Löydä lähin konttorisi

Missä sijaitsee lähin konttorisi? Kerro meille paikkakuntasi, niin etsimme sinulle lähimmän Säästöpankin konttorin. Voit myös valita suoraan haluamasi konttorin Valitse konttori -alasvetovalikosta.
Takaisin

Haluatko Säästöpankkien yhteisille sivuille?

Kun poistat pankin valinnan, pääset katsomaan koko Säästöpankkiryhmän yhteisiä sivuja.

Autetaan yhdessä

Parempi Suomi -vastuullisuuskysely

Parempi Suomi 2016: Säästöpankin vastuullisuuskysely

Säästöpankki kysyi maaliskuussa 2016 suomalaisilta, mitkä asiat edistäisivät parhaiten heidän kotipaikkakuntiensa asukkaiden hyvinvointia ja ketkä tarvitsisivat eniten tukea. Vastauksia tuli yhteensä vajaat 2 200. Useat avoimien vastausten kotipaikkakunnalle toivotut parannusehdotukset eivät vaatisi suuria investointeja. Esimerkiksi vanhuksille toivottiin nimenomaan seuraa ja apua arkisiin askareisiin.

 
Tärkeimmäksi tekijäksi kotipaikkakunnan hyvinvoinnin paranemiseen nousi uusien pysyvien työpaikkojen luonti alueelle (70 %). Toiseksi tärkeimmäksi äänestettiin nuorten aktivointi ja syrjäytymisen ehkäisy (51 %). Kolmanneksi nousi pienyritysten toimintaedellytysten parantaminen (46 %). Vastaajat saivat valita kymmenen vastausvaihtoehdon joukosta kolme tärkeintä.
 
Neljänneksi prioriteettilistalla rankattiin lapsiperheiden tukeminen kehittämällä heille tärkeitä palveluita (30 %). Vanhusten aktivoinnin ja palvelujen kehittämisen nimenomaan heidän tarpeisiinsa nosti esiin joka neljäs, yhteishengen, jakamistalouden ja muun yhteisöllisyyden kehittämisen 23 prosenttia sekä tuloverotuksen keventämisen joka viides (21 %). Jonkin verran kannatusta saivat vuokra-asuntotarjonnan parantaminen ja kohtuuhintaisten omistusasuntojen parantaminen (13 %). *
 
Lapsiperheiden köyhyys huolestuttaa
Kolme viidestä suomalaisesta auttaisi köyhyysrajalla tai sen alla eläviä lapsiperheitä. Toiseksi hanakammin vastaajat auttaisivat lapsiperheitä, joista toinen tai molemmat vanhemmista ovat työttömiä tai sairaita (47 %). *
 
Lähes kolmannes suomalaisista tukisi yksinhuoltaja- ja lapsiperheitä, joilta puuttui paikkakunnalta tukiverkostot (29 %). Perheitä, joissa on pitkäaikaissairas lapsi tai vaarana kokea perheväkivaltaa, haluaisi auttaa 28 prosenttia. Lähes yhtä mieluusti tuettaisiin lapsiperheitä, joissa vanhemmilla on päihdeongelma (26 %). Joka kuudes vastaaja katsoi, että kaikkia perheitä, joissa on kouluikäisiä lapsia, pitäisi tukea. 12 prosenttia ohjaisi tuen nimenomaan maahanmuuttaja- ja pakolaisperheille, joilla on pieniä lapsia. *
 
Kaikki vanhukset tarvitsevat
Vastaajista kaksi viidestä katsoi, että kaikkia vanhuksia pitäisi tukea: yksi tarvitsee ruokarahaa, toinen ystäviä, kolmas kantoapua kauppareissulle. Erityisesti tuettaisiin vanhuksia, jotka yrittävät elää mahdollisimman pitkään omassa kodissaan (38 %). Seuraavaksi akuuteimmin arvioitiin tukea tarvitsevan yksinelävät vanhukset, yksinäisyydestä kärsivät vanhukset ja köyhyysrajalla tai sen alla elävät eläkeläiset ja vanhukset (37 %). Kolme kymmenestä tukisi vanhempia pariskuntia, joissa toinen on omaishoitajana ja joka neljäs (27 %) eläkeläisiä ja vanhuksia, jotka ovat liikuntarajoitteisia tai joilla on joku vakava sairaus. Vanhukset, joilla ei ole omaisia lähellä tukisi lähes joka neljäs. Vanhuksia, jotka elävät vanhainkodeissa ja hoitolaitoksissa tukisi reilut 13 prosenttia. *
 
Nuoret eivät saa syrjäytyä
Suosituimmat tuensaajat nuorten keskuudesta olivat ne, jotka eivät löydä opiskelu- tai työpaikkaa ja jotka ovat siksi vaarassa syrjäytyä (58 %). Seuraavaksi yleisimmin valittiin nuoret, jotka ovat lähtöisin köyhistä oloista ja joilla ei ole varaa opiskella tai harrastaa muiden tavoin. Toisaalta vastaajien mielestä apua kaipaisivat liki kaikki nuoret, sillä nuorille annettu tuki maksaa aina itsensä yhteiskunnalle takaisin. Nämä molemmat ryhmät saivat joka toisen (48 %) tuen. Päihde- tai moniongelmaisten perheiden nuoria tukisi 45 prosenttia. Nuoria, jotka ovat itse ajautuneet päihde-, talous- tai muihin ongelmiin tukisi hieman useampi kuin joka neljäs (27 %). Seuraavina tuettavien listalla olivat nuoret, joiden nuoruutta varjostaa oma tai läheisen sairaus (23 %), lastenkodeissa tai sijoitusperheissä elävät nuoret (14 %), pakolaisnuoret (10 %) ja maahanmuuttajaperheiden nuoret (5 %). *
 
Parempaa Suomea rakentamassa
Paikallisen hyvinvoinnin tukeminen on ollut osa Säästöpankkien toimintaa siitä lähtien, kun ensimmäinen Säästöpankki perustettiin Suomeen 1822. Säästöpankeille on tärkeää pitää Suomen kaupungit, kunnat ja lähiöt hyvinvoivina, virkeinä ja kehittyvinä. Siksi ne ovatkin käyttäneet alusta lähtien osan voitostaan oman toimialueensa hyvinvoinnin edistämiseen.
 
Paikallisen hyvinvoinnin tukeminen on osa Säästöpankkien jatkuvaa yritysvastuutyötä.
 
Suurten kertaluontoisten lahjoitusten sijaan Säästöpankit tukevatkin siksi mieluummin useita hyviä, paikallisia hankkeita. Säästöpankkiryhmään kuuluvat Säästöpankit tukivat viime vuonna muun muassa lapsi- ja nuorisotyötä, sotainvalideja, vanhustyötä, junioriurheilua ja harrastusyhdistyksiä yhteensä lähes 400 000 eurolla. Avustuskohteita oli reilusti toistasataa kappaletta.
 
Säästöpankkiliiton toimitusjohtaja Pasi Kämäri muistuttaa, että tänä päivänä vastuullisuuden halutaan näkyvän ihan kaikessa Säästöpankin tekemisessä.
 
- Sen tulee näkyä tavassa, miten Säästöpankki suhtautuu asiakkaisiinsa, työntekijöihinsä, kumppaneihinsa, toimialueeseensa, viranomaisiin, ympäristöönsä ja muihin sidosryhmiinsä, hän sanoo.
 
Vastuullisuustyöhön voivat vaikuttaa myös asiakkaat. He voivat vuosittain äänestää, mihin pankkien avustuksia tulisi heidän kotipaikkakunnallaan käyttää ja ketkä tarvitsisivat eniten taloudellista tukea. Vastauksia tuli tänä keväänä yhteensä 2 196.
 
- Äänestys toteutettiin nyt neljättä kertaa. Vastaajat saivat ehdottaa yksilöityä avustuskohdetta, mutta samalla kysyimme nyt kattavammin heidän ajatuksiaan siitä, keitä Suomessa pitäisi auttaa ja millä tavalla, kertoo Säästöpankin markkinointi- ja viestintäjohtaja Katja Änkilä.
 
* Vastaajat saivat valita kymmenestä vaihtoehdosta kolme, jotka olivat eniten avun tarpeessa.
 

Mistä tässä on kyse?

Kun Säästöpankit perustettiin vuonna 1822, yksi tavoitteista oli opettaa suomalaisia säästäväisyyteen. Asiakkaittemme vaurastumisen lisäksi myös yhteisön hyvinvoinnin kehittäminen on aina ollut meille tärkeää. Se on osa säästöpankkiaatetta. Tämä tavoite on kirjattu myös Säästöpankkilakiin, jonka mukaan säästöpankit voivat käyttää osan voitoistaan "säästämisen edistämiseen tai muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin."
 
Säästöpankki ei kuitenkaan pysty täyttämään tätä tavoitettaan yksin. Yhteisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on mahdollista ainoastaan yhdessä asiakkaidemme kanssa. Säästöpankin menestyksen takaavat paikkakunnan asiakkaat, jotka säästävät Säästöpankissa. Kun Säästöpankki menestyy, se tekee voittoa, josta se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvointia parantaviin hankkeisiin.
 
Me Säästöpankissa uskomme edelleen, että yksilön hyvinvointiin ei riitä ainoastaan henkilökohtainen hyvä. Voidakseen hyvin, jokainen meistä tarvitsee ympärilleen myös hyvinvoivan yhteisön. 
 

Parempi Suomi 2016 -tutkimus
Tutustu viime vuosien kohteisiin

Säästöpankin jakaa tukeaan vuosittain yli 130 erilaiselle kohteelle. Lue esimerkkejä siitä, mitä tuellamme ollaan saatu aikaiseksi.

Säästöpankki Facebookissa!