Löydä lähin konttorisi

Missä sijaitsee lähin konttorisi? Kerro meille paikkakuntasi, niin etsimme sinulle lähimmän Säästöpankin konttorin. Voit myös valita suoraan haluamasi konttorin Valitse konttori -alasvetovalikosta.
Takaisin

Haluatko Säästöpankkien yhteisille sivuille?

Kun poistat pankin valinnan, pääset katsomaan koko Säästöpankkiryhmän yhteisiä sivuja.

Suomalaiset haluavat asua entistä yksilöllisemmin

Kaupungistumisesta huolimatta suurin osa suomalaisista haluaa asua pientalossa. Omaan kotiin halutaan nyt ennen kaikkea yksilöllisiä ratkaisuja.

Yhä jatkuva kaupungistuminen sekä muutokset väestörakenteessa ja asumismieltymyksissä lisäävät kaupunkiasumisen suosiota. Moni on valmis tinkimään asumisen väljyydestä voidakseen asua lähellä työpaikkoja ja palveluita. Myös asuinalueella ja sen tunnelmalla on merkitystä.

– Asunnon hankintaan vaikuttaa nyt aiempaa enemmän asuinalueen maine, kertoo Tampereen teknillisen yliopiston asuntosuunnittelun professori Markku Hedman.

Samaan aikaan entistä useampi haluaa kodista täysin oman näköisen. Hedmanin mukaan ihmisten toiveet ja tarpeet ovat kuitenkin ristiriidassa.

– Asuntosuunnittelijoiden yksi tärkeä tehtävä on pystyä muokkaamaan asunnoista entistä yksilöllisempiä. Tutkimusten mukaan suuri osa suomalaisista haluaisi edelleen asua vesistön äärellä omassa rauhassa, mutta samaan aikaan kaupungin keskustassa ja lähellä palveluita. On selvää, että tällainen koti ei voi olla kovinkaan monen saavutettavissa.

Keskusta vetää puoleensa

Kaupungistuminen näkyy myös asuntojen myynnissä. Turun Sp-Koti Humaliston kiinteistövälittäjä Sirpa Gustafsson kertoo, että asuntojen kauppa käy parhaiten keskusta-alueilla hyväkuntoisissa kerrostaloissa.

– Turussa niin sanottu ruutukaava-alue vetää tällä hetkellä parhaiten. Kaupungin keskustasta asuntoa etsivät asukkaat ovat sekä kiinteistösijoittajia että perheitä, jotka haluavat asua palveluiden ja hyvien kulkuyhteyksien äärellä, hän sanoo.

Gustafssonin mukaan yhä harvempi kodinvaihtaja haaveilee remontista, joten käytetynkin kodin täytyy olla hyväkuntoinen.

– Tämä näkyy uudiskohteiden kysynnässä. Uudiskohteissa ostajaa viehättää erityisesti asumisen helppous ja turvallisuus sekä se, että asunnon pintamateriaaleihin voi vaikuttaa ainakin jollain tavalla itse.

Gustafssonin mielestä kiinteistömarkkinoita on aiempaa vaikeampi ennustaa. Asumisen trendit ja ihmisten ostokäyttäytyminen muuttuvat entistä nopeammin.

– Ennen pystyi melko helposti arvioimaan, mihin hintaan ja missä ajassa tietyllä asuinalueella sijaitsevat asunnot käyvät kaupaksi. Tilanne muuttuu kuitenkin nykyään niin nopeasti, että ennustettavuus on lähes kadonnut. Uudiskohteita kysytään juuri nyt todella paljon, mutta on vaikea sanoa, kuinka kauan kiinnostus niitä kohtaan jatkuu.

Unelma pientalosta

Unelma omasta pientalosta elää vahvana. Vaikka kaupungistuminen on päivän sana, asukasbarometri 2010:n mukaan pientaloasuminen on kaikenikäisten, myös nuorten suosituin asumismuoto.

– Pientalojen rakentaminen on pitkän laskukauden jälkeen elpymässä. Entisiin pientalorakentamisen lukemiin tuskin vähään aikaan kuitenkaan palataan. Esimerkiksi moni ikääntyvä ja vasta eläköityvä haluaa siirtyä omakotitalosta palveluiden läheisyyteen. Tämä vapauttaa pientaloja markkinoille, Markku Hedman kertoo.

Pientalojen keskikoko saattaa jatkossa laskea. Pienemmille asunnoille riittää kysyntää, sillä asuntokuntien keskikoko on pienentynyt ja tilaa tarvitaan vähemmän. Toinen syy pienten omakotitalojen suosioon on Hedmanin mielestä usein taloudellinen: monella ei yksinkertaisesti ole varaa väljempään asumiseen. 

– Monet pientalojen valmistajat ovat kehittäneet omia aiempaa säästeliäämpiä ja tilaratkaisuiltaan aiempaa tiukemmin mitoitettuja talomallistoja ja ne näyttävät menevän hyvin kaupaksi. Yhä harvempi kaipaa enää yli 300 neliön omakotitaloa.

Samaa pohti vantaalainen Olli Enne muutama vuosi sitten. Diplomityötään tehnyt Enne etsi kohtuuhintaista, yhdelle hengelle sopivan kokoista omakotitaloa pääkaupunkiseudulta. Koska sopivaa asuntoa ei löytynyt, Enne kehitti oman tyyppitalonsa.

Ensimmäinen noin 40 neliömetrin kokoinen Yksiö puutarhassa -nimeä kantava pientalo valmistui Korsoon pari vuotta sitten. Nyt Enne asuu itse suunnittelemassaan yksiössä yhdessä tyttöystävänsä kanssa. Toinen vastaava talo valmistui pian Enteen talon jälkeen ja kolmas ja neljäs tämän kevään aikana.

– Kiinnostus tällaista talomuotoa kohtaan yllätti täysin. Yhteydenottoja tulee edelleen viikoittain pitkin Suomea, Enne kertoo.

Enteen mukaan pienistä taloista ovat kiinnostuneet varsinkin kolmekymppiset nuoret aikuiset, jotka haluavat omannäköisen omistusasunnon kaupungista. Toinen ryhmä on 55–65-vuotiaat pariskunnat, joiden lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja jotka haluavat vaihtaa ison talonsa pienempään, mutta eivät muuttaa kerrostaloon.

Suosion ovat sittemmin huomanneet myös talopakettien valmistajat.

– Tarkoituksenani oli aluksi myydä talomallia myös talopakettien valmistajille, mutta he kehittivät pian omat versionsa. Yksiö puutarhassa -talomalli erottuu niistä yksilöllisyydellä. Talo on tehty laadukkaista materiaaleista ja sen pystyy muokkaamaan ostajan tarpeille sopivaksi.

Yksilöllisiä ratkaisuja

Professori Markku Hedmanin mukaan asuntojen räätälöitävyys kiinnostaa yhä useampaa uudisasunnon ostajaa. Toive omannäköisestä kodista tarjoaa myös rakennuttajille mahdollisuuksia kehittää uudenlaisia asumisen konsepteja.

– Muunneltavuutta voi ajatella monella tavalla, eikä se välttämättä tarkoita siirrettäviä rakenteita. Esimerkiksi puolivalmis loft-tyyppinen asunto, jota voisi muunnella elämäntilanteen mukaan, saattaisi olla yksi tapa rakentaa muunneltava asunto. Ylipäätään sellaiset muodot, joissa asukkaat pääsevät yhä enemmän vaikuttamaan rakentamiseen kiinnostavat ihmisiä.

Rakennusyhtiöt seuraavat trendiä tarkkaan, ja yksilölliset asunnot ovat jo kysyttyjä uudiskohteiden markkinoilla. Esimerkiksi rakennusyhtiö YIT:n Smartti-konsepti edustaa tehokasta ja asukkaan tarpeet huomioivaa suunnittelua. Asunnosta saa omannäköisen jo ennen sen valmistumista, sillä asunnon pohjaratkaisua voi muuttaa helposti vaihtamalla kaapistojen määrää.

– Asiakaskuntamme toivoo yhä enemmän omiin tarpeisiin muovautuvia asuntoja. Smartin tehtävänä on vastata näihin toiveisiin, kertoo YIT:n Smartti-konseptista vastaava kehitysjohtaja Marko Oinas.

Smartti-asumiskonseptissa yhdistyvät toiminnallisuus, muunneltavuus ja kohtuuhintaisuus. Oinaan mukaan Smartti-konseptin asunnot perustuvat vakioituun mitoitukseen, jossa kiinteitä väliseiniä ei tule ollenkaan. Tiloja jaetaan esimerkiksi kaapeilla ja liukuovilla.

Smartti-asunnon voi muunnella omaan elämäntilanteeseen sopivaksi ja sisustusratkaisuja voi valita konseptia varten kehitetyssä asukasportaalissa. Konsepti vastaa nimenomaan pienten kohtuuhintaisten asuntojen pulaan, sillä suurin osa rakennettavista asunnoista on yksiöitä ja kaksioita.

Oinas kertoo, että konseptia on tarkoitus laajentaa yhteensä kymmenelle paikkakunnalle ympäri Suomea. Ensimmäiset kohteet valmistuvat Lahteen, Kuopioon, Ouluun ja Tampereelle vielä tämän vuoden aikana.

– Tällainen malli on otettu hyvin vastaan. Asiakaskuntaa tuntuu selvästi kiinnostavan se, että asunnosta saa muokattua oman näköisen ja omiin tarpeisiin sopivan, Oinas sanoo.

Kaupungin täytyy tiivistyä

YIT ei ole suinkaan ainoa yksilöllisiä asuntoja rakentava rakennusyhtiö. Esimerkiksi rakennusyhtiö Sato on kehittänyt 15,5 neliön kerrostaloasunnon, jonka tarkoituksena on lievittää pääkaupunkiseudun kovaa asuntopulaa. Ensimmäiset pienet kodit ovat valmistumassa Vantaalle. Kaupungistuminen vaatii ylipäätään yhä tiiviimpää rakentamista kasvukeskuksiin.

– Kaupunkien tiivistämisestä on puhuttu vuosikymmeniä, mutta kaupunkien väestömäärän kasvusta huolimatta alueellinen tehokkuus ei ole parantunut. Kaupungit ovat kasvaneet lähinnä ulospäin, professori Markku Hedman kertoo. 

Tiiviimpi asuminen tuo Hedmanin mielestä haasteita jo ennestään asuntorakentamiselle.

– Esimerkiksi liikenneväylien varrelle rakentaminen ei ole täysin ongelmatonta, sillä rakennusvaiheessa täytyy ottaa monta asiaa huomioon. Tiiviimmälle rakentamiselle on kuitenkin tilausta, sillä keskusta-alueilla asuminen on hyvin kallista. Kohtuuhintaista asumista haetaan valitettavan usein laadusta tinkimällä, vaikka se ei ole kestävä ratkaisu. Rakennuttajien ja päättäjien kannattaisi pohtia toteutuskustannusten lisäksi rakennuksen elinkaaren aikaisia kustannuksia sekä asumisen kokonaiskustannuksia.

Jutussa on käytetty lähteenä myös Pellervon taloustutkimuksen asuntomarkkinaennustetta vuodelle 2017.

Lainaneuvottelut voit aloittaa saman tien täyttämällä verkossa lainahakemuksen.