintaympäristön muutoksista aiheutuvat olennaiset riskit. Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvien yhteisöjen vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan konsolidoidusti Yhteenliittymäntasolla. Keskusyhteisön hallitus on asettanut yhteenliittymän ja pankkien vakavaraisuudelle tavoitetasot, joita seurataan neljännesvuosittain. |
| |
Stressitestit |
|
| |
Osana vakavaraisuuden hallintaprosessia Säästöpankkien Keskuspankki arvioi omaa riskiasemaansa ja pääoman riittävyyttä stressitesteillä. Stressitestejä käytetään arvioitaessa miten erilaiset poikkeuksellisen vakavat, mutta mahdolliset tilanteet voivat vaikuttaa tuloksentekokykyyn, vakavaraisuuteen ja pääomien riittävyyteen. Stressitestien avulla pyritään tunnistamaan Säästöpankkien Keskuspankin kannalta keskeisimmät riskit ja arvioimaan, miten haavoittuvainen pankin rakenne on näiden riskien toteutumisen suhteen. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. |
| |
Pääoman jatkuvuussuunnitelma |
|
| |
Säästöpankkien Keskuspankin pääoman jatkuvuussuunnitelma on tehty ennalta arvaamattomien tapahtumien varalle, jotka saattavat vaarantaa pankin vakavaraisuuden. Osana pääoman jatkuvuussuunnitelmaa ovat pääoman määrälle ja laadulle hallituksen asettamat tavoitetasot ja seurantarajat, joita seurataan neljännesvuosittain. Pääoman jatkuvuussuunnitelmassa on kuvattu toimenpiteet, joihin toimiva johto ja hallitus voivat ryhtyä, jos vakavaraisuussuhdeluvulle asetettu seurantaraja rikkoutuu. |
| |
Pilari I -pääomavaateet |
|
| |
Säästöpankkien Keskuspankin suurimmat pääomavaateet muodostuvat korttiluottosaamisista. Pankin luottoriskin pääomavaade lasketaan standardimenetelmällä ja operatiivisen riskin pääomavaade perusmenetelmällä. Markkinariskin pääomavaade lasketaan perusmenetelmällä valuuttapositiolle. Markkinariskin pääomavaade lasketaan perusmenetelmällä valuuttapositiolle, mikäli kokonaisnettovaluuttapositio on yli 2 prosenttia omien varojen yhteismäärästä. Säästöpankkien Keskuspankilla ei ole valuuttapositiota. |
| |
| |
Omat varat ja vakavaraisuus |
|
| |
Säästöpankkien Keskuspankin pääomavaatimus muodostuu seuraavista eristä: |
| |
– |
Vakavaraisuusasetukseen (CRR) perustuva vähimmäisvaade vakavaraisuussuhdeluvulle (8 %) |
| |
– |
2,5 % luottolaitoslain mukainen kiinteä CET1-lisäpääomavaatimus, |
| |
– |
Ulkomaisten vastuiden maakohtaiset muuttuvat CET1-lisäpääomavaatimukset. |
| |
Finanssivalvonnan Säästöpankkien yhteenliittymälle asettama harkinnanvarainen Pilari II pääomavaatimus on tällä hetkellä 1,25 prosenttia (1,25 %). Perustuen Finanssivalvonnan marraskuussa 2021 tekemään päätökseen Pilari II -pääomavaade nousee 1,5 prosenttiin alkaen 30.6.2022. Pilari II -pääomavaatimuksesta vähintään kolme neljäsosaa on oltava ensisijaista pääomaa, josta vähintään kolme neljäsosaa on oltava ydinpääomaa. |
| |
Finanssivalvonta poisti 6.4.2020 koronapandemian vaikutusten lieventämiseksi järjestelmäriskipuskurin, joka oli Säästöpankkien yhteenliittymän osalta 1 prosentin suuruinen. Finanssivalvonta ei ole toistaiseksi asettanut järjestelmäriskipuskuria nollatasoa suuremmaksi Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten vuoksi. Makrovakauspäätöksen 16.12.2022 mukaan Finanssivalvonnan johtokunta on arvioinut tarvetta ja mahdollisuuksia vahvistaa kansallisen rahoitusjärjestelmän riskinkantokykyä enintään yhden prosentin suuruisella järjestelmäriskipuskurivaatimuksella. Päätöksen mukaan Finanssivalvonnan johtokunta valmistautuu tekemään päätöksen järjestelmäriskipuskurivaatimuksen asettamisesta vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä ja järjestelmäriskipuskurivaatimus tulisi voimaan laissa määritellyn siirtymäajan jälkeen. Päätöstä järjestelmäriskipuskurin asettamisesta voidaan lykätä, jos vaatimuksen arvioidaan vaikuttavan hyvin kielteisesti luottomarkkinoiden toimintaan lyhyellä aikavälillä. |
| |
Finanssivalvonta ei ole asettanut vuonna 2022 muuttuvaa lisäpääomavaatimusta, jonka suuruus voi vaihdella 0–2,5 prosenttia riskipainotettujen saamisten yhteismäärästä. Finanssivalvonta ei ole asettanut Säästöpankkien yhteenliittymälle ns. OSII-lisäpääomavaatimusta. |
| |
Finanssivalvonta on myöntänyt luvan olla vähentämättä Säästöpankkien yhteenliittymän jäsenluottolaitosten sisäisiä omistusosuuksia omien varojen instrumenteista laskettaessa omia varoja yksittäisen laitoksen tasolla ja alakonsolidointiryhmän tasolla. Lisäksi Finanssivalvonta on myöntänyt luvan soveltaa 0 prosentin riskipainoa Yhteenliittymän yhteisvastuun piirissä oleviin sisäisiin luottolaitosvastuisiin. Luvat perustuvat EU:n vakavaraisuusasetuksen (EU 575/2013) ja lakiin talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010). |
| |
Finanssivalvonta on antanut Yhteenliittymälain mukaisen luvan Säästöpankkien yhteenliittymän Keskusyhteisönä toimivalle Säästöpankkiliitto osk:lle päättää, ettei sen jäsenluottolaitoksiin sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen (EU 575/2013) kuudennen osan ja sen nojalla annetuissa Euroopan unionin säädöksissä säädettyjä luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Keskusyhteisölle myönnetty lupa kattaa myös 28.6.2021 voimaan tulleen NSFR-vaateen. |
| |
Euroopan komissio julkaisi 27.10.2021 ehdotuksen uudeksi pankkipaketiksi, joilla implementoidaan lopullinen Basel III -sääntely EU:ssa. Ehdotukseen sisältyvillä EU:n vakavaraisuusasetuksen muu-toksilla (CRR3), jonka tarkoitus tulla voimaan 2025 vuoden alusta ei arvioida olevan olennaista vaikutusta Säästöpankkien Keskuspankin vakavaraisuuteen. |
| |
Säästöpankkien Keskuspankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. |
| |
Säästöpankkiryhmän tilinpäätös ja Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot ovat saatavissa internet osoitteesta www.saastopankki.fi. |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin omat varat olivat yhteensä 106,5 (75,2) miljoonaa euroa, kun yhteenlaskettu pääomavaatimus oli 27,0 (20,2) miljoonaa euroa. Ydinpääoma (CET1) muodostui kokonaan ensisijaisesta pääomasta ja sen määrä oli 106,5 miljoonaa euroa. Oma pääoma koostuu ensisijaisista rajoituksettomista omista varoista sekä ydinpääomasta. |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin vakavaraisuussuhde oli korkealla tasolla ollen vuoden lopussa 41,4 % (39,1 %). Korkeaa vakavaraisuuslukua selittää osaltaan Finanssivalvonnan yhteenliittymälle antama poikkeuslupa, jonka mukaisesti Säästöpankkien yhteenliittymän sisäisten rahoituserien riskipainona käytetään vakavaraisuuslaskennassa 0 %. |
| |
| |
| |
Vakavaraisuuslaskelma |
| |
| |
Omat varat |
2022 |
2021 |
| |
(1 000 euroa) |
| |
| |
Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja |
116 024 |
83 952 |
| |
Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut |
-9 536 |
-8 745 |
| |
Ydinpääoma (CET1) yhteensä |
106 488 |
75 206 |
| |
| |
Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) yhteensä |
106 488 |
75 206 |
| |
| |
Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) |
106 488 |
75 206 |
| |
| |
Riskipainotetut erät yhteensä |
257 860 |
192 333 |
| |
josta luottoriskin osuus |
212 713 |
151 362 |
| |
josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) |
824 |
856 |
| |
josta markkinariskin osuus |
- |
- |
| |
josta operatiivisen riskin osuus |
44 323 |
40 115 |
| |
| |
Omien varojen vähimmäisvaatimus |
20 563 |
15 387 |
| |
Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä |
85 925 |
59 820 |
| |
| |
Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) |
41,4 |
39,1 |
| |
Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) |
41,4 |
39,1 |
| |
Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) |
41,4 |
39,1 |
| |
| |
Pääomavaatimus |
| |
Omat varat yhteensä |
106 488 |
75 206 |
| |
Pääomavaatimus yhteensä* |
26 992 |
20 195 |
| |
Pääomapuskuri |
79 496 |
55 011 |
| |
| |
*Pääomavaatimus muodostuu lakisääteisestä vähimmäisvakavaraisuusvaateesta 8 %, luottolaitoslain mukaisesta kiinteästä lisäpääomavaatimuksesta 2,5 % ja ulkomaisten vastuiden maakohtaisista muuttuvista lisäpääomavaatimuksista. |
| |
| |
| |
Vähimmäisomavaraisuusaste |
|
| |
Säästöpankkien Keskuspankin vähimmäisomavaraisuusaste oli 6,1 (5,3 %) ylittäen selvästi sitovan 3 % vähimmäisvaateen. Vähimmäisomavaraisuusaste (Leverage Ratio) kuvaa luottolaitoksen velkaantumisastetta ja se lasketaan jakamalla ensisijainen pääoma vastuiden kokonaismäärästä. Merkittävin osa Säästöpankkien Keskuspankin kokonaisvastuista muodostuu ryhmän sisäisistä eristä, jotka vakavaraisuuslaskennassa käsitellään 0 % -riskipainolla eikä niitä vähimmäisomavaraisuutta laskettaessa oteta mukaan kokonaisvastuiden määrään. Pankki seuraa liiallista velkaantumista osana vakavaraisuuden hallintaprosessia. |
| |
| |
(1 000 euroa) |
2022 |
2021 |
| |
Ensisijainen pääoma |
106 488 |
75 206 |
| |
Vastuiden kokonaismäärä |
1 755 379 |
1 407 959 |
| |
Vähimmäisomavaraisuusaste |
6,1 |
5,3 |
| |
| |
| |
Kriisinratkaisusuunnitelma |
|
| |
Euroopan parlamentin ja unionin direktiivi 2014/59/EU luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä tuotiin kansallisesti voimaan 1.1.2015 alkaen (Laki luottolaitos-ten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta). Kriisinratkaisulain toteuttamiseksi perustettiin Rahoitusvakausvirasto (Laki rahoitusvakausvirastosta, 1995/2014). Rahoitusvakausvirasto päätti asettaa huhtikuussa 2022 Säästöpankkien yhteenliittymälle sekä Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:lle omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimuksen (MREL-vaade). Aiemman pää-töksen mukainen vaade on voimassa 31.12.2023 saakka. Vaadetta ei kohdisteta yksittäisiin jäsen-luottolaitoksiin tai Säästöpankkien Keskuspankkiin. |
| |
MREL-vaade on luonteeltaan Pilari II -tyyppinen minimivaade, joka on täytettävä jatkuvasti. Rahoitusvakausviraston päätöksen mukaan Säästöpankkien yhteenliittymään sovellettava MREL-vaade on 19,49 % kokonaisriskin määrästä tai 5,91 % vastuiden kokonaismäärästä, kumpi suurempi, 31.12.2023 saakka ja 1.1.2024 alkaen MREL-vaade on 19,77 % kokonaisriskin määrästä tai 7,85 % vastuiden kokonaismäärästä, kumpi suurempi. Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:n MREL-vaatimus on 14,4 % kokonaisriskin määrästä tai 5,1 % vastuiden kokonaismäärästä, kumpi suurempi, 31.12.2023 saakka ja 1.1.2024 alkaen 15,71 % kokonaisriskin määrästä tai 5,91 % vastuiden kokonaismäärästä, kumpi suurempi. Kokonaisriskin perusteella lasketun vaatimuksen lisäksi on jatkuvasti täytettävä laitoskohtainen kokonaislisäpääomavaatimus. |
| |
| |
Riskiasema |
|
| |
| |
Riskienhallinnan tavoite |
|
| |
Riskienhallinnan tavoitteena on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta riittävästä ja tehokkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta. |
| |
Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi |
|
| |
Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa. Riskienhallinnalla pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa valvottavan maineelle ja siten varmistamaan ryhmästrategian toteuttamista. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta on osa sisäistä valvontaa. Säästöpankkien Keskuspankilla on liiketoiminnoista riippumaton riskienvalvonta, jota hoitaa Säästöpankkiliiton riskienvalvontatoiminto. |
| |
Säästöpankkien Keskuspankki tuottaa strategiansa mukaisesti säästöpankeille erilaisia keskusluottolaitospalveluita: maksujenvälitys- ja tilinhoitajatoimintoja kaikille säästöpankeille, yhteenliittymän jäsensäästöpankeille maksukorttien ja vakuudettomien kulutusluottojen liikkeeseenlaskupalveluita sekä likviditeetinhallintaan, jälleenrahoitukseen ja tasehallintaan liittyviä palveluita. Säästöpankkien Keskuspankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä Säästöpankkien Keskuspankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Säästöpankkien Keskuspankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. |
| |
Säästöpankkien Keskuspankki altistuu toiminnassaan luotto-, markkina- ja operatiivisille riskeille sekä liiketoiminta- ja likviditeettiriskeille. |
| |
Luotto- ja vastapuoliriskit |
|
| |
Luotto- ja vastapuoliriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei kykene täyttämään sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Luottoriskien suurin lähde ovat luotot, mutta vastapuoliriskiä voi syntyä myös muunlaisista saamisista, kuten pankkitalletuksista, sijoitussalkkuihin hankituista arvopapereista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämättömistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä ja takauksista. |
| |
Keskittymäriskillä tarkoitetaan puolestaan sitä, että Säästöpankkien Keskuspankin yhdelle asiakkaalle ja/tai asiakaskokonaisuudelle, myöntämien luottojen kokonaismäärä ei saa ylittää luottolaitoslaissa, muissa säädöksissä tai Finanssivalvonnan tai muun valvontaviranomaisen antamissa määräyksissä ja ohjeissa vahvistettuja enimmäismääriä. Yksittäisten vastapuolien aiheuttamia keskittymäriskejä on säännelty limiiteillä ja enimmäisasiakasvastuuta koskevilla toimintaohjeilla sekä yhteenliittymä- että yksittäisellä jäsenluottolaitostasolla. |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin hallituksen vahvistamat liiketoiminta- ja riskistrategiat määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat sijoitustoimintaa ja luotonannon suuntaamista. |
| |
Likviditeettiriski |
|
| |
Likviditeettiriskillä tarkoitetaan pankin kykyä vastata sitoumuksistaan. Likviditeettiriski voi aiheutua sisään tulevien ja ulos menevien kassavirtojen hallitsemattomuudesta ja/tai ennakoimattomuudesta. Likviditeettiriskiksi voidaan määritellä myös tarvittavan jälleenrahoituksen kustannusten hallitsematon nousu. Likviditeettiriski voidaan tarkemmin jakaa lyhyen aikavälin maksuvalmiusriskiin ja pitkän aikavälin rahoitusriskiin. |
| |
Maksuvalmiusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Säästöpankkien Keskuspankin maksuvalmius hyvänä koko vuoden. |
| |
Markkinariski |
|
| |
Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Tilikaudella 2022 Säästöpankkien Keskuspankilla oli markkinariskeistä korko- ja valuuttariskiä alla kuvatusti. |
| |
Korkoriski |
|
| |
Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tase-erien ja taseen ulkopuolisten erien markkina-arvoon ja korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Säästöpankkien Keskuspankki soveltaa käyvän arvon suojausta ja käyttää koronvaihtosopimuksia korkoriskiasemansa sopeuttamiseen. Säästöpankkien Keskuspankki käyttää korkoriskinsä seuraamiseksi nykyarvo- ja tuloriskimenetelmää. |
| |
Valuuttariski |
|
| |
Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssien muutosten vaikutusta tulokseen tai omaan pääomaan. Säästöpankkien Keskuspankille syntyy valuuttariskiä vähäisessä määrin sijoitussalkussa olevien, Visan jäsenyydestä johtuvien Visa Inc -osakkeiden vuoksi. Säästöpankkien yhteenliittymän jäsenluottolaitosten ottolainauksessa tai likviditeettisalkuissa ei saa olla avointa valuuttapositiota. Valuuttapositiota seurataan vakavaraisuuslaskennassa käytettävän menetelmän mukaisesti (pääomavaade lasketaan, mikäli kokonaisnettovaluuttapositio on yli 2 %-yksikköä omien varojen yhteismäärästä). |
| |
Operatiivinen riski |
|
| |
Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Myös oikeudelliset riskit sisältyvät operatiivisiin riskeihin. |
| |
Säästöpankkien Keskuspankissa tunnistetaan ja dokumentoidaan tuotteisiin, palveluihin, toimintoihin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit. Operatiivisten riskien tunnistamisen kautta määritellään valvonta ja kontrollit. Osa operatiivisten riskien aiheuttamista tappioista suojataan vakuutusturvalla. Lisäksi jatkuvuussuunnitelmilla varaudutaan toiminnan merkittäviin häiriöihin. Säästöpankkien Keskuspankin operatiiviselle johdolle raportoidaan säännöllisesti operatiivisista riskeistä ja toteutuneista vahingoista sekä läheltä piti tilanteista. |
| |
Liiketoimintariski |
|
| |
Liiketoimintariskit kuvaavat liiketoimintaympäristöstä johtuvien epävarmuuksien vaikutuksia liiketoimintaan. Liiketoimintariskit syntyvät kilpailusta, markkinoiden ja asiakaskäyttäytymisen muutoksista sekä tuloksen muodostumisen odottamattomista heilahteluista. Liiketoimintariskit voivat syntyä myös väärän strategian valinnasta, puutteellisesta johtamisesta tai hitaasta reagoinnista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Liiketoimintariskiä hallitaan ja minimoidaan Säästöpankkien Keskuspankin hallituksen strategia- ja liiketoimintasuunnitelmien avulla. Arvio liiketoimintariskeistä sisältyy hallituksen hyväksymään vakavaraisuuden hallintasuunnitelmaan (ICAAP). |
| |
| |
| |
Luottoluokitus |
|
| |
S&P Global Ratings vahvisti 4.2.2022 Säästöpankkien Keskuspankin pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolle A - ja lyhytaikaisen tasolle A-2. Näkymät säilyivät negatiivisina. |
| |
| |
Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä |
|
| |
Säästöpankkien Keskuspankin varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös, voitonjako, vastuuvapauden myöntäminen sekä valitaan hallituksen jäsenet. Päätökset Säästöpankkien Keskuspankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee Säästöpankkien Keskuspankin hallitus. Lisäksi hallituksen tehtävänä on tehdä päätökset merkittävimmistä Säästöpankkien Keskuspankin liiketoimintaan liittyvistä asioista sekä valita Säästöpankkien Keskuspankille toimitusjohtaja. Hallituksen tehtäviin kuuluu myös varmistaa, että Säästöpankkien Keskuspankilla on koko sen toiminnan kattava ja asiallisesti järjestetty kirjanpito, tilinpäätöskäytännöt ja taloudellinen raportointi. Lisäksi hallitus vastaa siitä, että Säästöpankkien Keskuspankilla on riittävä ja asianmukaisesti järjestetty sisäinen valvonta, sisäinen tarkastus ja tilintarkastus. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin ja hallituksen työjärjestykseen. Säästöpankkien Keskuspankin toimitusjohtaja hoitaa Säästöpankkien Keskuspankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti |
| |
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Finanssivalvonnan määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. |
| |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin hallinto ja henkilöstö |
|
| |
Säästöpankkien Keskuspankin varsinainen yhtiökokous pidettiin 10.3.2022. Hallituksen esitys voitonjaosta hyväksyttiin. Lisäksi yhtiökokous myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä valitsi yhtiölle uuden hallituksen. Säästöpankkien Keskuspankissa pidettiin 6.10.2022 ylimääräinen yhtiökokous, jossa päätettiin hallituksen jäsenten lukumäärästä ja kokoonpanon täydentämisestä hallituksesta eronneiden jäsenten tilalle. |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin hallitukseen kuuluivat seuraavat jäsenet: |
| |
| |
Nimi |
Asema |
| |
Närhinen Tomi |
pj 10.3.2022 saakka, eronnut hall. 3.8.2022 |
| |
Mangs Monika |
vpj 10.3.2022 saakka ja pj 10.3.2022 alk. |
| |
Alameri Karri |
6.10.2022 alkaen |
| |
Koivunen Maija |
10.3.2022 alkaen, eronnut hall. 19.5.2022 |
| |
Niuro Jouni |
10.3.2022 saakka |
| |
Rouhe Samu |
10.3.2022 alkaen |
| |
Siviranta Petri |
|
| |
Toivonen Anne |
10.3.2022 saakka |
| |
Öhman Ossi |
vpj 10.3.2022 alkaen |
| |
| |
Hallituksen jäsenet ovat rahoitusalan johtotehtävissä toimivia. Hallitus kokoontui tilikauden aikana yhteensä kuusitoista (16) kertaa. Säästöpankkien Keskuspankin hallituksen puhetta johti Säästö-pankkiliitto osk:n toimitusjohtaja Tomi Närhinen 10.3.2022 asti ja sen jälkeen Närpiön Säästöpankki Oy:n toimitusjohtaja Monika Mangs. |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin toimitusjohtajana on tilikauden aikana toiminut Kai Brander ja toimitusjohtajan sijaisena Mervi Luurila. Varsinainen yhtiökokous valitsi Säästöpankkien Keskuspankin tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Mikko Kylliäinen. |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin henkilöstömäärä supistui palveluiden ja kehityshankkeiden vaatimalla tavalla ja henkilöstön määrä kokonaisresursseiksi muutettuna tilikauden päättyessä 31.12.2022 oli 39 henkilöä. |
| |
| |
Palkitseminen |
|
| |
Säästöpankkien Keskuspankin henkilöstön ja johdon palkitsemisjärjestelmä perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, finanssialaa koskeviin säännöksiin ja suosituksiin sekä soveltuvin osin hallinnointikoodi Corporate Governance -sääntöihin. |
| |
Säästöpankkien Keskuspankki noudattaa päätettäessä toimivan johdon ja henkilökunnan palkitsemisjärjestelmästä luottolaitostoimintaa koskevan lain 8. lukua palkitsemisesta. Säästöpankkien Keskuspankissa ei kuitenkaan sovelleta luottolaitoslain 8. luvun 9, 11 ja 12 §:en säännöksiä niihin palkkionsaajiin, joiden muuttuva palkkio yhden vuoden ansaintajaksolta ei ylitä 50 000 euroa. Muuttuva palkkio yhden vuoden ansaintajaksolla ei myöskään ylitä 100 prosenttia palkkionsaajan kiinteän palkkion kokonaismäärästä. |
| |
Palkitsemisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä päätöksiä, sopimuksia, toimintaperiaatteita ja menettelytapoja, joita noudatetaan johdon ja henkilöstön palkitsemisessa. Palkitsemisjärjestelmä sisältää sekä palkitsemistavan että sen kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvät prosessit. Palkitsemisjärjestelmää kehitetään aktiivisesti ja pitkäjänteisesti yhteenliittymän kilpailukyvyn, hyvän taloudellisen kehityksen, kannustavuuden, sitouttamisen sekä uusien pätevien henkilöiden saatavuuden turvaamiseksi. Säästöpankkien Keskuspankissa palkitsemisjärjestelmä nähdään laajana kokonaisuutena, jolla tuetaan henkilöstön motivaatiota ja työtyytyväisyyttä. Sen avulla ohjataan toimintaa kohti yhteisiä tavoitteita. Palkitsemisjärjestelmä sisältää osioita rahallisesta palkitsemisesta ja muista palkitsemisen muodoista, kuten ammatillisen osaamisen ylläpidosta ja kehittämisestä. |
| |
Palkitsemisjärjestelmä on sopusoinnussa hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa, ja toteutetaan aina Säästöpankkien Keskuspankin voimassa olevien riskienhallintaperiaatteiden puitteissa. Palkitseminen ei kannusta toiminnassa riskinottoon, joka ylittää riskinkantokyvyn perusteella määritellyn tai muuten kestävän riskitason. |
| |
Yhtiökokous päätti 10.3.2022 hallituksen palkkioista seuraavasti: |
| |
| |
vuosipalkkio, puheenjohtaja, 7 000 euroa* |
|
| |
vuosipalkkio, varapuheenjohtaja, 3 000 euroa |
|
| |
vuosipalkkio, jäsen, 1 500 euroa |
|
| |
kokouspalkkio, 500 euroa** |
|
| |
| |
*Palkkioita ei makseta Säästöpankkikeskuksen palveluksessa oleville henkilöille. |
| |
**Kokouspalkkio maksetaan kustakin hallituksen varsinaisesta kokouksesta (pois lukien päätökset ilman kokousta). |
| |
Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy Säästöpankkien Keskuspankin hallitus. Säästöpankkien Keskuspankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella henkilökunnalle toimitusjohtaja mukaan lukien voidaan maksaa enintään neljän kuukauden palkkaa vastaava määrä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Pankilla ei ole käytössä eläke- tai muita vastaavia järjestelyitä. |
| |
Säästöpankkien Keskuspankissa on tunnistettu merkittävät riskinottajahenkilöt, jotka voivat vaikuttaa pankin riskiprofiiliin tai toiminnallaan aiheuttaa Säästöpankkien Keskuspankille merkittävää taloudellista riskiä. Riskiprofiiliin vaikuttavaan henkilöryhmään kuuluvat Säästöpankkien Keskuspankissa toimitusjohtaja sekä muut toiminnan johtamiseen ja päätöksentekoon osallistuvat henkilöt sekä riippumattomien toimintojen henkilöt. |
| |
Sisäinen tarkastus todentaa vähintään kerran vuodessa, että Säästöpankkiliitto osk:n hallintoneuvoston päättämiä palkitsemisjärjestelmiä on Säästöpankkien Keskuspankissa noudatettu. |
| |
Pilari III:n mukaiset palkitsemista koskevat tiedot julkistetaan Säästöpankkiryhmän tilinpäätöksessä. Tilinpäätös on saatavissa Säästöpankkiryhmän kotisivuilla osoitteesta www.saastopankki.fi. |
| |
| |
Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin pankkijärjestelmä on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen. Korttien liikkeellelaskun sekä korttiluottojen sekä vakuudettomien kulutusluottojen myöntämiseen liittyvät tukipalvelut Säästöpankkien Keskuspankki ostaa pääosin Nets Denmark A/S, Filial i Finlandilta ja korttien valmistamiseen ja toimittamiseen liittyvät palvelut EVRY Card Services Oy:ltä. Säästöpankkien Keskuspankki ostaa kirjanpitopalveluita Figure Taloushallinto Oy:ltä, jonka osakekannan Säästöpankkiliitto osk omistaa tasaosuuksin kolmen muun pankkiryhmän kanssa. Säästöpankkien Keskuspankki ostaa sisäisen tarkastuksen, riskienvalvonnan ja compliance-toimintojen palvelut Säästöpankkiliitto osk:n vastaavilta toiminnoilta. |
| |
|
| |
Yhteiskuntavastuu |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin tiedot yhteiskuntavastuusta sisältyvät Säästöpankkiryhmän konsolidoituun tilinpäätökseen sekä Säästöpankkiryhmän vuosittain julkaistavaan vastuullisuusraporttiin. Tahdomme toimia eettisesti kestävästi noudattaen hyvää hallintotapaa, avoimuutta ja Säästöpankkiryhmän hyvän liiketavan periaatteita. Keskeiset johtamiskäytännöt on kuvattu Säästöpankkiryhmän luotettavan hallinnon ja sisäisen valvonnan periaatteissa. Säästöpankkiryhmän toiminnassa noudatetaan voimassa olevien lakien säännöksiä, viranomaisten antamia määräyksiä, Finanssiala ry:ssä vahvistettuja hyvän pankkitavan säännöksiä ja kaupankäyntiohjetta sekä Säästöpankkiryh-män luotettavan hallinnon ja sisäisen valvonnan periaatteita samoin kuin muita sisäisiä ohjeita. Vastuullisuuden osalta keskeisimpiä ohjeita ja johtamisvälineitä ovat Säästöpankkiryhmän vastuullisuusstrategia -tiekartta ja -politiikka. Lisätietoja Säästöpankkiryhmän vastuullisuudesta sekä Säästöpankkiryhmän vuosittain julkaistava vastuullisuusraportti löytyy sivuilta www.saastopankki.fi. |
| |
| |
Olennaiset tapahtumat tilinpäätöspäivän jälkeen |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat Säästöpankkien Keskuspankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. |
| |
|
| |
Vuoden 2023 näkymät |
| |
|
| |
Toimintaympäristön näkymät |
| |
Alkuvuonna 2023 monen maan odotetaan ajautuvan taloudelliseen taantumaan eli toisin sanoen bruttokansantuote supistuu vähintään kaksi vuosineljännestä peräkkäin. Niin USA:ssa kuin Euroopassakin keskuspankkien nopeat koronnostot alkavat heikentää talouden aktiviteettia. Euroopan osalta energian hinta ja saatavuus ovat myös suuria epävarmuuden aiheuttajia etenkin talvikuukausina. Kiinassa puolestaan koronan tukahduttamisstrategiasta luopuminen ja miten siinä onnistutaan, heijastuu paljon myös talouskehitykseen. Talouden kehitykseen vaikuttavat siis poikkeuksellisen paljon myös ei-taloudelliset tekijät, kuten talven sää ja Kiinan koronatilanne. |
| |
Inflaation odotetaan maltillistuvan hiljalleen vuoden 2023 aikana. Vaikka inflaatio laskee, pysyy se edelleen keskuspankkien tavoitetason yläpuolella. Keskuspankkien koronnostot jatkuvat ainakin alkuvuonna. |
| |
Talven hellittäessä myös talouskehityksen odotetaan piristyvän vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Kuluttajat ja yritykset sopeutuvat hiljalleen korkeampaan korkotasoon ja energiahintojen odotettu lasku helpottaa jälleen kotitalouksien lompakoita. Alkuvuosi on kuitenkin monella tapaa haasteellinen; hintojen nousu syö kuluttajien ostovoimaa ja yritysten tuloskunto heikkenee. Jopa sähkökatkojen uhka on todellinen ja kyselytutkimusten mukaan etenkään pk-yritykset eivät ole varautuneet niihin kovinkaan hyvin. |
| |
Säästöpankki odottaa Suomen talouden ajautuvan taantumaan ja talous supistuu vuoden 2022 lopulla ja vuoden 2023 alkupuolella. Bruttokansantuotteen kasvu jäänee kalenterivuonna 2023 hieman miinusmerkkiseksi. Yksityinen kulutus ja investoinnit supistuvat. Taantuman odotetaan jäävän kuitenkin kohtuullisen lieväksi ja lyhytkestoiseksi. Työttömyys nousee hieman, mutta suurta heikkenemistä työmarkkinoilla tuskin nähdään. |
| |
|
| |
Liiketoiminnan näkymät |
| |
Liiketoiminnan perusnäkymät ovat talouden epävarmuustekijöistä huolimatta vakaat. Korkotason nousu on poistanut negatiivisten korkojen korkokatteelle aiheuttaman rasitteen. Samanaikaisesti kuitenkin tukkurahoitusmarkkinoiden epävakaus voi jatkuessaan jarruttaa positiivista kehitystä. |
| |
Toiminnan pääpainopiste on tukea ja varmistaa Säästöpankkiryhmän strategian toteutuminen. |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin tuloksen ennakoidaan muodostuvan voitolliseksi vuonna 2023. |
| |
| |
|
| |
Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käytöstä |
| |
|
| |
Säästöpankkien Keskuspankin jakokelpoiset varat ovat 20 778 715,60 euroa. |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden voitto 5 662 775,46 euroa kirjataan kertyneisiin voittovaroihin, eikä osinkoa jaeta. |
| |
Lisätietoja |
| |
Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Kai Brander |
| |
kai.brander@saastopankki.fi |
| |
puh. +358 5038 48220 |
| |
| |
Tiedotteet ja muu yritysinformaatio löytyvät Säästöpankkien Keskuspankin kotisivuilta www.spkeskuspankki.fi |
| |
Säästöpankkiryhmän vastaavat tiedot ovat saatavissa www.saastopankki.fi -verkkopalvelussa. |
|
|
|
|
| |
Liite 2. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet |
| |
| |
1. Yleistä |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) ja niitä koskevien tulkintojen (IFRIC) mukaisesti. |
| |
Säästöpankkien Keskuspankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja talletuspankkien yhteenliittymälain sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, kirjanpidollisten arvioiden muutoksia ja virheitä käsittelevän IAS 8 -standardin periaatteiden mukaisesti Säästöpankkiliitto osk:n hallitus vahvistaa sellaiset sovellettavat tilinpäätösperiaatteet, joihin ei ole saatavissa ohjausta kansainvälisistä tilinpäätösstandardeista. |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätös laaditaan euroina, joka on pankin kirjanpito- ja toiminnallinen valuutta. |
| |
Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut ulkomaan rahan määräiset varat on muutettu euroiksi Euroopan Keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Arvostuksen yhteydessä syntyneet kurssierot on tuloslaskelmassa kirjattu valuuttatoiminnan nettotuotoiksi ”Sijoitustoiminnan nettotuotot” -erän alle. |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja, sekä suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa (suojatun riskin osalta), jotka on arvostettu käypään arvoon. |
| |
Varat ja velat netotetaan ainoastaan, kun Säästöpankkien Keskuspankilla ja vastapuolella on sekä laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus, että aikomus netottaa summia tai realisoida omaisuuserän sekä suorittaa velan samanaikaisesti. |
| |
| |
2. Rahoitusinstrumentit |
| |
2.1 Rahoitusvarat ja -velat |
| |
Säästöpankkien Keskuspankki soveltaa rahoitusinstrumenttien kirjaamiseen ja arvostamiseen IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia. Luokittelu taseessa on riippumaton IFRS 9:n mukaisista ryhmistä. Samalle riville taseeseen kirjatuille varoille ja veloille voidaan näin ollen soveltaa eri arvostusperusteita. Taseeseen kirjattujen rahoitusvarojen ja -velkojen jako arvostusluokkiin esitetään liitteessä 16. |
| |
| |
2.1.1 Alkuperäinen kirjaaminen |
| |
Rahoitusvaroihin tai velkoihin kuuluva erä kirjataan taseeseen silloin ja vain silloin, kun yhteisöstä tulee instrumentin sopimusehtojen osapuoli. Rahoitusvarojen selvityspäiväkäytännön mukaisesti Säästöpankkien Keskuspankissa tällaiset ostot ja myynnit merkitään taseeseen tai kirjataan pois taseesta kaupantekopäivän mukaisesti. |
| |
Alkuperäisen arvostamisen yhteydessä rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä arvostetaan käypään arvoon, ja jos kyseessä on muu kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava rahoitusvaroihin kuuluva erä tai rahoitusvelka, siihen lisätään tai siitä vähennetään hankkimisesta tai liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat transaktiomenot. Myöhemmillä kausilla transaktiomenot kirjataan tuloslaskelmaan korkotuotoksi- tai kuluksi, osana rahoitusvaran tai -velan efektiivistä korkoa. |
| |
| |
2.1.2 Rahoitusvarojen luokittelu ja luokittelun määrittely |
| |
Säästöpankkien Keskuspankki luokittelee rahoitusvarat myöhempää arvostamista varten seuraaviin arvostusluokkiin: |
| |
- |
Jaksotettu hankintameno |
| |
- |
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (käyvän arvon rahasto) |
| |
- |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat. |
| |
Rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Luokittelu perustuu liiketoimintamalliin, jolla sitä rahoitusvarojen ryhmää, johon rahoitusvara kuuluu, hallinnoidaan sekä siihen, ovatko sopimukseen perustuvat rahavirrat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua. |
| |
Liiketoimintamallin arviointi |
| |
Liiketoimintamallilla tarkoitetaan sitä, kuinka Säästöpankkien Keskuspankki hallinnoi rahoitusvarojaan rahavirtojen kerryttämiseksi. Toisin sanoen liiketoimintamalli ratkaisee, syntyvätkö rahavirrat sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämisestä, rahoitusvarojen myynnistä vai näistä molemmista. Jos rahavirrat realisoituvat tavalla, joka poikkeaa liiketoimintamallin arviointiajankohtana olleista odotuksista, tästä ei aiheudu y tilinpäätökseen aiempia kausia koskevaa virhettä eikä se myöskään muuta jäljellä olevien kyseisen liiketoimintamallin mukaisesti pidettävien rahoitusvarojen luokittelua. |
| |
Rahavirtaominaisuuksien arviointi |
| |
Rahavirtaominaisuuksilla tarkoitetaan rahoitusvaran sopimuksen mukaisten rahavirtojen luonnetta. Rahavirtakriteereitä arvioidessa käydään läpi, ovatko sopimukseen perustuvat rahavirrat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua, esim. korko sisältää vain korvauksen rahan aika-arvosta, luottoriskistä ja muista lainaamiselle tyypillisistä riskeistä. Mikäli sopimusehdot sisältävät sellaisia tekijöitä, joita ei voida pitää lainaamiselle tyypillisinä ehtoina, luokitellaan rahoitusvara käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi. |
| |
Jaksotettu hankintameno |
| |
Rahoitusvaroihin kuuluva erä arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, jos molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät: |
| |
- |
rahoitusvaroihin kuuluvaa erää pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja |
| |
- |
rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusehdoissa määrätään tiettyinä ajankohtina toteutuvista rahavirroista, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua. |
| |
| |
Käypään arvoon laajan tuloksen kautta arvostettavat |
| |
Rahoitusvaroihin kuuluva erä on arvostettava käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, jos molemmat seuraavat ehdot täyttyvät: |
| |
- |
rahoitusvaroihin kuuluvaa erää pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoite saavutetaan sekä keräämällä sopimukseen perustuvia rahavirtoja, että myymällä rahoitusvaroja ja |
| |
- |
rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusehdoissa määrätään tiettyinä ajankohtina toteutuvista rahavirroista, jotka ovat yksinomaan ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksu. |
| |
Velkainstrumenttien osalta arvostus kirjanpidossa tehdään käypään arvoon ja arvon muutos kirjataan laskennallisella verolla ja odotettavissa olevalla luottotappiolla vähennettynä laajaan tuloslaskelmaan. |
| |
Rahoitusvarasta luovuttaessa tai myytäessä saatu voitto tai tappio käypään arvoon laajan tuloksen kautta arvostettaessa kirjataan velkainstrumenttien osalta tulosvaikutteisesti. |
| |
Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä Keskuspankki voi tehdä peruuttamattoman valinnan, jonka mukaan oman pääoman ehtoisen sijoituksen myöhemmät käyvän arvon muutokset esitetään muissa laajan tuloksen erissä. Valinta tehdään instrumenttikohtaisesti. Tällaiset sijoitukset arvostetaan kirjanpidossa käypään arvoon ja käyvän arvon muutos kirjataan laskennallisella verolla vähennettynä laajaan tuloslaskelmaan. Oman pääoman ehtoisesta sijoituksesta saatavat osingot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun oikeus maksuun saadaan, osakkeesta saatavat pääomanpalautukset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. |
| |
Oman pääoman ehtoisten instrumenttien osalta käyvän arvon rahastoon kertynyttä realisoitumatonta voittoa tai tappiota ei siirretä tulosvaikutteiseksi missään vaiheessa. |
| |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat |
| |
Kaikki sellaiset erät, jotka eivät ole jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavia, kuuluvat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi. Rahoitusvara voidaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä kuitenkin nimenomaisesti luokitella peruuttamattomasti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi, jos näin toimimalla poistetaan arvostamiseen tai kirjaamiseen liittyvä epäjohdonmukaisuus tai vähennetään merkittävästi tällaista epäjohdonmukaisuutta, joka muutoin aiheutuisi varojen tai velkojen arvostamisesta tai niistä johtuvien voittojen tai tappioiden kirjaamisesta erilaisilla perusteilla |
| |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokitellaan myös sellaiset vieraan pääoman ehtoiset sijoitukset, joissa kassavirtakriteereiden ei voida katsoa täyttyvän. Rahavirtakriteerit arvioidaan Säästöpankkien Keskuspankissa instrumenttikohtaisesti, sen määrittämiseksi onko kyseisen erän sopimusehdoissa määritettynä tiettyinä ajankohtina toistuvia rahavirtoja, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan koron maksua. |
| |
Rahoitusvarojen luokittelun muutokset |
| |
Vieraan pääoman ehtoisten sijoitusten uudelleenluokittelu tehdään vain silloin, kun Säästöpankkien Keskuspankissa muutetaan rahoitusvarojen hallinnoinnissa noudatettuja liiketoimintamalleja. Tällaisten muutosten odotetaan olevan Säästöpankkien Keskuspankissa erittäin harvinaisia, eikä Säästöpankkien Keskuspankki ole tehnyt uudelleenluokitteluja kuluneella tilikaudella. |
| |
Sopimukseen perustuvien rahavirtojen muuttuminen |
| |
Kun rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimukseen perustuvat rahavirrat neuvotellaan uudelleen, tai niihin tehdään muutoin muutoksia ja tämä uudelleen neuvottelu tai muutosten tekeminen ei johda kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän kirjaamiseen pois taseesta IFRS 9:n mukaisesti, Säästöpankkien Keskuspankin on laskettava rahoitusvaroihin kuuluvan erän bruttomääräinen kirjanpitoarvo uudelleen ja kirjattava tehdystä muutoksesta aiheutuva voitto tai tappio tulosvaikutteisesti. |
| |
| |
2.1.3 Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjaaminen pois taseesta |
| |
Rahoitusvara kirjataan pois taseesta, kun sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaraan kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa olemasta voimassa tai kun erä siirretään toiselle osapuolelle näin täyttäen taseesta poiskirjaamisen edellytykset. |
| |
Rahoitusvaroihin kuuluva erä on siirretty toiselle osapuolelle siinä ja vain siinä tapauksessa, että Säästöpankkien Keskuspankki joko: |
| |
- |
siirtää sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen saamiseen toiselle osapuolelle; tai |
| |
- |
pitää itsellään sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen saamiseen, mutta ottaa vastatakseen sopimukseen perustuvan velvollisuuden maksaa kyseiset rahavirrat yhdelle tai useammalle vastaanottajalle ”läpikulkujärjestelyllä”. Sopimusta voidaan pitää ”läpikulkujärjestelynä” kun: |
| |
- |
velvollisuutta maksaa lopulliselle saajalle ei ole, mikäli ei saada kerättyä vastaavia määriä alkuperäisestä omaisuuserästä |
| |
- |
alkuperäisen omaisuuserän myynti tai panttaaminen on siirtosopimuksella estetty |
| |
Siirrettäessä rahoitusvaroihin kuuluva erä toiselle osapuolelle, taseesta poiskirjaamisen edellytykset täyttyvät vain kun: |
| |
- |
omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut on siirretty toiselle osapuolelle; tai |
| |
- |
omistamiseen liittyviä merkittäviä riskejä ja etuja ei ole siirretty toiselle osapuolelle tai pitänyt näitä itsellään, mutta määräysvalta on siirretty. |
| |
Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta vain silloin, kun velka on lakannut olemasta olemassa, toisin sanoen peruutettu, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut. Jos jo lainanottajana ja lainanantajana olevien osapuolten välillä vaihdetaan vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja, joiden ehdot poikkeavat huomattavasti toisistaan, vaihto käsitellään alkuperäisen rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden rahoitusvelan kirjaamisena. Ero kirjanpitoarvon ja maksetun vastikkeen välillä kirjataan tulosvaikutteisesti. |
| |
| |
2.2. Käyvän arvon määrittäminen |
| |
Käypä arvo on se hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa. |
| |
Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritellään joko toimivilta markkinoilta saatavien hintanoteerauksien avulla tai jos toimivia markkinoita ei ole, omia arvostusmenetelmiä käyttäen. Markkinoiden katsotaan olevat toimivat, jos hintanoteerauksia on helposti ja säännönmukaisesti saatavissa ja ne kuvastavat todellisia ja säännönmukaisesti toistuvia, toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatransaktioita. Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana käytetään sen hetkistä ostokurssia. Mikäli markkinoilla on vakiintunut arvostuskäytäntö rahoitusinstrumentille, jolle ei saada suoraan markkinahintaa, niin käypä arvo perustuu markkinoilla yleisesti käytettyyn markkinahinnan laskentamalliin ja mallin käyttämien syöttötietojen markkinanoteerauksiin. |
| |
Mikäli arvostuskäytäntö ei ole markkinoilla vakiintunut, käytetään markkina-arvon määrityksessä asianomaiselle tuotteelle laadittua omaa arvostusmallia. Arvostusmallit pohjautuvat yleisesti käytettyihin laskentamenetelmiin ja ne kattavat kaikki ne osatekijät, jotka markkinaosapuolet ottaisivat huomioon hintaa asettaessaan. Arvostushintoina käytetään markkinatransaktioiden hintoja, diskontattujen rahavirtojen menetelmää sekä toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin tilinpäätöshetken käypää arvoa. Arvostusmenetelmissä otetaan huomioon arvio luottoriskistä, käytettävistä diskonttauskoroista, ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollisuudesta ja muista sellaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat rahoitusinstrumentin käyvän arvon määrittämiseen luotettavasti. |
| |
Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot jaetaan kolmeen hierarkiatasoon sen mukaan, miten käypä arvo on määritelty: |
| |
- |
täysin samanlaisille varoille tai veloille toimivilla markkinoilla noteeratut käyvät arvot (taso 1) |
| |
- |
käyvät arvot, jotka on määritetty käyttäen syöttötietoina muita kuin tason 1 noteerattuja hintoja, jotka ovat todennettavissa varoille tai veloille, joko suoraan (esim. hintoina) tai välillisesti (esim. johdettuina hinnoista) (taso 2) |
| |
- |
käyvät arvot, jotka on määritetty käyttäen varoille tai veloille syöttötietoja, jotka eivät olennaisilta osin perustu todennettavissa oleviin markkinahintoihin (taso 3). |
| |
Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käypään arvoon arvostettava erä kokonaisuudessaan luokitellaan, määritetään koko kyseisen käypään arvoon arvostetun erän kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys arvioidaan kyseisen käypään arvoon arvostettavan erän suhteen kokonaisuudessaan. |
| |
|
| |
2.3 Arvonalentuminen |
| |
2.3.1 Odotettavissa olevat luottotappiot |
| |
Säästöpankkien Keskuspankki määrittää arvonalentumisen perustuen rahoitusvaran odotettavissa oleviin luottotappioihin. Odotettavissa olevia luottotappiota koskeva vähennyserä lasketaan ja kirjataan rahoitusvaroille, jotka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta sekä takaussopimuksille ja taseen ulkopuolisille luottositoumuksille. |
| |
Odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa käytettäviä menetelmiä ja parametreja kuvataan tarkemmin liitetiedossa 14. |
| |
2.3.2 Toteutuneet luottotappiot |
| |
Lainat ja saatavat, joita ei pystytä perimään, kirjataan lopulliseksi luottotappioksi, kun tavanomainen perintäprosessi on loppuunsaatettu ja yksittäisen lainan tai saatavan tappion lopullinen määrä pystytään laskemaan. Lopulliseksi todetut luottotappiot kirjataan pois taseesta vastaeränä tuloslaskelman erä Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista. Mahdolliset taseesta pois kirjaamisen jälkeen saadut suoritukset kirjataan oikaisuiksi tuloslaskelman erään Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista. |
| |
2.4 Suojauslaskenta ja johdannaissopimukset |
| |
Säästöpankkien Keskuspankki suojaa korkoriskiään käyvän arvon muutoksilta ja soveltaa suojaussuhteisiin suojauslaskentaa. Käyvän arvon suojauksen kohteena ovat kiinteäkorkoinen antolainaus Säästöpankeille sekä kiinteäkorkoiset liikkeeseen lasketut velkakirjat. |
| |
Yleisen suojauslaskennan piirissä olevien suojaussuhteiden (käyvän arvon suojaus) osalta Säästöpankkien Keskuspankki soveltaa IFRS 9 -standardia. |
| |
Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Käypää arvoa suojaavien johdannaisten käypä arvo kirjataan taseeseen johdannaissaamiseksi tai -velaksi ja käyvän arvon muutos tuloslaskelman erään ”Kaupankäynnin nettotuotot”. Käypää arvoa suojattaessa myös suojattava kohde arvostetaan suojauksen ajan käypään arvoon, vaikka se muuten arvostettaisiin jaksotettuun hankintamenoon. Suojattavan kohteen käyvän arvon muutos kirjataan kyseisen tase-erän oikaisuksi ja tuloslaskelmaan erään ”Kaupankäynnin nettotuotot”. Suojaavien johdannaisten korot esitetään korkotuottoina ja -kuluina niiden luonteen mukaisesti. |
| |
Suojauslaskennan aloittamisen hetkeltä dokumentoidaan suojattavan kohteen ja suojaavan johdannaisen suojaussuhde, kuten myös riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategia. Suojaussuhteen tehokkuutta arvioidaan säännöllisesti kuitenkin aina vähintään raportointihetkiltä. |
| |
|
| |
3. Vuokrasopimukset |
| |
Säästöpankkien Keskuspankki vuokralleottajana |
| |
Sopimuksen syntymisajankohtana ja sopimuksen ehtojen muuttuessa Säästöpankkien Keskuspankki arvioi sisältyykö sopimukseen vuokrasopimus. Arviointi tehdään sopimuksen jokaiselle erilliselle vuokrasopimuskomponentille. Sopimus on vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan käyttöajaksi ja tiettyä vastiketta vastaan. Sopimus antaa määräysvallan mikäli: |
| |
- |
Sopimuksella on identifioitu ja erillinen/itsenäinen omaisuuserä. |
| |
- |
Sopimuksen myötä saadaan oikeus omaisuuserän käytöstä koko käyttöaikana koituva taloudellinen hyöty kaikilta olennaisilta osin. |
| |
- |
Sopimuksen myötä saadaan oikeus ohjata omaisuuserän käyttötapaa ja -tarkoitusta. |
| |
Sopimuksen alkamishetkellä vuokrasopimusvelka on vuokra-aikana maksettavien vuokrien nykyarvo. Vuokrat koostuvat kiinteistä maksuista sekä muuttuvista vuokrista, jotka riippuvat indeksistä. Vuokrasopimusvelka arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Vuokrasopimusvelan määrä uudelleen arvioidaan, mikäli tulevat vuokravastikkeet muuttuvat perustuen sopimuksella määriteltyyn indeksi- tai hinnanmuutokseen, vuokra-aika tai jäännösarvotakuun määrä muuttuu tai, jos sopimuksen osto-optio päätetään käyttää. Mikäli vuokrasopimusvelan määrä oikaistaan uudelleenarvioinnin yhteydessä, tehdään vastaavan suuruinen oikaisu myös käyttöoikeusomaisuuserään. |
| |
Vuokra-aika alkaa vuokrasopimuksella määriteltynä aloitusajankohtana. Vuokrasopimuksen päättymisajankohta on sopimuksen mukainen päättymisajankohta. Vuokra-aika arvioidaan uudelleen, jos käytetään sopimuksen jatkamisoptio eri tavalla kuin alun perin arvioitu. Mikäli vuokrasopimus on toistaiseksi voimassa oleva, on päättymisajankohta sopimuksen mukainen aikaisin mahdollinen irtisanomisajankohta. Diskonttokorkona käytetään korkoa, jolla Säästöpankkien Keskuspankki antaa rahoitusta Säästöpankkiryhmän pankeille. |
| |
Käyttöoikeusomaisuuden arvo sopimuksen alkamishetkellä on vuokrasopimusvelka lisättynä vuokranantajalle suoritetut maksut alkamispäivään mennessä, arvion mukaiset ennallistamismenot vuokrakauden lopussa sekä alkuvaiheen välittömät menot. Käyttöoikeuserä arvostetaan myöhemmin hankintamenoon ja siitä kirjataan poistot vuokrakauden mukaan. Säästöpankkien Keskuspankki kirjaa vuokrasopimuksista käyttöoikeusomaisuuserän erään Aineelliset hyödykkeet ja velan erään Varaukset ja muut velat. |
| |
Lyhytaikaiset vuokrasopimukset ja arvoltaan vähäiset omaisuuserät |
| |
IFRS 16 -standardi sisältää kaksi kirjaamista ja arvostamista koskevaa helpotusta. Säästöpankkien Keskuspankki on valinnut, ettei enintään 12 kuukauden vuokrasopimuksia eikä arvoltaan korkeintaan 5 000 euron olevia omaisuuseriä kirjata käyttöoikeusomaisuudeksi eikä niiden perusteella kirjata vuokrasopimusvelkaa. Säästöpankkien Keskuspankki kirjaa nämä lyhytaikaiset vuokrasopimukset sekä arvoltaan vähäiset omaisuuserät kuluksi vuokra-aikana. |
| |
Säästöpankkien Keskuspankki vuokranantajana |
| |
Säästöpankkien Keskuspankki ei toimi vuokralleantajana. |
| |
|
| |
4. Työsuhde-etuudet |
| |
Työsuhde-etuuksiin sisältyvät lyhytaikaiset työsuhde-etuudet, työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet, työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet sekä muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet. IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardi määrää työsuhde-etuuksien kirjanpitokäsittelyn. |
| |
Lyhytaikaisia työsuhde-etuuksia ovat esimerkiksi palkat ja luontaisedut, vuosilomat, tulospalkkiot ja lisävakuutukset. Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet odotetaan maksettavan kokonaisuudessaan 12 kuukauden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana työntekijät suorittavat asianomaisen työn. |
| |
Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet perustuvat työsuhteen päättymiseen eivätkä itse työsuoritukseen. Nämä etuudet koostuvat irtisanomiskorvauksista. |
| |
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet tulevat maksettavaksi työsuhteen päättymisen jälkeen. Ne koostuvat eläkkeistä tai muista työsuhteen päättymisen jälkeen maksettavista etuuksista, esimerkiksi henkivakuutuksesta tai terveydenhoidosta. Työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevat eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. |
| |
Maksuperusteisissa eläkejärjestelyissä Säästöpankkien Keskuspankki maksaa kiinteitä eläkevakuutusmaksuja eläkevakuutusyhtiöille eikä Säästöpankkien Keskuspankilla tämän jälkeen ole juridista tai todellista velvollisuutta lisämaksujen suorittamiseen, jos eläkevakuutusyhtiö ei pysty suoriutumaan kyseisten etuuksien maksamisesta. Merkittävin maksuperusteinen järjestely on työntekijän eläkelain mukainen perusvakuutus (TyEL). Ulkopuoliset eläkevakuutusyhtiöt vastaavat tästä eläketurvasta Säästöpankkien Keskuspankissa. |
| |
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet perustuvat pitkäaikaiseen työsuhteeseen. Tällaisia etuuksia ovat esimerkiksi palkallinen loma, palkkio tai lahja, joka myönnetään palveluvuosien kertymän perusteella. Työsuhde-etuudet kirjataan tuloslaskelman erään Henkilöstökulut. |
| |
|
| |
5. Aineettomat hyödykkeet |
| |
Aineeton hyödyke on yksilöitävissä oleva omaisuuserä, jolla ei ole aineellista olomuotoa. Säästöpankkien Keskuspankin aineettomia hyödykkeitä ovat muun muassa ulkoisilta toimijoilta ostetut tietokoneohjelmistot ja ohjelmistolisenssit.
Aineeton hyödyke kirjataan taseeseen vain, jos on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yhteisön hyväksi ja omaisuuserän hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Vastainen taloudellinen hyöty saattaa sisältää palvelujen tai tavaroiden myyntituottoja, kustannussäästöjä tai muuta hyötyä, joka syntyy Säästöpankkien Keskuspankin käyttäessä omaisuuserää.
Alkuperäinen arvostaminen tapahtuu hankintamenoon. Hankintameno käsittää ostohinnan sisältäen kaikki menot, jotka välittömästi johtuvat omaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Hankintamenoon ei lueta hyödykkeen käytöstä ja henkilökunnan koulutuksesta aiheutuneita menoja eikä hallinnon menoja ja muita yhteisiä yleismenoja.
Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen aineeton hyödyke kirjataan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Poistot kirjataan tasapoistoina kuluksi kunkin aineettoman hyödykkeen tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vuosittain. |
| |
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat pääosin seuraavat:
Ulkoisilta toimijoilta ostetut tietojärjestelmät...........................3-5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet................................................ 5 vuotta |
| |
Aineettomat hyödykkeet kirjataan taseen Aineettomat hyödykkeet -erään. Poistot ja arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelman erään ”Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä”. |
| |
|
| |
5.1 Pilvipalveluhankkeet (SaaS-hankkeet) |
| |
Säästöpankkien Keskuspankki otti käyttöön vuonna 2021 IFRIC:n huhtikuussa julkaiseman agendapäätöksen pilvipalvelujärjestelyiden konfigurointi- ja räätälöintimenojen kirjanpitokäsittelystä, ja siitä kirjataanko menoista IAS 38 -standardin mukainen aineeton hyödyke. Käyttöönotolla oli vain vähäinen vaikutus Säästöpankkien Keskuspankin tulokseen.
Pilvipalvelujärjestelyt ovat järjestelyitä, joissa Säästöpankkien Keskuspankki ei omista käyttämäänsä ohjelmistoa, eikä ohjelmistoa ole asennettu Säästöpankkien Keskuspankin järjestelmäympäristöön tai palvelimille, vaan sitä käytetään tarveperusteisesti internetin tai muun määritetyn tietoliikenneyhteyden välityksellä.
Käyttöönotosta aiheutuvat välittömät menot, esimerkiksi koskien pilvipalvelujärjestelyn kohteena olevan ohjelmiston tai järjestelmän konfigurointia ja räätälöintiä, ovat kirjattavissa taseeseen vain silloin, kun pilvipalvelujärjestelystä syntyy taseeseen kirjattava aineeton hyödyke. Pilvipalvelujärjestely ei tyypillisesti täytä aineettoman hyödykkeen kriteereitä, koska sopimus ei synnytä ostajalle IAS 38.13-16 edellyttämää määräysvaltaa.
Pilvipalvelujärjestelyistä aiheutuvien käyttöönottokustannusten kirjanpitokäsittelyä ohjaa johtopäätös siitä, ovatko palvelut erotettavissa pääsystä järjestelyn kohteena olevaan ohjelmistoon ja syntyykö välittömistä käyttöönottokustannuksista erillinen aineeton hyödyke. |
| |
Käyttöönottokustannukset kirjataan menoksi ajanjaksolle, jolla Säästöpankkien Keskuspankilla on pääsy järjestelyn kohteena olevaan ohjelmistoon, jos palvelut ovat erotettavissa pääsystä järjestelyn kohteena olevaan ohjelmistoon eikä aineettomien hyödykkeiden kirjaamiskriteerit täyty.
Palveluiden voidaan katsoa olevan erillinen ohjelmistoon pääsystä, jos Säästöpankkien Keskuspankki tuottaa palvelut sisäisillä resursseillaan tai Säästöpankkien Keskuspankki ostaa palvelut kolmannelta osapuolelta, joka on riippumaton SaaS-palvelun myyjästä. Mikäli palvelun tuottaa SaaS-palvelun myyjä tai myyjä ostaa palvelut alihankintana kolmannelta osapuolelta, palvelu on erotettavissa, jos sen kykenisi toimittamaan jokin muu palvelutarjoaja ilman, että se samalla antaa pääsyn järjestelyn kohteena olevaan ohjelmistoon.
Mikäli palvelun kykenee tuottamaan vain pilvipalvelun myyjä, palvelu ei ole erotettavissa järjestelmään pääsystä. Tällöin palvelusta maksettu käyttöönottoon liittyvä kulu kirjataan menoksi ajanjaksolle, jolla Säästöpankkien Keskuspankilla on pääsy järjestelyn kohteena olevaan ohjelmistoon.
Menot, jotka aiheutuvat liittymien ja rajapintojen rakentamisesta Säästöpankkien Keskuspankin määräysvallassa olevien taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi kirjattujen ja pilvipalvelun kautta käytettävän ohjelmistojen välille, voivat täyttää aineettoman hyödykkeen kriteerit. |
| |
| |
6. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat koneet ja kalusto. Poistot ja arvonalentumistappiot kirjataan kaikista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä erään ”Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä”.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Hankintamenoon sisällytetään kaikki menot, jotka välittömästi aiheutuvat hyödykkeen hankinnasta. Hyödykkeet poistetaan tasapoistoin arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Hyödykkeeseen liittyvät alkuperäisen hankinnan jälkeen syntyvät menot aktivoidaan hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä kertyy alun perin arvioitua suurempaa taloudellista hyötyä.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat pääosin seuraavat:
Koneet ja kalusto....................................................... 3-5 vuotta
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Myyntivoitto tai -tappio määräytyy myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena |
| |
|
| |
7. Verot |
| |
Tuloveroihin kirjataan tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi silloin kun ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin.
Laskennalliset verot lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä veronalaisista väliaikaisista eroista. Laskennallinen vero arvostetaan IAS 12 -standardin perusteella ja niillä tilinpäätöspäivänä voimassa olevilla verokannoilla, joita sovelletaan silloin, kun laskennallisen veron odotetaan muuttuvan tuloveroksi. Verokantojen muutoksesta johtuva laskennallisen veron muutos kirjataan tuloslaskelmaan tai muihin laajan tuloksen eriin, jos vero oli kirjattu sinne aikaisemmilla tilikausilla.
Käyttämättömiin verotuksessa vahvistettuihin tappioihin perustuvat verosaamiset kirjataan, mikäli verotettavan tulon kertyminen on todennäköistä ja saaminen voidaan hyödyntää. |
| |
|
| |
8. Liiketoiminnan tuotot |
| |
Korkotuotot ja -kulut |
| |
Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajan mukaan. Tällä menetelmällä instrumentin tuotot ja kulut jaksotetaan suhteessa taseessa jäljellä olevaan saamisen ja velan määrään eräpäivään saakka.
Kun rahoitusvaroihin kuuluvasta sopimuksesta on kirjattu arvonalentumistappio, korkotuoton laskemisessa käytetään alkuperäistä efektiivistä korkoa ja korko lasketaan arvonalennuksella vähennetylle lainan saldolle. |
| |
Palkkiotuotot ja -kulut |
| |
Palkkiotuotot ja -kulut kirjataan pääsääntöisesti suoriteperiaatteen mukaisesti. Toimenpiteen tai palvelun suorittamisesta ansaitut palkkiot tuloutetaan, kun toimenpide tai palvelu on suoritettu. Useaa vuotta koskevista palkkioista tuloutetaan tilikaudelle kuuluva osuus. Palkkioita, joiden katsotaan olevan kiinteä osa rahoitusinstrumentin efektiivistä korkoa, käsitellään efektiivisen koron oikaisuina. |
| |
Kaupankäynnin nettotuotot |
| |
Kaupankäynnin nettotuottoihin kirjataan käyvän arvon suojauslaskennan nettotuotot ja kulut sekä osakkeiden myyntivoitot ja -tappiot. |
| |
|
| |
9. Segmenttiraportointi |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin johto tarkastelee toimintaa yhtenä segmenttinä ja näin ollen erillistä IFRS 8 -standardin mukaista segmenttikohtaista tietoa ei esitetä. Säästöpankkien Keskuspankin toiminta on osa ryhmän toimintaa, tilinpäätös yhdistetään ryhmän tilinpäätökseen ja esitetään ryhmän pankkisegmentissä, joten tätäkään varten Säästöpankkien Keskuspankin toimintaa ei ole jaettu alasegmentteihin. |
| |
|
| |
10. Uudet IFRS-standardit ja tulkinnat |
| |
Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit |
| |
Säästöpankkiryhmä on noudattanut vuoden 2022 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja: |
| |
Tappiolliset sopimukset – sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot– Muutokset IAS 37:ään Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat |
| |
(sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) |
| |
Muutoksilla selvennetään, että kun tappiollista sopimusta koskeva varaus kirjataan väistämättä aiheutuvien menojen perusteella, näihin menoihin sisällytetään välittömien lisämenojen lisäksi myös kohdistettu osuus muista välittömistä menoista. Standardimuutoksella ei ollut vaikutusta Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätökseen. |
| |
Kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2018–2020 |
| |
(sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) |
| |
Vuosittaiset parannukset – menettelyn (Annual Improvements) kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutoksilla on selvennetty seuraavia standardeja: |
| |
- |
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit – Palkkiot rahoitusvelkojen taseesta pois kirjaamista koskevassa ”10 prosentin” testissä: Muutoksella selvennetään taseesta poiskirjaamisen 10 %:n testiä palkkioiden osalta siten, että määritettäessä maksettuja palkkioita vähennettyinä saaduilla palkkioilla, lainanottaja sisällyttää vain lainanottajan ja -antajan väliset maksetut tai saadut palkkiot, ml. lainanottajan tai -saajan muiden puolesta maksamat tai saamat palkkiot. |
| |
- |
IFRS 16 Vuokrasopimukset – Vuokrasopimukseen liittyvät kannustimet, esimerkki 13: Muutoksella poistetaan esimerkistä vuokralle antajan suorittamat vuokratilojen remontointiin liittyvät maksut, sillä esimerkki oli epäselvä siltä osin, miksi kyseiset maksut eivät ole kannustimia. |
| |
Standardimuutoksilla ei ollut vaikutusta Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätökseen. |
| |
Aiottua käyttöä edeltävät tulot – Muutokset IAS 16:een Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet |
| |
(sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) |
| |
Muutosten mukaan keskeneräisen aineellisen hyödykkeen käytöstä syntyneiden tuotteiden myyntituotot ja niihin liittyvät valmistusmenot tulee kirjata tulosvaikutteisesti. Standardimuutoksella ei ollut vaikutusta Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätökseen. |
| |
Käsitteellistä viitekehystä koskeva viittaus – Muutokset IFRS 3:een Liiketoimintojen yhdistäminen |
| |
(sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) |
| |
Muutoksilla päivitetään IFRS 3:ssa oleva viittaus käsitteelliseen viitekehykseen sekä tehdään standardiin muita viittauksen päivityksestä aiheutuneita muutoksia. Standardimuutoksella ei ollut vaikutusta Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätökseen. |
| |
|
| |
Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit |
| |
Säästöpankkien Keskuspankki ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Säästöpankkien Keskuspankki ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muut kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. |
| |
* Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2022. |
| |
| |
Disclosure of Accounting Policies – Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen ja IFRS Practice Statement 2 Making Materiality Judgements |
| |
(Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua) |
| |
Muutokset selventävät olennaisuuden periaatteen soveltamista laatimisperiaatteista annettaviin liitetietoihin. Standardimuutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätökseen. |
| |
Definition of Accounting Estimates – Muutokset IAS 8:aan Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet * |
| |
(Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua) |
| |
Muutokset selventävät, kuinka yhtiöiden tulisi erottaa laatimisperiaatteiden muutokset kirjanpidollisten arvioiden muutoksista, ja keskittyvät kirjanpidollisen arvion määritelmään ja sen selventämiseen. Standardimuutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätökseen. |
| |
Deferred Tax related to Assets and Liabilities arising from a Single Transaction – Muutokset IAS 12:aan Tuloverot |
| |
(Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) |
| |
Muutokset kaventavat alkuperäistä kirjaamista koskevaa poikkeussääntöä ja selventävät, ettei poikkeussääntö sovellu yksittäisiin tapahtumiin, kuten vuokrasopimukset ja purkuvelvoitteet, joista syntyy yhtä suuret ja vastakkaiset väliaikaiset erot. Standardimuutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätökseen. |
| |
Lease Liability in a Sale and Leaseback – Muutokset IFRS 16:een Vuokrasopimukset * |
| |
(Sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua) |
| |
Muutokset lisäävät uuden, muuttuvia maksuja koskevan kirjanpitomallin ja edellyttävät myyjä-vuokralleottajan arvioimaan uudelleen ja mahdollisesti oikaisemaan myynti- ja takaisinvuokraustapahtumat vuodesta 2019 alkaen. Standardimuutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätökseen. |
| |
Classification of Liabilities as Current or Non-current – Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen *: Classification of Liabilities as Current or Non-current, Classification of Liabilities as Current or Non-current - Deferral of Effective Date ja Non-current Liabilities with Covenants |
| |
(Sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua) |
| |
Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa soveltamiskäytäntöä sekä selventää vaatimuksia velkojen luokittelemiseksi lyhyt- tai pitkäaikaisiksi. Muutokset täsmentävät, että sellaiset kovenantit, joiden on täytyttävä raportointipäivän jälkeen, eivät vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi raportointipäivänä. Muutokset edellyttävät, että tällaisista kovenanteista kerrotaan tilinpäätöksen liitetiedoissa. Standardimuutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätökseen. |
| |
Sale or Contribution of Assets between an Investor and its Associate or Joint Venture – Muutokset IFRS 10:een Konsernitilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin * |
| |
(vapaaehtoinen soveltaminen on sallittua, voimaantulo lykätty toistaiseksi) |
| |
Muutokset poistavat ristiriidan nykyisen konsolidointiin ja pääomaosuusmenetelmään liittyvien ohjeistusten välillä ja edellyttävät täysimääräisen voiton kirjaamista, kun siirretyt varat täyttävät IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardin mukaisen liiketoiminnan määritelmän. Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätökseen.
|
|
|
|
| |
Riskienhallinnan ja vakavaraisuudenhallinnan periaatteet |
| |
| |
Liite 4: Riskienhallinta ja hallinnointiperiaatteet |
| |
|
| |
Riskienhallinnan tavoite |
| |
Riskienhallinnan tavoitteena on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta riittävästä ja tehokkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta. |
| |
Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi |
| |
Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa. Riskienhallinnalla pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa valvottavan maineelle ja siten varmistamaan ryhmästrategian toteuttamista. |
| |
Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta luo edellytykset riskien tunnistamiselle, arvioinnille, mittaamiselle ja riskien rajaamiselle Säästöpankkien Keskuspankin kannalta turvalliselle tasolle. Eri riskialueiden ja liiketoimintojen edellyttämät pääomatarpeet määritetään luotettavasti ja riippumattomasti ja pääoma kohdennetaan suunnitelmallisesti nykyisen ja suunnitellun riskinoton mukaan sekä Säästöpankkien Keskuspankin maksuvalmiuden hallinnan kannalta oikein. |
| |
Riskienhallinta on osa Säästöpankkien Keskuspankin sisäistä valvontaa ja keskeinen osa Säästöpankkien Keskuspankin operatiivista toimintaa. Säästöpankkien Keskuspankilla on liiketoiminnoista riippumaton riskienvalvontatoiminto. |
| |
Sisäinen valvonta käsittää taloudellisen ja muun valvonnan. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan johtamisen ja toiminnan sitä osaa, jolla pyritään varmistamaan: |
| |
- |
asetettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen |
| |
- |
taloudelliset ja tehokkaat prosessit |
| |
- |
toimintaan liittyvien riskien hallinta |
| |
- |
taloudellisen ja muun johtamisinformaation luotettavuus ja oikeellisuus |
| |
- |
säännösten noudattamisen valvonta (compliance) |
| |
- |
toiminnan, tietojen sekä yhteisön omaisuuden ja asiakkaiden varojen riittävä turvaaminen ja |
| |
- |
riittävät ja asianmukaisesti järjestetyt manuaaliset ja tietotekniset järjestelmät toiminnan tueksi |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensi sijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallitus, toimitusjohtaja, riskienvalvonta, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin riskienhallinta perustuu hallituksen Säästöpankkien Keskuspankille vahvistamaan liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin.
Säästöpankkien Keskuspankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä se niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota.
Säästöpankkien Keskuspankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan Säästöpankkien Keskuspankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalennuskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla.
Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa Säästöpankkien Keskuspankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus asettaa riskinhalukkuuden tason hyväksymällä riskialuekohtaiset riskistrategiat ja tarvittavat riskilimiitit ja seurantarajat. Riskistrategian toteutumista seurataan riskilimiittien ja seurantarajojen valvonnalla ja raportoinnilla, jota suoritetaan liiketoiminnasta riippumattomasti. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat eri riskilajeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon Säästöpankkien Keskuspankin toiminnan luonteen ja laajuuden.
Säästöpankkien Keskuspankilla on seuraavat liiketoiminnasta riippumattomat toiminnot varmistamassa tehokas ja kattava sisäinen valvonta: |
| |
- |
riippumaton riskienvalvonta |
| |
- |
säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto (compliance) |
| |
- |
sisäisen tarkastuksen toiminto |
| |
Riippumattoman riskienvalvonnan tehtävänä on varmistaa ja valvoa, että pankin riskienhallinta on riittävällä tasolla suhteessa pankin liiketoiminnan laatuun, laajuuteen, monimuotoisuuteen ja riskeihin. Riskienvalvontatoiminnon tehtävänä on avustaa pankin hallitusta ja toimivaa johtoa riittävän riskienhallinnan järjestämisessä sekä toimivuuden ja tehokkuuden valvonnassa.
Compliance-toiminto varmistaa, että Säästöpankkien Keskuspankissa noudatetaan lainsäädäntöä, viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Compliance-toiminnon vastuulla on valvoa, että pankissa noudatetaan annettuja sisäisiä ohjeita, henkilöstöä sitovia eettisiä periaatteita sekä muita rahoitusmarkkinoilla vallitsevia ohjeita.
Säästöpankkien Keskuspankin hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet.
Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle ja hallitukselle.
Säästöpankkien Keskuspankin hallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä lainsäädännön, viranomaisvaateiden ja keskusyhteisön hallituksen antaman ohjeistuksen mukaisesti. |
| |
Säästöpankkien Keskuspankin toimitusjohtaja ja muu johto vastaavat sisäisen valvonnan operatiivisesta järjestämisestä lainsäädännön, viranomaisvaateiden sekä keskusyhteisön ja pankin oman hallituksen antamien tarkempien sisäisten toimintaohjeiden mukaisesti. Säästöpankkien yhteenliittymän riskienhallinnan menettelytapoja ylläpidetään ja kehitetään keskusyhteisön riippumattoman riskienvalvonnan toimesta, jotta varmistetaan että myös kaikki uudet, olennaiset, mutta aikaisemmin tunnistamattomat riskit tulevat liiketoimintojen riskienhallinnan piiriin.
Merkittävät tai riskipitoiset sitoumukset tehdään kollegiaalisen päätöksentekomenettelyn mukaisesti ja valtuuksien käyttö on rajattu limiiteillä. Liiketoimintaa ja prosesseja ohjataan sisäisillä toimintaohjeilla, joiden noudattamista ja ajantasaisuutta valvotaan. Tehdyt päätökset ja merkittävät liiketoimet dokumentoidaan ja arkistoidaan. Olennainen osa riskienhallintaa suoritetaan päivittäisissä varmistuksissa. Tehtyjen päätösten toimeenpanoa seurataan hyväksymisillä, todentamisilla, varmistuksilla, täsmäytyksillä sekä seuranta- ja poikkeamisraporteilla.
Säästöpankkien Keskuspankki altistuu toiminnassaan luotto-, markkina- ja operatiivisille riskeille sekä liiketoiminta- ja likviditeettiriskeille. |
| |
Luotto- ja vastapuoliriskit |
| |
Pankkitoiminnan merkittävin riski on luottoriski. Luottoriskin hallinnalla ja valvonnalla on suuri merkitys varmistettaessa pääomien riittävyyttä suhteessa liiketoiminnan riskeihin ja riskien toteutumisen aiheuttamiin tappioihin.
Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei todennäköisesti täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Luottoriskien suurin lähde ovat luotot, mutta luottoriskiä (vastapuoliriskiä) voi syntyä myös muunlaisista saamisista, kuten joukkovelkakirjalainoista, lyhytaikaisista saamistodistuksista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämättömistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä ja takauksista.
|
| |
Vastapuoliriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoiminta- ja riskistrategiat määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat sijoitustoimintaa ja luotonannon suuntaamista.
Säästöpankkien Keskuspankki myönsi tarkastelukaudella luottoja yhteenliittymän jäsenluottolaitoksille. Säästöpankkiryhmälle myönnettävien luottojen luottopäätökset tehdään Säästöpankkien Keskuspankissa Säästöpankkiliitto osk:n ja Säästöpankkien Keskuspankin hallituksen vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Yhteenliittymän jäsenluottolaitoksille myönnettyjen luottojen osalta ei ole yhteisvastuun vuoksi laadittu erillistä suunnitelmaa arvonalennuksista. |
| |
Säästöpankkiryhmän strategisille yhteistyökumppaneille myönnettävien luottojen luottopäätökset tekee Säästöpankkien Keskuspankin hallitus. Säästöpankkiryhmän strategisille yhteistyökumppaneille myönnettyjen vakuudettomien luottojen luottoriskin seuranta perustuu osin luottotilien käytön päivittäiseen seurantaan täsmäysprosessin osana.
Säästöpankkien Keskuspankki toimii Säästöpankkiryhmän maksukorttien liikkeeseenlaskijana ja korttiluottojen sekä vakuudettomien kulutusluottojen myöntäjänä. Näiden luottojen myöntäminen perustuu luotto-ohjeeseen, jossa määritellään mm. luotonmyöntöperiaatteet, luottovaltuustasot ja vastuut. Luottoriskin kehittymistä seurataan säännöllisen raportoinnin ja luottoriskistrategiaan asetettujen riskilimiittien perusteella. Luottoriskistrategiassa on määritelty erilliset toimenpiteet riskilimiittien ylitystilanteissa.
Säästöpankkien Keskuspankki on toimintavuonna tehnyt sijoituksia sekä keskuspankkirahoituksen vakuuksiksi hyväksyttäviin, että muihin saamistodistuksiin Säästöpankkien Keskuspankin hallituksen vahvistaman vastapuoliriskistrategian mukaisesti.
Säästöpankkien Keskuspankilla ei ole muita kuin luottolaitosasiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ilmoitusrajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Säästöpankkien Keskuspankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella Säästöpankkien Keskuspankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. |
| |
Ongelmasaamiset |
| |
Ongelmasaamisia, viivästyneitä maksuja sekä odotettavissa olevien luottotappioiden määrää seurataan säännöllisesti. Ongelmasaamisilla tarkoitetaan vastuita, joissa asiakas on luokiteltu maksukyvyttömäksi joko yli 90 päivää erääntyneiden merkittävien saamisten vuoksi tai muista syistä pidetään epätodennäköisenä, että asiakas selviäisi velvoitteistaan. Viivästyneillä maksuilla tarkoitetaan sitä, että asiakkaan saatavat ovat rästissä 30 - 89 päivää, samalla asiakas on jo ns. potentiaalinen ongelma-asiakas. Järjestämätön saaminen on yli 90 pv erääntyneenä saamisena raportoitu jäljellä oleva pääoma saamisesta, jonka korko tai pääoma on ollut erääntyneenä ja maksamatta yli kolme kuukautta.
|
| |
Tietyissä olosuhteissa velallisen joutuessa taloudellisiin vaikeuksiin asiakkaalle annetaan myönnytys luoton uudelleenjärjestelyn muodossa ja tällä tavalla pyritään turvaamaan asiakkaan maksukyky ja välttämään mahdollisia luottotappioita. Lainanhoitojoustojen myöntämisen edellytyksenä on, että asiakkaan taloudelliset vaikeudet ovat lyhytaikaisia ja tilapäisiä. |
| |
Alla on esitettynä kortti- ja vakuudeton kulutusluottokanta riskiluokittain: |
|
| |
Merkittävimmän osuuden Säästöpankkien Keskuspankin muusta luottokannasta muodostaa Yhteenliittymän Säästöpankeille myönnetyt luotot, jotka kuuluvat riskiluokkaan ja vaiheeseen 1.
Arvonalentuminen ja odotettavissa olevat luottotappiot on kuvattu tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa. |
| |
Likviditeettiriski |
| |
Likviditeettiriskillä tarkoitetaan pankin kykyä vastata sitoumuksistaan. Likviditeettiriski voi aiheutua sisään tulevien ja ulos menevien kassavirtojen hallitsemattomuudesta ja/tai ennakoimattomuudesta. Likviditeettiriskiksi voidaan määritellä myös tarvittavan jälleenrahoituksen kustannusten hallitsematon nousu. Likviditeettiriski voidaan tarkemmin jakaa lyhyen aikavälin maksuvalmiusriskiin ja pitkän aikavälin rahoitusriskiin.
Maksuvalmiusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Säästöpankkien Keskuspankin maksuvalmius on säilynyt hyvänä koko vuoden 2021. Maksuvalmiusriskiä seurataan Säästöpankkien Keskuspankissa päivittäin ja yhteenliittymän keskusyhteisön riskienvalvonnalle raportoidaan myös päivittäin yhteenliittymäpankkien maksuvalmiusasema. Rahoitusriskiä hallitaan huolehtimalla riittävästä pitkäaikaisesta rahoituksesta suhteessa pitkiin saataviin.
Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma: |
| |
| |
|
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
|
| |
|
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
Markkinariski |
| |
Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Markkinariskejä syntyy pankin rahoitustaseesta, joka koostuu antolainauksesta, markkinaehtoisesta jälleenrahoituksesta sekä sijoitussalkusta. Tilikaudella 2022 Säästöpankkien Keskuspankilla oli markkinariskeistä korko- ja valuuttariskiä alla kuvatusti. |
| |
Korkoriski |
| |
Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tase-erien ja taseen ulkopuolisten erien markkina-arvoon (nykyarvoriski) ja korkokatteeseen (tuloriski). Säästöpankkien Keskuspankki käyttää korkoriskinsä seuraamiseksi nykyarvo- ja tuloriskimenetelmää. Korkoriski voidaan edelleen jakaa seuraaviin riskilajeihin: |
| |
- |
gap-riski tarkoittaa korkoherkkien instrumenttien aikarakenteesta aiheutuvaa riskiä, joka syntyy niiden korkomuutosten ajallisesta erosta ja joka käsittää korkojen aikarakenteen muutokset, joita aiheutuu tuottokäyrän tasomuutoksista (paralleeli riski) ja tuottokäyrän muodon muutoksista (ei-paralleeli riski); |
| |
- |
korkoperusteriski aiheutuu korkojen välisissä suhteissa tapahtuvien muutosten vaikutuksesta korkoherkkiin instrumentteihin, joilla on samankaltaiset korkoajanjaksot, mutta jotka on hinnoiteltu käyttäen erilaisia korkoindeksejä. Korkoperusteriski aiheutuu sellaisten erilaisten korkoherkkien instrumenttien kertyneiden ja maksettujen korkojen mukautuksen epätäydellisestä korrelaatiosta, joilla on muutoin samanlaiset korkomuutospiirteet; |
| |
- |
optioriski on optioista (kytketyistä ja nimenomaisista) aiheutuva riski, jos pankki tai sen asiakas voi muuttaa kassavirtansa tasoa ja jaksotusta; toisin sanoen korkoherkistä instrumenteista aiheutuva riski, jos haltija lähes varmasti käyttää optiotaan, jos sen taloudellinen etu on toimia niin (kytketyt tai nimenomaiset automaattiset optiot), ja riski, joka aiheutuu joustavuudesta, joka on kytketty epäsuorasti tai korkoherkkien instrumentteihin ajanjaksoihin siten, että korkomuutokset voivat vaikuttaa asiakkaan käyttäytymiseen (kytkettyyn käyttäytymisperusteiseen optioon liittyvä riski). |
| |
Korkoriskien hallinnan tavoitteena on pankin korkokatteen ja nykyarvon vakauttaminen tasolle, jossa pankin liiketoiminta on kannattavaa, sekä niiden vaihtelun rajoittaminen siten, että pankin vakavaraisuus ei ole uhattuna voimakkaissakaan korkoympäristön muutoksissa. Pankin riskinottohalukkuus korkoriskin osalta kuvataan pankin hallituksen asettamilla korkoriskilimiiteillä. Korkoriskiä voidaan hallita muokkaamalla tuote- ja taserakennetta, suunnittelemalla sijoitusten ja liikkeeseenlaskujen korkosidonnaisuutta ja maturiteettia sekä tekemällä suojaavia korkojohdannaisia. Säästöpankkien Keskuspankki käyttää suojauslaskentaa ja vaihtaa koronvaihtosopimuksilla kiinteäkorkoista antolainausta sekä kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjaemission vaihtuvakorkoiseksi.
Pankin korkoriskiä mitataan kuukausittain sekä korkokatteen että taseen nykyarvon muutoksen kautta. Nykyarvomenetelmässä mitataan, kuinka paljon taseen käypä arvo muuttuu korkojen muuttuessa ja kunkin tase-erän markkina-arvon odotetaan muodostuvan kyseisen instrumentin rahavirtojen nykyarvona. Tuloriskimallissa ennustetaan tulevaa korkokatetta vuoden horisontilla markkinakorkojen muuttuessa. |
| |
Alla olevassa taulukossa esitetään seuraavan 12 kuukauden kertyvän korkokatteen herkkyys korkokäyrän 1 %-yksikön paralleelin muutoksen yhteydessä. Luottoihin sovelletaan sopimusehtojen perusteella viitekorkojen nollan prosentin lattiaa. Taseen rakenne pidetään ennallaan korvaamalla erääntyvät erät vastaavilla korkosidonnaisuuksilla tai kiinteäkorkoisten juoksuajoilla. |
|
| |
Pankin korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. |
| |
|
| |
Valuuttariski |
| |
Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssien muutosten vaikutusta tulokseen tai omaan pääomaan. Säästöpankkien Keskuspankille syntyy valuuttariskiä vähäisessä määrin sijoitussalkussa olevien osakesijoitusten vuoksi. Säästöpankkien yhteenliittymän jäsenluottolaitosten ottolainauksessa tai likviditeettisalkuissa ei saa olla avointa valuuttapositiota. Valuuttapositiota seurataan vakavaraisuuslaskennassa käytettävän menetelmän mukaisesti (pääomavaade lasketaan, mikäli kokonaisnettovaluuttapositio on yli 2 %-yksikköä omien varojen yhteismäärästä). |
| |
Operatiivinen riski |
| |
Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Myös oikeudelliset riskit sisältyvät operatiivisiin riskeihin. Lisäksi maineriskiä hallintaan osana operatiivisia riskejä. Myös luotto- ja kaupankäyntiprosessien eri vaiheisiin sisältyy sekä operatiivisia riskejä että luotto-, likviditeetti- ja markkinariskejä, joita on arvioitu operatiivisten riskien arvioinnissa. Strategiset riskit on tässä rajattu operatiivisten riskien ulkopuolelle.
Kaikessa Säästöpankkien Keskuspankin liiketoiminnassa noudatetaan voimassa olevia lain säännöksiä, viranomaisten antamia määräyksiä, Finanssialan Keskusliitossa vahvistettuja hyvän pankkitavan säännöksiä sekä operatiivisten riskien hallinnan periaatteita ja järjestämistä samoin kuin muita ryhmän sisäisiä ohjeita.
Säästöpankkien Keskuspankissa tunnistetaan ja dokumentoidaan tuotteisiin, palveluihin, toimintoihin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit. Operatiivisten riskien tunnistamisen kautta määritellään valvonta ja kontrollit. Osa operatiivisten riskien aiheuttamista tappioista suojataan vakuutusturvalla. Lisäksi jatkuvuussuunnitelmilla varaudutaan toiminnan merkittäviin häiriöihin. Säästöpankkien Keskuspankin operatiiviselle johdolle raportoidaan säännöllisesti operatiivisista riskeistä ja toteutuneista vahingoista sekä läheltä piti tilanteista.
Tilikauden 2022 aikana ei toteutunut merkittäviä taloudellisia menetyksiä aiheuttaneita operatiivisia riskejä. Vuoden aikana laadittiin toteutuneista operatiivisista riskeistä häiriöraportit. Häiriöt johtuivat pääosin tietojärjestelmien virheellisestä toiminnasta ja prosessivirheistä ja aiheuttivat lähinnä manuaalista selvittelytyötä Säästöpankkien Keskuspankissa. |
| |
Oikeudelliset riskit |
| |
Oikeudellisilla riskeillä tarkoitetaan pätemättömistä sopimuksista tai puutteellisesta dokumentaatiosta aiheutuvaa tappiota ja lain tai viranomaismääräysten rikkomisesta aiheutuvaa sanktioiden, korvausvelvollisuuden asiakasta kohtaan tai menetetyn liikearvon riskiä. Säästöpankkien Keskuspankin liiketoiminnassa noudatetaan pankki- ja vakuutusalan vakioehtoja. Muita kuin vakiomuotoisia sopimuksia laadittaessa käytetään lakiasiantuntijoita sekä tarvittaessa myös ulkopuolisia asiantuntijoita.
Säännösten noudattamisesta ja koordinoinnista vastaa compliance-toiminto. Toiminnon tarkoituksena on varmistaa, että lainsäädäntöä, sekä viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä noudatetaan. Compliance-toiminnon vastuulla on myös valvoa, että annettuja sisäisiä ohjeita ja henkilöstöä sitovia eettisiä periaatteita sekä myös muita rahoitus- ja vakuutusmarkkinoilla vallitsevia ohjeita noudatetaan. Päämäärätavoitteena on välttää compliance-riskien toteutumista Säästöpankkien Keskuspankin toiminnassa. |
| |
Liiketoimintariski |
| |
Liiketoimintariskit kuvaavat liiketoimintaympäristöstä johtuvien epävarmuuksien vaikutuksia liiketoimintaan. Liiketoimintariskit syntyvät kilpailusta, markkinoiden ja asiakaskäyttäytymisen muutoksista sekä tuloksen muodostumisen odottamattomista heilahteluista. Liiketoimintariskit voivat syntyä myös väärän strategian valinnasta, puutteellisesta johtamisesta tai hitaasta reagoinnista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.
Liiketoimintariskiä hallitaan ja minimoidaan strategia- ja liiketoimintasuunnittelun kautta. |
