Lyhyitä palvelukatkoja kortti- ja verkkopalveluissa sunnuntaina 26.3.2017


Hyvä asiakkaamme, Säästöpankkien kortti- ja verkkopalveluissa on huoltotöiden vuoksi lyhyitä palvelukatkoja sunnuntaina 26.3.2017 klo 05–13. Yksittäisen katkon kesto on 1–10 minuuttia.

Palvelukatkon aikana pankkien Debit- ja Electron-korteilla maksaminen sekä asiointi Otto.-automaateilla eivät ole mahdollisia. Katkojen aikana voi esiintyä häiriöitä myös verkkopankissa sekä palveluissa, joihin kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Credit-kortit toimivat katkon aikana normaalisti sekä maksuvälineinä että Otto.-automaateissa.

Pahoittelemme asiakkaillemme aiheutuvaa haittaa.

Löydä lähin konttorisi

Missä sijaitsee lähin konttorisi? Kerro meille paikkakuntasi, niin etsimme sinulle lähimmän Säästöpankin konttorin. Voit myös valita suoraan haluamasi konttorin Valitse konttori -alasvetovalikosta.
Takaisin

Haluatko Säästöpankkien yhteisille sivuille?

Kun poistat pankin valinnan, pääset katsomaan koko Säästöpankkiryhmän yhteisiä sivuja.

Blogi: Ensikokemuksia lainakatosta

Ennen heinäkuun alussa voimaantullutta lainakattoa ja sen vaikutuksia pelättiin etukäteen – tai vähintäänkin siihen suhtauduttiin varauksella.

Perinteiset asuntovakuudelliset asuntolainat ja kulutusluotot eivät ole olleet aikaisemminkaan ongelma ylivelkaantumisen tai pankkien luottokannan laadun kannalta. Toisaalta on hyvä tavoite odottaa asuntoa hankkivien myös säästävän etukäteen tietyn osuuden, jolloin asiakkaan talous ei ole pelkän lainan varassa, ja taloudessa on enemmän pelivaraa mahdollisten yllätysten varalta.

Julkisuudessakin puhuttiin paljon lainakatosta kevään mittaan. Moni asiakas aktivoituikin touko-kesäkuussa tekemään lainapäätöksen ennen uusien sääntöjen voimaantuloa. Tilastojenkin valossa touko-kesäkuussa asuntokauppaa tehtiin mukavan vilkkaasti viime vuosien lukuihin verrattuna.

Heinäkuun alusta asti lainaneuvotteluissa on totuteltu uuteen lainakaton tuomaan käytäntöön. Osa asiakkaista on ollut hyvinkin tietoisia uusista säännöistä, jolloin ne eivät ole tulleet yllätyksenä ja niihin on osattu varautua. Toisaalta osa asiakkaista ei ole vielä kuullutkaan lainakatosta, tai ainakin aihetta koskevat uutiset on sivuutettu. Näissä tapauksissa asia on saattanut tulla yllätyksenä lainaneuvottelussa.

Isossa kuvassa lainakatolla ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia asuntolainojen myöntämiseen eikä asiakkaiden halukkuuteen tai valmiuteen tehdä asuntokauppaa. Monella asiakkaalla on omarahoitus ollut säästettynä tai vanhan asunnon myynnistä on saatu rahaa, jolloin uutta asuntoa on ollut helppo lähteä hankkimaan uusienkin sääntöjen puitteissa. Mikäli omarahoitus on puuttunut, esimerkiksi perhepiiristä on usein saatu reaaliomaisuutta lisävakuudeksi. Näin asunnon hankinta ja asuntolaina ovat hoituneet ongelmitta.

Isoin muutos vanhaan nähden onkin ehkä siinä, että kun täystakauksen määrä laskettiin 95 prosentista 90 prosenttiin, isoissa kaupungeissa asiakkaat ovat käyttäneet aiempaa enemmän lähipiiristä saatavia lisävakuuksia. Aiemminhan kaupunkialueella on ollut monelle iso lisäarvo nimenomaan se, että täystakauksen avulla asuntolaina on voitu järjestää ilman vanhempien antamia lisävakuuksia.

Näppituntumalta täystakausta onkin käytetty erityisen innokkaasti isommilla kaupunkiseuduilla, jossa myös sukulaiset saattavat olla kauempana tai halutaan toimia suvusta riippumattomasti. Sen sijaan maaseudulla tai pikkupaikkakunnilla asiakkaille on ollut lähes itsestäänselvyys, että suku tulee mukaan vakuuspuoleen, eikä täystakausta ole haluttu hyödyntää.

On realismia todeta, että osa asiakkaista on joutunut myös ottamaan aikalisän asuntohaaveidensa toteuttamisessa. Yleensä kyse on ollut siitä, ettei asiakkaalla ole omarahoitusta eikä saatavissa ole lisävakuuttakaan asiakkaan lähipiiristä. Toisaalta osa tällaisista asiakkaista on jo ennen lainakattoakin joutunut toteamaan, ettei pankki anna 100 prosentin rahoitusta, eli loppujen lopuksi muutos ei ole kovin suuri.

Lainakaton myötä pankin asiakaskohtainen harkintavalta on kaventunut. Tämän seurauksena asennettaan ovat joutuneet muuttamaan myös ne hyvätuloiset nuoret pariskunnat ja sinkut, joilla ei juuri säästöjä ole ollut, mutta jotka ovat halunneet hoitaa asuntonsa rahoituksen ilman vanhempien apuun tuloa. Nyt hekin tarvitsevat usein vanhemmiltaan lisävakuuksia. Toinen tyyppitilanne, jolloin lainakatto on saattanut pakottaa asiakkaat ottamaan aikalisän, aiheutuu siitä, että asiakkaalla on suhteellisen suuri kulutusluotto, jossa asunto on myös vakuutena. Tällöin lainakatto saattaa tulla vastaan vaikkapa asunnon vaihtoa mietittäessä, jos lisävakuuksia ei ole saatavissa.

Parin kuukauden kokemuksella lainakatto ei ole isossa kuvassa mitenkään sanottavasti vaikuttanut sen enempää asuntokauppaan kuin asuntolainojen myöntämiseenkään. Lähinnä muutos on ollut hienosäätöä ja painottunut siihen, kuinka saadaan puuttuvat lisävakuudet tilanteissa, joissa omarahoitusosuutta ei ole tarpeeksi.

Osalla asiakkaista on saattanut olla aiemmin vaikkapa vanhempien henkilötakaus lisävakuutena, mutta lainakaton myötä vanhemmat panttaavatkin reaaliomaisuutta asuntolainan lisävakuudeksi henkilötakauksen sijaan.

Tähänkin saakka osa lainahakemuksista on hylätty omarahoitusosuuden puuttumisen ja puuttuneiden vakuuksien vuoksi, eikä siihen uusi lainakatto tee muutosta.

On myös hyvä muistaa, että pankki myöntää aina ensisijassa asiakkaalle asuntolainan tämän maksukyvyn perusteella, ja vakuudet tulevat vasta sen jälkeen seuraavana huomioitavana asiana. 

Mikko Haverinen

Kirjoittaja toimii Aito Säästöpankin Nokian konttorin pankinjohtajana ja on ollut kuluvan vuoden aikana toteuttamassa lukuisia nokialaisperheiden asuntounelmia.

 

Lue lisää asuntolainasta

Hae asuntolainaa