Annual financial report of Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj


	Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:n
	Toimintakertomus ja IFRS-tilinpäätös 31.12.2023

	Hallituksen toimintakertomus 1.1. - 31.12.2023
	Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä
	Toimintaympäristön kuvaus
	Säästöpankkien Keskuspankin liiketoiminta
	Säästöpankkien Keskuspankin tulos ja tase
	Vakavaraisuus ja riskiasema
	Luottoluokitus
	Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä
	Säästöpankkien Keskuspankin hallinto ja henkilöstö
	Palkitsemisjärjestelmä
	Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot
	Yhteiskuntavastuu
	Olennaiset tapahtumat tilinpäätöspäivän jälkeen
	Vuoden 2024 näkymät
	Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käytöstä
	Tunnuslukujen laskentakaavat

	Säästöpankkien Keskuspankin IFRS-tilinpäätös
	Tuloslaskelma
	Laaja tuloslaskelma
	Tase
	Rahavirtalaskelma
	Oman pääoman muutokset

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
	1	Tietoja raportoivasta yhtiöstä ja kuvaus Säästöpankkiryhmästä
	2	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
	3	Merkittävimmät johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin sisältyvät keskeiset epävarmuustekijät

	Riskienhallinnan ja vakavaraisuuden periaatteet
	4	Riskienhallinta ja hallinnointiperiaatteet
	5	Vakavaraisuuden hallinta

	Tulos- ja tase-eriä koskevat liitetiedot
	6	Korkokate
	7	Palkkiotuotot ja -kulut, netto
	8	Kaupankäynnin nettotuotot
	9	Muut tuotot ja kulut
		9.1 Liiketoiminnan muut tuotot
		9.2 Liiketoiminnan muut kulut
	10	Henkilöstökulut
	11	Lainat ja saamiset
		11.1 Lainat ja saamiset luottolaitoksilta ja asiakkailta
		11.2 Sijoitusomaisuus
		11.3 Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista
	12	Rahoitus
		12.1 Velat luottolaitoksille ja asiakkaille
		12.2 Liikkeeseenlasketut velkakirjat
	13	Rahoitusvarojen ja -velojen luokittelu
		13.1 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettoutus
	14	Johdannaiset ja suojauslaskenta
	15	Käyvät arvot arvostusmenetelmän mukaisesti
	16	Käyttöomaisuus
		16.1 Aineettomat hyödykkeet
		16.2 Aineelliset hyödykkeet
		16.3 Vuokrasopimukset
	17	Oma pääoma
	18	Verot
		18.1 Tuloverot
		18.2 Laskennalliset verot
	19	Muut varat, velat ja varaukset
		19.1 Muut varat
		19.2 Varaukset ja muut velat
	20	Käteiset varat
	Muut liitetiedot
	21	Vakuudet
	22	Taseen ulkopuoliset sitoumukset
	23	Lähipiiritiedot
	24	Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

		Pilari III -liitetiedot


Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. – 31.12.2023

Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj (jäljempänä Säästöpankkien Keskuspankki) on suomalaisten Säästöpankkien omistama pankki, jonka ensisijaisena tehtävänä on hoitaa Säästöpankkiryhmän erilaisia keskusluottolaitospalveluita. Keskusluottolaitospalvelut keskittyvät maksuliike- ja tilinhoitajapalveluihin, yhteenliittymän jäsensäästöpankeille (jäljempänä myös Säästöpankit) tarjottaviin maksukorttien liikkeellelaskupalveluihin, henkilöasiakkaiden kulutusluototukseen sekä likviditeetinhallintaan, jälleenrahoitukseen ja tasehallintaan liittyviin palveluihin. Säästöpankkien Keskuspankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään.
Säästöpankkien Keskuspankin liiketoiminnan painopiste oli vuonna 2023 laadukkaissa palveluissa ja palveluiden edelleen kehittämisessä.
Säästöpankkien Keskuspankin liiketulos tilikaudella oli 18,3 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma 3,4 miljardia euroa.


Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä

Säästöpankkien Keskuspankki kuuluu Säästöpankkiryhmään ja Säästöpankkien yhteenliittymään. Pankin tilinpäätös yhdistellään Säästöpankkiryhmän yhdisteltyyn tilinpäätökseen.
Säästöpankkiryhmä on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavista Säästöpankeista, keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitto osk:sta sekä pankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä.
Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt muodostavat laissa talletuspankkien yhteenliittymästä määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 14 Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj sekä edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset, Säästöpankkipalvelut Oy ja Sp-Rahastoyhtiö Oy. Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutus Oy sekä Sp-Koti Oy.
Liedon Säästöpankki on eronnut Säästöpankkiliitto osk:sta ja Säästöpankkien yhteenliittymästä 1.3.2023 alkaen. Samassa yhteydessä Liedon Säästöpankki luovutti koko liiketoimintansa Oma Säästöpankki Oyj:lle, luovutuksen täytäntöönpanopäivä oli 28.2.2023. Säästöpankkiliitto osk:n vahvistaman tilinpäätösperiaatteen mukaisesti Liedon Säästöpankin 2023 tulos sisältyy Säästöpankkiryhmän tulokseen irtautumishetkeen asti. Irtaantumisen seurauksena Säästöpankkien Yhteenliittymään ja Säästöpankkiryhmään kuuluvien säästöpankkien määrä väheni 15 pankista 14 pankkiin
Säästöpankkiryhmän rakenteesta löytyy lisätietoa sivulta saastopankki.fi/saastopankkiryhma.

Toimintaympäristön kuvaus

Globaali talousnäkymä
Vuosi 2023 alkoi varsin synkissä taloustunnelmissa, kun energiakriisin pelättiin ajavan etenkin Euroopan talouden taantumaan. Lisäksi nopeasti nousseen korkotason odotettiin heikentävän talouskasvua selvästi.
Taloudet osoittautuivat kuitenkin odotuksia kestokykyisemmiksi näiden paineiden edessä ja maailmantalouden kasvu hidastui odotuksia vähemmän. Kokonaisuutena maailmantalouden kasvu asettunee hieman yli 3 %:iin, mikä on alle pitkän ajan keskiarvon. Energiakriisi toki heikensi talouskehitystä etenkin Euroopassa, mutta yritykset ja kotitaloudet sopeutuivat tilanteeseen yllättävän hyvin. Korkojen nousu on myös osaltaan heikentänyt talouskasvua, mutta suuremmilta kupruilta on vältytty.
Alueelliset erot talouskehityksessä olivat merkittäviä vuonna 2023. Eurooppa oli jälleen kerran ”heikko lenkki” ja etenkin Saksan talous kärsi energiakriisistä. Kokonaisuutena euroalueen talouskasvun odotetaan olleen vain hieman nollan yläpuolella vuonna 2023 ja loppuvuonna talous ajautui todennäköisesti taantumaan.
Kiinan talous kasvoi alkuvuonna ripeästi, kun koronasuluista vihdoin luovuttiin. Elpyminen jäi kuitenkin varsin lyhytkestoiseksi ja loppuvuonna maan keskusjohto otti käyttöön erilaisia elvytystoimia talouden piristämiseksi. 5 %:n kasvutavoite todennäköisesti saavutetaan vuonna 2023. Kiinteistösektori on edelleen yksi Kiinan talouden murheenkryyneistä.
USA:n talouskehitys säilyi yllättävän vahvana kohonneesta korkotasosta huolimatta. USA:n talouden odotetaan kasvaneen yli 2 % vuonna 2023. Etenkin kotitalouksien kulutus on pitänyt pintansa USA:ssa.
Vuoden 2023 ehkä myönteisin talousuutinen koskee inflaatiota, joka alkoi vihdoin maltillistua vuoden edetessä. Esimerkiksi euroalueella vuoden alussa inflaatio oli vielä yli 8 %, mutta loppuvuonna marraskuussa se oli laskenut jo 2,4 %:iin.
Inflaation maltillistuminen mahdollisti myös sen, että keskuspankit lopettivat koronnostot vuoden lop-pupuolella. Vuodelle 2024 odotellaan jo korkojen laskuja niin USA:ssa kuin Euroopassakin. Tämä tuo helpotusta etenkin Suomen taloudelle, joka on erittäin korkoherkkä.
Vuoden aikana nähtiin myös ikäviä yllätyksiä niin taloudessa kuin geopolitiikassakin. Keväällä USA:ssa ja Euroopassa muutama pankki ajautui vaikeuksiin, mutta tilanne ei onneksi eskaloitunut laajemmaksi pankkikriisiksi. Syksyllä taistelut leimahtivat Lähi-idässä, mutta niiden vaikutukset esimerkiksi öljyn hin-taan jäivät varsin vähäisiksi. Sota Ukrainassa jatkuu, mutta sen vaikutukset globaaliin talouteen ovat pieniä. Tilanne voi toki aina kärjistyä ja poliittiset riskit ovat siten yhä koholla.

Korkoympäristö
Vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla euroalueen lyhyet korot jatkoivat nousuaan Euroopan Keskuspankin viestitettyä vahvasti tulevista koronnostoista inflaatiokehityksen jarruttamiseksi. Asuntolainojen yleisenä viitekorkona toimiva 12 kk Euribor nousi vuoden puoleenväliin tultaessa lähes prosenttiyksikön vuoden aloitustasosta. Tämän jälkeen tilanne on tasaantunut ja lokakuusta eteenpäin lyhyiden korkojen kehitys on ollut laskevaa. Myös pitkien korkojen osalta loppuvuoden kehitys on ollut laskevaa. Syynä tähän ovat olleet inflaation nousun taittuminen, euroalueen talouskehityksen heikkeneminen sekä samanaikaisesti Euroopan Keskuspankin koronnostosyklin todennäköinen päättyminen.
Kokonaisuutena vuoden 2023 korkokehitys on ollut vahvasti pankkitoiminnan korkokatetta tukevaa. Kuitenkin samanaikaisesti tukkurahoituksen kustannukset ovat nousseet niin katetuissa joukkolainoissa kuin senior-lainoissakin ja täten osaltaan jarruttaneet korkokatteen myönteistä kehitystä.
Jatkokehityksen korkojen osalta määrittelee pitkälti se, missä vaiheessa Euroopan Keskuspankki aloittaa mahdolliset koronleikkaukset ja mitä Euroopan Keskuspankki viestittää markkinoille korkopolitiikan jatkosta. Pitkien korkojen suhteellisen jyrkästi laskeva käyrä indikoi noin 1,5 %-yksikön koronlaskua vuodelle 2024. Jos markkinat ovat ennakoineet liian nopeaa muutosta voi edessä olla ainakin tilapäinen korkokäyrän tason nousu vuoden 2024 aikana.

Sijoitusmarkkinat
Vuoden 2023 osalta sijoitusmarkkinoiden huomio keskittyi korkojen voimakkaaseen nousuun, joka kuitenkin pysähtyi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Keväällä 2023 koettu finanssisektorin epävarmuus ja pankkisektorin haasteet eivät synnyttäneet laaja-alaista kriisiä sijoitusmarkkinoilla. Keskuspankit reagoivat tilanteeseen määrätietoisesti ja sen seurauksena sijoittajien luottamus elpyi hyvin nopeasti. Inflaatio alkoi vuoden loppupuolella näyttää hidastumisen merkkejä, jonka seurauksena keskuspankkien koronnostosykli saavutti käännepisteen. Sijoitusmarkkinoilla tämä otettiin vastaan positiivisesti ja vuoden viimeisellä neljänneksellä sekä korko- että osaketuotot nousivat voimakkaasti. Kokonaisuutena sijoitusvuosi 2023 osoittautui paljon paremmaksi kuin mitä vielä alkuvuodesta odotettiin. Geopoliittiset riskit pysyivät otsikoissa edeltävän vuoden tapaan ja on perusteltua odottaa, että myös vuonna 2024 politiikka ja Yhdysvaltojen presidentinvaalit saavat suuren markkinoilla suuren painoarvon.

Suomen taloustilanne
Alkuvuonna 2023 Suomen talous pärjäsi odotuksia paremmin, eikä pelättyä taantumaa tullut. Vuoden jälkipuoliskolla talouskehitys kuitenkin heikkeni selvästi ja talous ajautui arviomme mukaan taantumaan.
Noussut korkotaso on iskenyt erityisen voimakkaasti Suomen talouteen. Suomalaisten lainoista valtaosa on sidottu vaihtuviin korkoihin, jolloin korkojen nousu välittyy Suomen talouteen monia muita maita nopeammin. Korkojen nousu on näkynyt erityisesti yksityisen kulutuksen ja investointien – erityisesti rakennusinvestointien – heikkoutena.
Kotitalouksien murheena on ollut jo pidemmän aikaa korkojen nousun lisäksi myös korkea inflaatio. Kotitalouksien ostovoima supistui vuosina 2022-2023 ennätyksellisen paljon. Säästämisbarometrimme mukaan kotitalouksien kokema taloudellinen ahdinko lisääntyikin vuonna 2023. Myös kuluttajien luottamus pysyi selvästi pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella vuonna 2023.
Loppuvuonna tilanne alkoi kuitenkin helpottaa ja kuluttajien ostovoima kääntyi taas nousuun. Tämä johtui sekä inflaation rauhoittumisesta että totuttua suuremmista palkankorotuksista. Työllisyystilanne pysyi kohtuullisen hyvänä, vaikka hieman heikkenikin vuoden aikana.
Yrityksille vuosi 2023 oli edeltäjäänsä vaikeampi ja yritysten luottamus laski pitkin vuotta. Toimialoittaiset erot olivat suuria. Etenkin rakentamissektori kärsi korkojen noususta ja rakentaminen onkin hyytynyt pahasti. Teollisuudessa tuotanto piti vielä pintansa, mutta näkymät tulevaisuuteen heikkenivät vuoden edetessä erityisesti globaalin suhdannenäkymän vetämänä. Palvelusektori pärjäsi vielä kohtuullisen hyvin, mutta sielläkin näkymät tulevaisuuteen muuttuivat vaisummiksi. Konkurssien määrä nousi pitkän ajan keskiarvon yläpuolelle.


Säästöpankkien Keskuspankin liiketoiminta

Säästöpankkien Keskuspankki vastaa erilaisten keskitettyjen palveluiden tuottamisesta Säästöpankeille. Merkittävimmät toiminnot ovat Säästöpankkien yhteenliittymän jäsenluottolaitosten jälleenrahoitus ja likviditeetin hallinta, tasehallintapalvelut, maksukorttien liikkeeseenlaskupalvelut ja vakuudettomien kulutusluottojen myöntäminen Säästöpankkien asiakkaille sekä säästöpankkien maksujenvälitys- ja tilinhoitajatoiminta.
Treasury
Treasury-toiminnan painopiste oli vuonna 2023 Säästöpankkiryhmän likviditeettiaseman varmistamisessa sekä optimoinnissa ja ryhmän velkasijoittajasuhteiden edelleen laajentamisessa.
Tasehallintapalvelut
Toimintavuonna jatkettiin järjestelmäympäristöön ja datan hallinnointiin liittyviä projekteja, otettiin käyttöön sääntelyn edellyttämiä muutoksia ja tuettiin Yhteenliittymän luottolaitoksia korko- ja likviditeettiriskien hallinnassa.
Maksukorttien liikkeeseenlaskupalvelut ja vakuudeton kulutusluototus
Vuoden 2021 lopulla aloitettu vakuudettoman kulutusluoton liiketoiminta kehittyi vuoden 2023 aikana suotuisasti. Vakuudeton kulutusluottokanta kasvoi 44,5% huolimatta siitä, että tuotteen kohderyhmä on rajattu Säästöpankkiryhmän henkilöasiakkaisiin. Korkojen ja kustannusten noususta huolimatta Säästöpankkien korttiasiakkaat ja vakuudettoman kulutusluoton asiakkaat suoriutuivat lyhennyksistään pääsääntöisesti hyvin, ja häiriöluottojen taso säilyikin näiden luottotuotteiden osalta varsin kohtuullisella tasolla.
Maksujenvälitys
Vuoden 2023 aikana jatkettiin prosessien ja toiminnallisuuksien kehittämistä sekä toteutettiin useita sääntelyn edellyttämiä toiminnallisuuksia ja muutoksia.
Arvopaperipalvelut / tilinhoitajatoiminta
Vuoden 2023 aikana toteutettiin sääntelyyn, markkinamuutoksiin ja viranomaisraportointiin liittyviä hankkeita sekä edistettiin liiketoiminta-alueen nopean ja kustannustehokkaan jatkokehittämisen mahdollisuuksia. Lisäksi varallisuudenhoidon palveluiden perusjärjestelmäuudistus eteni vuoden aikana suunnitellusti ja käyttöönottojen myötä mahdollistui arvopaperipalveluiden osalta prosessitehokkuuden parantaminen ja palveluiden kasvun tuki.


Säästöpankkien Keskuspankin tulos ja tase

Keskeiset tunnusluvut

(1 000 euroa)		12/2023	12/2022	12/2021

Liikevaihto		154 188	59 845	44 142
Korkokate		31 234	17 990	9 147
% liikevaihdosta		20,3 %	30,1 %	20,7 %
Liikevoitto		18 333	7 106	-582
% liikevaihdosta		11,9 %	11,9 %	-1,3 %
Liiketoiminnan tuotot yhteensä		43 560	28 585	20 583
Liiketoiminnan kulut yhteensä		-23 889	-20 633	-20 628
Kulu/tuotto-suhde, %		54,8 %	72,2 %	100,2 %
Taseen loppusumma		3 387 747	3 421 948	2 679 569
Oma pääoma		130 223	116 024	83 952
Oman pääoman tuotto %		1,3 %	5,7 %	-0,8 %
Koko pääoman tuotto %		0,4 %	0,2 %	0,0 %
Omavaraisuusaste %		3,8 %	3,4 %	3,1 %
Vakavaraisuussuhde %		43,9 %	41,4 %	39,1 %
Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista		-1 338	-846	-537
Henkilöstön määrä kokonaisresursseiksi muutettuna		46	39	48
Kokonaisresurssien määrä keskimäärin tilikaudella		48	46	49


Tuloskehitys (vertailutieto 1-12/2022)

Säästöpankkien Keskuspankin liiketulos oli 18,3 (7,1) miljoonaa euroa ja tilikauden tulos verojen jälkeen 14,4 (5,7) miljoonaa euroa.

Tuotot
Liiketoiminnan tuotot yhteensä olivat 43,6 (28,6) miljoonaa euroa.
Korkokate nousi 31,2 (18,0) miljoonaan euroon korkotuottojen kehittyessä positiivisesti ollen 123,1, (33,4) miljoonaa euroa samalla, kun korkokulut kasvoivat -91,9 (-15,4) miljoonaan euroon. Korkotuottojen kasvu johtui sekä antolainauksen, että likvidien käteisvarojen korkotuottojen kasvusta korkojen noustua voimakkaasti vuoden aikana. Korkokulujen kasvu johtui varainhankinnan kustannusten noususta. Korkoriskin suojaamiseksi tehtyjen koronvaihtosopimusten osuus korkokatteesta oli -6,7 (-0,3) miljoonaa euroa.
Nettopalkkiotuotot laskivat 6,8 (9,8) miljoonaan euroon. Lasku nettopalkkiotuotoissa johtui siitä, että kortti- ja vakuudettoman kulutusluottokannan korkotuottojen noustessa hyvityksiä ryhmän jäsenpankeille maksettiin edellisvuotta enemmän. Palkkiotuotot olivat 25,5 (25,7) miljoonaa euroa palkkiokulujen ollessa -18,7 (-15,8) miljoonaa euroa.
Kaupankäynnin nettotuotot olivat 0,8 (-2,8) miljoonaa euroa, josta suojauslaskennan nettotuloksen osuus 0,8 miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan muut tuotot olivat 4,7 (3,6) miljoonaa euroa ja koostuivat pääosin palveluveloituksista yhteenliittymän keskusyhteisöltä sekä sopimustuotoista korttijärjestöltä.

Kulut
Liiketoiminnan kulut ennen rahoitusvarojen arvonalenemisia olivat yhteensä -23,9 (-20,6) miljoonaa euroa.
Henkilöstökulut olivat -4,7 (-4,5) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 2,8 miljoonaa euroa ollen -17,1 (-14,4) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muiden kulujen kasvu johtui kehittämiskulujen ja jatkuvien palveluiden kustannusten noususta.
Poistot kasvoivat -0,3 miljoonaa euroa ollen yhteensä -2,0 (-1,7) miljoonaa euroa. Poistojen kasvu syntyi aineettomista hyödykkeistä.
Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista kasvoivat 0,6 miljoonaa euroa ollen -1,3 (-0,8) miljoonaa euroa.


Tase ja rahoitus (vertailutieto 31.12.2022)

Säästöpankkien Keskuspankin taseen loppusumma oli 3 388 (3 422) miljoonaa euroa.

Varainhankinta ja ottolainaus
Säästöpankkien Keskuspankin liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen nimellisarvo oli 927,5 miljoonaa euroa. EMTN-ohjelman puitteissa liikkeeseen laskettiin 335 miljoonan euron nimellisarvosta uusia pitkäaikaisia vakuudettomia joukkovelkakirjalainoja kauden aikana erääntyneiden joukkovelkakirjalainojen korvaamiseksi yhteenliittymän jälleenrahoitustarpeen mukaan.
Velat luottolaitoksille olivat kauden päättyessä 1 503 (1 754) miljoonaa euroa. Erään sisältyvät yhteenliittymäpankkien lyhytaikaiset talletukset LCR- ja maksuliiketileille sekä Säästöpankkien Keskuspankin välittämät vähimmäisvarantotalletukset. Erään sisältyy myös Euroopan keskuspankin TLTRO III -rahoitusoperaatiosta nostettua vakuudellista luottoa 68 miljoonan euron arvosta ja rahamarkkinatalletuksia muilta kuin yhteenliittymäpankeilta 350 (250) miljoonaa euroa.
Velat asiakkaille olivat 659 (574) miljoonaa euroa ja koostuivat pääasiassa ulkomaisten yritysten ja julkisyhteisöjen rahamarkkinatalletuksista. Erään sisältyy myös yhteenliittymään kuuluvan Säästöpankkipalvelut Oy:n tekemä LCR talletus nimellisarvoltaan 6 miljoonaa euroa.
Antolainaus
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta olivat kauden lopussa 1 625 (1 931) miljoonaa euroa. Erä koostuu pääosin yhteenliittymän muille Säästöpankeille sekä Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:lle myönnetyistä taselainoista (yhteensä 1476 miljoonaa) ja reposopimuksista (29 miljoonaa). Erään sisältyy lisäksi yhteenliittymän vähimmäisvarantotalletus sekä vakuudeksi annetut rahavakuudet muille pankkiryhmille.
Lainat ja saamiset asiakkailta olivat yhteensä 149 (141) miljoonaa euroa ja koostuivat pääosin luottokorttien ja vakuudeton kulutusluotto tuotteen saldoista. Korollinen korttiluottokanta kauden lopussa oli yhteensä 83 miljoonaa (81 miljoonaa) euroa ja vakuudettomia kulutusluottoja oli myönnetty 39 (27) miljoonalla eurolla. Järjestämättömien saamisten osuus vähittäisasiakasluotonannosta oli vuoden lopussa 1,93 % (1,41 %).
Sijoitusomaisuus
Säästöpankkien Keskuspankin sijoitusomaisuus 105 (108) miljoonaa euroa koostuu pääasiassa keskuspankkirahoitukseen oikeuttavista saamistodistuksista (97 miljoonaa euroa). Muita saamistodistuksia taseessa oli tilikauden päättyessä 3,4 miljoonaa euroa. Merkintöjä ei julkisesti noteerattuihin rahastoihin oli 4 miljoonaa euroa sekä ei julkisesti noteerattuihin osakkeisiin 0,8 miljoonaa euroa.
Osakkeet ja oma pääoma
Säästöpankkien Keskuspankin koko osakekannan omistavat yhteenliittymän Säästöpankit ja osakepääoma oli tilikauden päättyessä 94 812 tuhatta euroa. Säästöpankkien Keskuspankin hallussa ei ole omia osakkeita.
Oman pääoman määrä 31.12.2023 oli 130 (116) miljoonaa euroa ja se luetaan kokonaan ydinpääomaan.


Vakavaraisuus ja riskiasema

Vakavaraisuuden hallinta (vertailutieto 31.12.2022)
Säästöpankkien Keskuspankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Säästöpankkien Keskuspankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan Säästöpankkien Keskuspankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuuden hallintaprosessin kautta määritettävät sisäiset pääomatarpeet perustuvat vakavaraisuussääntelyn Pilari I:n mukaisiin pääomavaateisiin ja sen ulkopuolisiin riskeihin kuten rahoitustaseen korkoriskiin, sijoitussalkun markkinariskiin ja liiketoimintariskiin. Sisäisessä arviointiprosessissa Säästöpankkien keskuspankki arvioi pääoman määrän, joka riittää kattamaan myös Pilari I:n ulkopuolisista riskeistä syntyvät odottamattomat tappiot.
Säästöpankkien Keskuspankki tuottaa strategiansa mukaisesti säästöpankeille erilaisia keskusluottolaitospalveluita: maksuliike- ja tilinhoitajapalveluita kaikille säästöpankeille ja yhteenliittymän jäsensäästöpankeille maksukorttien ja vakuudettomien kulutusluottojen liikkeellelaskupalveluita sekä likviditeetinhallintaan, jälleenrahoitukseen ja tasehallintaan liittyviä palveluita. Toimimalla vain näillä liiketoiminta-alueilla pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina.
Pankin hallituksella on kokonaisvastuu vakavaraisuudenhallinnasta. Pankin hallitus hyväksyy vakavaraisuuden hallinnan lähtökohdat, tavoitteet ja periaatteet. Lisäksi hallitus vahvistaa yleiset vaatimukset vakavaraisuuden mittaus- ja arviointimenetelmille sekä yleiset periaatteet vakavaraisuuden hallintaprosessin järjestämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallitus vahvistaa riskistrategiat ja määrittää tavoitetasot pääomalle, joka kattaa kaikki liiketoiminnasta ja ulkoisen toimintaympäristön muutoksista aiheutuvat olennaiset riskit. Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvien yhteisöjen vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan konsolidoidusti Yhteenliittymäntasolla. Keskusyhteisön hallitus on asettanut yhteenliittymän ja pankkien vakavaraisuudelle tavoitetasot, joita seurataan neljännesvuosittain.
Stressitestit
Osana vakavaraisuuden hallintaprosessia Säästöpankkien Keskuspankki arvioi omaa riskiasemaansa ja pääoman riittävyyttä stressitesteillä. Stressitestejä käytetään arvioitaessa miten erilaiset poikkeuksellisen vakavat, mutta mahdolliset tilanteet voivat vaikuttaa tuloksentekokykyyn, vakavaraisuuteen ja pääomien riittävyyteen. Stressitestien avulla pyritään tunnistamaan Säästöpankkien Keskuspankin kannalta keskeisimmät riskit ja arvioimaan, miten haavoittuvainen pankin rakenne on näiden riskien toteutumisen suhteen. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa.
Pääoman jatkuvuussuunnitelma
Säästöpankkien Keskuspankin pääoman jatkuvuussuunnitelma on tehty ennalta arvaamattomien tapahtumien varalle, jotka saattavat vaarantaa pankin vakavaraisuuden. Osana pääoman jatkuvuussuunnitelmaa ovat pääoman määrälle ja laadulle hallituksen asettamat tavoitetasot ja seurantarajat, joita seurataan neljännesvuosittain. Pääoman jatkuvuussuunnitelmassa on kuvattu toimenpiteet, joihin toimiva johto ja hallitus voivat ryhtyä, jos vakavaraisuussuhdeluvulle asetettu seurantaraja rikkoutuu.
Pilari I -pääomavaateet
Säästöpankkien Keskuspankin suurimmat pääomavaateet muodostuvat korttiluottosaamisista sekä vakuudettomista kulutusluottosaamisista. Pankin luottoriskin pääomavaade lasketaan standardimenetelmällä ja operatiivisen riskin pääomavaade perusmenetelmällä. Markkinariskin pääomavaade lasketaan perusmenetelmällä valuuttapositiolle, mikäli kokonaisnettovaluuttapositio on yli 2 prosenttia omien varojen yhteismäärästä.

Omat varat ja vakavaraisuus
Säästöpankkien Keskuspankin pääomavaatimus muodostuu seuraavista eristä:
–	Vakavaraisuusasetukseen (CRR) perustuva vähimmäisvaade vakavaraisuussuhdeluvulle (8 %)
–	2,5 % luottolaitoslain mukainen kiinteä CET1-lisäpääomavaatimus,
–	Ulkomaisten vastuiden maakohtaiset muuttuvat CET1-lisäpääomavaatimukset.
Finanssivalvonnan Säästöpankkien yhteenliittymälle asettama harkinnanvarainen Pilari II -pääomavaatimus on 1,5 prosenttia (1,25 %). Pilari II -pääomavaatimuksesta vähintään kolme neljäsosaa on oltava ensisijaista pääomaa, josta vähintään kolme neljäsosaa on oltava ydinpääomaa.
Finanssivalvonta päätti maaliskuussa 2023 asettaa 1,0 prosentin suuruisen järjestelmäriskipuskurivaatimuksen Säästöpankkien yhteenliittymälle. Päätös tulee voimaan 1.4.2024.
Finanssivalvonta ei ole asettanut vuonna 2023 muuttuvaa lisäpääomavaatimusta, jonka suuruus voi vaihdella 0–2,5 prosenttia riskipainotettujen saamisten yhteismäärästä. Finanssivalvonta ei ole asettanut Säästöpankkien yhteenliittymälle ns. OSII-lisäpääomavaatimusta.
Finanssivalvonta on myöntänyt luvan olla vähentämättä Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten sisäisiä omistusosuuksia omien varojen instrumenteista laskettaessa omia varoja yksittäisen pankin tasolla ja alakonsolidointiryhmän tasolla. Lisäksi Finanssivalvonta on myöntänyt luvan soveltaa 0 prosentin riskipainoa Yhteenliittymän yhteisvastuun piirissä oleviin sisäisiin luottolaitosvastuisiin. Luvat perustuvat EU:n vakavaraisuusasetukseen (EU 575/2013) ja lakiin talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010).
Finanssivalvonta on antanut Yhteenliittymälain mukaisen luvan Säästöpankkien yhteenliittymän Keskusyhteisönä toimivalle Säästöpankkiliitto osk:lle päättää, ettei sen jäsenluottolaitoksiin sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen (EU 575/2013) kuudennen osan ja sen nojalla annetuissa Euroopan unionin säädöksissä säädettyjä luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Keskusyhteisölle myönnetty lupa kattaa myös NSFR-vaateen.
Säästöpankkien yhteenliittymän luottoriskin pääomavaade lasketaan standardimenetelmällä ja operatiivisen riskin pääomavaade perusmenetelmällä. Markkinariskin pääomavaade lasketaan perusmenetelmällä valuuttapositiolle, mikäli kokonaisnettovaluuttapositio on yli 2 prosenttia omien varojen yhteismäärästä. Säästöpankkien yhteenliittymällä ei ole kaupankäyntivarastoa ja Yhteenliittymän liiketoimintaan ei kuulu hyödykeriskin ottaminen.
EU:n vakavaraisuusasetuksen CRR3-muutoksilla, joilla implementoidaan lopullinen Basel III sääntely EU:ssa, ei arvioida olevan olennaista vaikutusta Säästöpankkien yhteenliittymän vakavaraisuuteen. Muutosten suunniteltu voimaantulo on 1.1.2025.
Säästöpankkien Keskuspankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot.
Säästöpankkiryhmän tilinpäätös ja Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot ovat saatavissa internet osoitteesta www.saastopankki.fi.
Säästöpankkien Keskuspankin omat varat olivat yhteensä 118,7 (106,5) miljoonaa euroa, kun yhteenlaskettu pääomavaatimus oli 28,4 (27,0) miljoonaa euroa. Ydinpääoma (CET1) muodostui kokonaan ensisijaisesta pääomasta ja sen määrä oli 118,7 (106,5) miljoonaa euroa. Oma pääoma koostuu ensisijaisista rajoituksettomista omista varoista sekä ydinpääomasta.
Säästöpankkien Keskuspankin vakavaraisuussuhde oli korkealla tasolla ollen vuoden lopussa 43,9 (41,4) %. Korkeaa vakavaraisuuslukua selittää osaltaan Finanssivalvonnan yhteenliittymälle antama poikkeuslupa, jonka mukaisesti Säästöpankkien yhteenliittymän sisäisten rahoituserien riskipainona käytetään vakavaraisuuslaskennassa 0 %.


Vakavaraisuuslaskelma

Omat varat			2023	2022
(1 000 euroa)

Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja			130 223	116 024
Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut			-11 543	-9 536
Ydinpääoma (CET1) yhteensä			118 680	106 488

Ensisijainen lisäpääoma (AT1) yhteensä

Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) yhteensä			118 680	106 488

Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2)			118 680	106 488

Riskipainotetut erät yhteensä			270 101	257 860
josta luottoriskin osuus			200 340	212 713
josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA)			11 794	824
josta markkinariskin osuus			-	-
josta operatiivisen riskin osuus			57 967	44 323

Omien varojen vähimmäisvaatimus			21 608	20 563
Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä			97 072	85 925

Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%)			43,9	41,4
Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%)			43,9	41,4
Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%)			43,9	41,4

Pääomavaatimus
Omat varat yhteensä			118 680	106 488
Pääomavaatimus yhteensä*			28 368	26 992
Pääomapuskuri			90 313	79 496

*Pääomavaatimus muodostuu lakisääteisestä vähimmäisvakavaraisuusvaateesta 8 %, luottolaitoslain mukaisesta kiinteästä lisäpääomavaatimuksesta 2,5 % ja ulkomaisten vastuiden maakohtaisista muuttuvista lisäpääomavaatimuksista.


Vähimmäisomavaraisuusaste
Säästöpankkien Keskuspankin vähimmäisomavaraisuusaste oli 6,1 (6,1) % ylittäen selvästi sitovan 3 % vähimmäisvaateen. Vähimmäisomavaraisuusaste (Leverage Ratio) kuvaa luottolaitoksen velkaantumisastetta ja se lasketaan jakamalla ensisijainen pääoma vastuiden kokonaismäärällä. Merkittävin osa Säästöpankkien Keskuspankin kokonaisvastuista muodostuu ryhmän sisäisistä eristä, jotka vakavaraisuuslaskennassa käsitellään 0 %-riskipainolla eikä niitä vähimmäisomavaraisuutta laskettaessa oteta mukaan kokonaisvastuiden määrään. Pankki seuraa liiallista velkaantumista osana vakavaraisuuden hallintaprosessia.

(1 000 euroa)			2023	2022
Ensisijainen pääoma			118 680	106 488
Vastuiden kokonaismäärä			1 954 417	1 755 379
Vähimmäisomavaraisuusaste			6,1	6,1


Kriisinratkaisusuunnitelma
Euroopan parlamentin ja unionin direktiivi 2014/59/ EU luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä tuotiin kansallisesti voimaan 1.1.2015 alkaen (Laki luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta). Kriisinratkaisulain toteuttamiseksi perustettiin Rahoitusvakausvirasto (Laki rahoitusvakausvirastosta, 1995/2014). Rahoitusvakausvirasto päätti asettaa toukokuussa 2023 Säästöpankkien yhteenliittymälle sekä Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:lle omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimuksen (MREL-vaade). Aiemman päätöksen mukainen vaade on voimassa 31.12.2023 saakka. Vaadetta ei kohdisteta jäsenluottolaitoksiin tai Säästöpankkien Keskuspankkiin.
MREL-vaade on luonteeltaan Pilari 2 -tyyppinen minimivaade, joka on täytettävä jatkuvasti. Rahoitusvakausviraston päätöksen mukaan Säästöpankkien yhteenliittymään sovellettava MREL-vaade on 19,49 % kokonaisriskin määrästä tai 5,91 % vastuiden kokonaismäärästä, kumpi suurempi, 31.12.2023 saakka ja 1.1.2024 alkaen MREL-vaade on 20,53 % kokonaisriskin määrästä tai 7,74 % vastuiden kokonaismäärästä, kumpi suurempi.
Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:n MREL-vaatimus on 14,4 % kokonaisriskin määrästä tai 5,1 % vastuiden kokonaismäärästä, kumpi suurempi, 31.12.2023 saakka ja 1.1.2024 alkaen 15,72 % kokonaisriskin määrästä tai 5,91 % vastuiden kokonaismäärästä, kumpi suurempi.
Kokonaisriskin perusteella lasketun vaatimuksen lisäksi on jatkuvasti täytettävä kulloinkin voimassa oleva laitoskohtainen kokonaislisäpääomavaatimus.

Riskiasema

Riskienhallinnan tavoite
Riskienhallinnan tavoitteena on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta riittävästä ja tehokkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta.
Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi
Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa. Riskienhallinnalla pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa valvottavan maineelle ja siten varmistamaan ryhmästrategian toteuttamista. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta on osa sisäistä valvontaa. Säästöpankkien Keskuspankilla on liiketoiminnoista riippumaton riskienvalvonta, jota hoitaa Säästöpankkiliiton riskienvalvontatoiminto.
Säästöpankkien Keskuspankki tuottaa strategiansa mukaisesti säästöpankeille erilaisia keskusluottolaitospalveluita: maksujenvälitys- ja tilinhoitajatoimintoja kaikille säästöpankeille, yhteenliittymän jäsensäästöpankeille maksukorttien ja vakuudettomien kulutusluottojen liikkeeseenlaskupalveluita sekä likviditeetinhallintaan, jälleenrahoitukseen ja tasehallintaan liittyviä palveluita. Säästöpankkien Keskuspankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä Säästöpankkien Keskuspankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Säästöpankkien Keskuspankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla.
Säästöpankkien Keskuspankki altistuu toiminnassaan luotto-, markkina- ja operatiivisille riskeille sekä liiketoiminta- ja likviditeettiriskeille.
Luotto- ja vastapuoliriskit
Luotto- ja vastapuoliriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei kykene täyttämään sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Luottoriskien suurin lähde ovat luotot, mutta vastapuoliriskiä voi syntyä myös muunlaisista saamisista, kuten pankkitalletuksista, sijoitussalkkuihin hankituista arvopapereista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämättömistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä ja takauksista.
Keskittymäriskillä tarkoitetaan puolestaan sitä, että Säästöpankkien Keskuspankin yhdelle asiakkaalle ja/tai asiakaskokonaisuudelle, myöntämien luottojen kokonaismäärä ei saa ylittää luottolaitoslaissa, muissa säädöksissä tai Finanssivalvonnan tai muun valvontaviranomaisen antamissa määräyksissä ja ohjeissa vahvistettuja enimmäismääriä. Yksittäisten vastapuolien aiheuttamia keskittymäriskejä on säännelty limiiteillä ja enimmäisasiakasvastuuta koskevilla toimintaohjeilla sekä yhteenliittymä- että yksittäisellä jäsenluottolaitostasolla.
Säästöpankkien Keskuspankin hallituksen vahvistamat liiketoiminta- ja riskistrategiat määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat sijoitustoimintaa ja luotonannon suuntaamista.
Likviditeettiriski
Likviditeettiriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että pankki ei pysty suoriutumaan nykyisistä tai tulevista odotetuista ja odottamattomista kassaulosvirtauksista ollenkaan tai vahingoittamatta merkittävästi pankin taloudellista asemaa. Likviditeettiriski voidaan tarkemmin jakaa lyhyen aikavälin maksuvalmiusriskiin ja pitkän aikavälin rahoitusriskiin.
Maksuvalmiusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Säästöpankkien Keskuspankin maksuvalmius hyvänä koko vuoden.
Markkinariski
Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Tilikaudella 2023 Säästöpankkien Keskuspankilla oli markkinariskeistä korko- ja valuuttariskiä alla kuvatusti.
Korkoriski
Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tase-erien ja taseen ulkopuolisten erien markkina-arvoon ja korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Säästöpankkien Keskuspankki soveltaa käyvän arvon suojausta ja käyttää koronvaihtosopimuksia korkoriskiasemansa sopeuttamiseen. Säästöpankkien Keskuspankki käyttää korkoriskinsä seuraamiseksi nykyarvo- ja tuloriskimenetelmää.
Valuuttariski
Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssien muutosten vaikutusta tulokseen tai omaan pääomaan. Säästöpankkien Keskuspankille syntyy valuuttariskiä vähäisessä määrin sijoitussalkussa olevien, Visan jäsenyydestä johtuvien Visa Inc -osakkeiden vuoksi. Säästöpankkien yhteenliittymän jäsenluottolaitosten ottolainauksessa tai likviditeettisalkuissa ei saa olla avointa valuuttapositiota. Valuuttapositiota seurataan vakavaraisuuslaskennassa käytettävän menetelmän mukaisesti (pääomavaade lasketaan, mikäli kokonaisnettovaluuttapositio on yli 2 %-yksikköä omien varojen yhteismäärästä).
Operatiivinen riski
Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Myös oikeudelliset riskit sisältyvät operatiivisiin riskeihin.
Säästöpankkien Keskuspankissa tunnistetaan ja dokumentoidaan tuotteisiin, palveluihin, toimintoihin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit. Operatiivisten riskien tunnistamisen kautta määritellään valvonta ja kontrollit. Osa operatiivisten riskien aiheuttamista tappioista suojataan vakuutusturvalla. Lisäksi jatkuvuussuunnitelmilla varaudutaan toiminnan merkittäviin häiriöihin. Säästöpankkien Keskuspankin operatiiviselle johdolle raportoidaan säännöllisesti operatiivisista riskeistä ja toteutuneista vahingoista sekä läheltä piti -tilanteista.
Liiketoimintariski
Liiketoimintariskit kuvaavat liiketoimintaympäristöstä johtuvien epävarmuuksien vaikutuksia liiketoimintaan. Liiketoimintariskit syntyvät kilpailusta, markkinoiden ja asiakaskäyttäytymisen muutoksista sekä tuloksen muodostumisen odottamattomista heilahteluista. Liiketoimintariskit voivat syntyä myös väärän strategian valinnasta, puutteellisesta johtamisesta tai hitaasta reagoinnista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Liiketoimintariskiä hallitaan ja minimoidaan Säästöpankkien Keskuspankin hallituksen strategia- ja liiketoimintasuunnitelmien avulla. Arvio liiketoimintariskeistä sisältyy hallituksen hyväksymään vakavaraisuuden hallintasuunnitelmaan (ICAAP).


Luottoluokitus
S&P Global Ratings vahvisti 20.10.2023 Säästöpankkien Keskuspankin pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolle A - ja lyhytaikaisen tasolle A-2. Näkymät ovat vakaat.

Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä
Säästöpankkien Keskuspankin varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös, voitonjako, vastuuvapauden myöntäminen sekä valitaan hallituksen jäsenet. Päätökset Säästöpankkien Keskuspankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee Säästöpankkien Keskuspankin hallitus. Lisäksi hallituksen tehtävänä on tehdä päätökset merkittävimmistä Säästöpankkien Keskuspankin liiketoimintaan liittyvistä asioista sekä valita Säästöpankkien Keskuspankille toimitusjohtaja. Hallituksen tehtäviin kuuluu myös varmistaa, että Säästöpankkien Keskuspankilla on koko sen toiminnan kattava ja asiallisesti järjestetty kirjanpito, tilinpäätöskäytännöt ja taloudellinen raportointi. Lisäksi hallitus vastaa siitä, että Säästöpankkien Keskuspankilla on riittävä ja asianmukaisesti järjestetty sisäinen valvonta, sisäinen tarkastus ja tilintarkastus. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin ja hallituksen työjärjestykseen. Säästöpankkien Keskuspankin toimitusjohtaja hoitaa Säästöpankkien Keskuspankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti.
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Finanssivalvonnan määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan.

Säästöpankkien Keskuspankin hallinto ja henkilöstö
Säästöpankkien Keskuspankin varsinainen yhtiökokous pidettiin 16.3.2023. Hallituksen esitys voitonjaosta hyväksyttiin. Lisäksi yhtiökokous myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä valitsi yhtiölle uuden hallituksen.
Säästöpankkien Keskuspankin hallitukseen kuuluivat seuraavat jäsenet:

Nimi		Asema
Mangs Monika		jäsen, puheenjohtaja
Alameri Karri		jäsen
Rouhe Samu		jäsen
Siviranta Petri		jäsen
Öhman Ossi		jäsen, varapuheenjohtaja

Hallituksen jäsenet ovat rahoitusalan johtotehtävissä toimivia. Hallitus kokoontui tilikauden aikana yhteensä neljätoista (14) kertaa. Säästöpankkien Keskuspankin hallituksen puhetta johti Närpiön Säästöpankki Oy:n toimitusjohtaja Monika Mangs. Varapuheenjohtajana toimi Säästöpankki Kalanti-Pyhärannan toimitusjohtaja Ossi Öhman.
Säästöpankkien Keskuspankin toimitusjohtajana on tilikauden aikana toiminut Kai Brander ja toimitusjohtajan sijaisena Mervi Luurila. Varsinainen yhtiökokous valitsi Säästöpankkien Keskuspankin tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Mikko Kylliäinen.
Säästöpankkien Keskuspankin henkilöstömäärä kehittyi palveluiden tuottamisen ja kehityshankkeiden vaatimalla tavalla ja henkilöstön määrä tilikauden päättyessä 31.12.2023 oli 51 henkilöä.

Palkitseminen
Säästöpankkien Keskuspankin henkilöstön ja johdon palkitsemisjärjestelmä perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, finanssialaa koskeviin säännöksiin ja suosituksiin sekä soveltuvin osin hallinnointikoodi Corporate Governance -sääntöihin.
Säästöpankkien Keskuspankki noudattaa päätettäessä toimivan johdon ja henkilökunnan palkitsemisjärjestelmästä luottolaitostoimintaa koskevan lain 8. lukua palkitsemisesta. Säästöpankkien Keskuspankissa ei kuitenkaan sovelleta luottolaitoslain 8. luvun 9, 11 ja 12 §:en säännöksiä niihin palkkionsaajiin, joiden muuttuva palkkio yhden vuoden ansaintajaksolta ei ylitä 50 000 euroa. Muuttuva palkkio yhden vuoden ansaintajaksolla ei myöskään ylitä 100 prosenttia palkkionsaajan kiinteän palkkion kokonaismäärästä.
Palkitsemisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä päätöksiä, sopimuksia, toimintaperiaatteita ja menettelytapoja, joita noudatetaan johdon ja henkilöstön palkitsemisessa. Palkitsemisjärjestelmä sisältää sekä palkitsemistavan että sen kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvät prosessit. Palkitsemisjärjestelmää kehitetään aktiivisesti ja pitkäjänteisesti yhteenliittymän kilpailukyvyn, hyvän taloudellisen kehityksen, kannustavuuden, sitouttamisen sekä uusien pätevien henkilöiden saatavuuden turvaamiseksi. Säästöpankkien Keskuspankissa palkitsemisjärjestelmä nähdään laajana kokonaisuutena, jolla tuetaan henkilöstön motivaatiota ja työtyytyväisyyttä.
Sen avulla ohjataan toimintaa kohti yhteisiä tavoitteita. Palkitsemisjärjestelmä sisältää osioita rahallisesta palkitsemisesta ja muista palkitsemisen muodoista, kuten ammatillisen osaamisen ylläpidosta ja kehittämisestä.
Palkitsemisjärjestelmä on sopusoinnussa hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa, ja toteutetaan aina Säästöpankkien Keskuspankin voimassa olevien riskienhallintaperiaatteiden puitteissa. Palkitseminen ei kannusta toiminnassa riskinottoon, joka ylittää riskinkantokyvyn perusteella määritellyn tai muuten kestävän riskitason.
Yhtiökokous päätti 16.3.2023 hallituksen palkkioista seuraavasti:

vuosipalkkio, puheenjohtaja, 7 000 euroa*
vuosipalkkio, varapuheenjohtaja, 3 000 euroa
vuosipalkkio, jäsen, 1 500 euroa
kokouspalkkio, 500 euroa**

*Palkkioita ei makseta Säästöpankkikeskuksen palveluksessa oleville henkilöille.
**Kokouspalkkio maksetaan kustakin hallituksen varsinaisesta kokouksesta (pois lukien päätökset ilman kokousta).
Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy Säästöpankkien Keskuspankin hallitus. Säästöpankkien Keskuspankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella henkilökunnalle toimitusjohtaja mukaan lukien voidaan maksaa enintään neljän kuukauden palkkaa vastaava määrä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Pankilla ei ole käytössä eläke- tai muita vastaavia järjestelyitä.
Säästöpankkien Keskuspankissa on tunnistettu merkittävät riskinottajahenkilöt, jotka voivat vaikuttaa pankin riskiprofiiliin tai toiminnallaan aiheuttaa Säästöpankkien Keskuspankille merkittävää taloudellista riskiä. Riskiprofiiliin vaikuttavaan henkilöryhmään kuuluvat Säästöpankkien Keskuspankissa toimitusjohtaja sekä muut toiminnan johtamiseen ja päätöksentekoon osallistuvat henkilöt sekä riippumattomien toimintojen henkilöt.
Sisäinen tarkastus todentaa vähintään kerran vuodessa, että Säästöpankkiliitto osk:n hallintoneuvoston päättämiä palkitsemisjärjestelmiä on Säästöpankkien Keskuspankissa noudatettu.
Pilari III:n mukaiset palkitsemista koskevat tiedot julkistetaan Säästöpankkiryhmän tilinpäätöksessä. Tilinpäätös on saatavissa Säästöpankkiryhmän kotisivuilla osoitteesta www.saastopankki.fi.

Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot
Säästöpankkien Keskuspankin pankkijärjestelmä on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen. Korttien liikkeellelaskun sekä korttiluottojen sekä vakuudettomien kulutusluottojen myöntämiseen liittyvät tukipalvelut Säästöpankkien Keskuspankki ostaa pääosin Nets Denmark A/S, Filial i Finlandilta ja korttien valmistamiseen ja toimittamiseen liittyvät palvelut EVRY Card Services Oy:ltä. Säästöpankkien Keskuspankki ostaa kirjanpitopalveluita Figure Taloushallinto Oy:ltä, jonka osakekannan Säästöpankkiliitto osk omistaa tasaosuuksin kolmen muun pankkiryhmän kanssa. Säästöpankkien Keskuspankki ostaa sisäisen tarkastuksen, riskienvalvonnan ja compliance-toimintojen palvelut Säästöpankkiliitto osk:n vastaavilta toiminnoilta.

Yhteiskuntavastuu
Säästöpankkien Keskuspankin tiedot yhteiskuntavastuusta sisältyvät Säästöpankkiryhmän konsolidoituun tilinpäätökseen sekä Säästöpankkiryhmän vuosittain julkaistavaan vastuullisuusraporttiin. Tahdomme toimia eettisesti kestävästi noudattaen hyvää hallintotapaa, avoimuutta ja Säästöpankkiryhmän hyvän liiketavan periaatteita. Keskeiset johtamiskäytännöt on kuvattu Säästöpankkiryhmän luotettavan hallinnon ja sisäisen valvonnan periaatteissa. Säästöpankkiryhmän toiminnassa noudatetaan voimassa olevien lakien säännöksiä, viranomaisten antamia määräyksiä, Finanssiala ry:ssä vahvistettuja hyvän pankkitavan säännöksiä ja kaupankäyntiohjetta sekä Säästöpankkiryhmän luotettavan hallinnon ja sisäisen valvonnan periaatteita samoin kuin muita sisäisiä ohjeita. Vastuullisuuden osalta keskeisimpiä ohjeita ja johtamisvälineitä ovat Säästöpankkiryhmän vastuullisuusstrategia -tiekartta ja -politiikka. Lisätietoja Säästöpankkiryhmän vastuullisuudesta sekä Säästöpankkiryhmän vuosittain julkaistava vastuullisuusraportti löytyy sivuilta www.saastopankki.fi.

Olennaiset tapahtumat tilinpäätöspäivän jälkeen
Säästöpankkien Keskuspankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat Säästöpankkien Keskuspankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta.

Vuoden 2024 näkymät

Toimintaympäristön näkymät
Vuoden 2024 kasvunäkymät ovat vaisut. Eurooppa lähtee vuoteen taantumasta ja etenkin Suomelle tärkeiden kauppakumppanimaiden Saksan ja Ruotsin taloustilanne on totuttua heikompi. USA:n talouskasvun odotetaan hidastuvan, mutta ns. pehmeä lasku voi hyvinkin toteutua ja rajummalta talouden heikkenemiseltä onnistutaan välttymään nopeista koronnostoista huolimatta. Myös Kiinassa kasvu on hidastumassa.
Suomen talous ajautui taantumaan vuoden 2023 jälkipuoliskolla ja vaisun kehityksen odotetaan jatkuvan myös vuonna 2024. Loppuvuotta kohden talouskasvu voi jälleen piristyä, kun koronlaskut alkavat vaikuttaa talouteen piristävästi. Kokonaisuutena odotamme Suomen talouden olevan noin nollakasvussa vuonna 2024.
Kotitalouksien tilanne helpottaa vuonna 2024. Ostovoima kääntyy jälleen nousuun ja yksityinen kulutus piristyy hiljalleen. Viime vuosina moni kotitalous on joutunut käyttämään säästöjään hintojen ja korkojen nousun kompensoimiseksi. Odotamme, että näitä säästöjä aletaan taas kerryttää ja siten kotitalouksien säästämisaste nousee hieman.
Asuntomarkkinoiden odotetaan hiljalleen piristyvän vuoden edetessä. Koronlaskut ja kuluttajien ostovoiman paraneminen nostavat luottamusta ja kuluttajat uskaltautuvat taas asuntokaupoille. Mitään suurta piristymistä tuskin nähdään, mutta pientä helpotusta viime vuoteen verrattuna kuitenkin.
Vaisun talouskehityksen myötä odotamme työttömyyden nousevan vuonna 2024, mutta varsin maltillisesti. Keskimäärin työttömyys jää yhä alle 8 %:iin. Osaavista työntekijöistä on ollut pula jo pitkään ja yritykset haluavat pitää kiinni työntekijöistään taantumasta huolimatta.
Yritysten näkymät ovat alkuvuonna vielä heikot. Etenkin rakennusteollisuudessa merkittävämpää elpymistä saadaan vielä odottaa, joskin korkojen lasku alkaa hiljalleen parantaa toimialan näkymiä vuoden loppupuolella. Teollisuus kärsii globaalin suhdanteen heikkoudesta.
Inflaation odotetaan jatkavan rauhoittumistaan vuonna 2024, joskin inflaation nopein laskuvaihe on jo takana päin. Tämä mahdollistaa keskuspankkien koronlaskut, joita nähtäneenkin vuoden aikana useita. Tämä tuo helpotusta suomalaisille asuntovelallisille ja hiljalleen myös parantaa rakennusalan tulevaisuudennäkymiä. Riskejäkin toki inflaation liittyy, jos esimerkiksi Lähi-idän tilanne eskaloituisi ja öljyn hinta kääntyisi selvään nousuun.

Liiketoiminnan näkymät
Liiketoiminnan perusnäkymät kaikilla pankin toiminnan osa-alueilla ovat vakaat. Toiminnan pääpainopiste on tukea ja varmistaa Säästöpankkiryhmän strategian toteutumista.
Säästöpankkien Keskuspankin tuloksen ennakoidaan olevan lievästi positiivinen vuonna 2024.


Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käytöstä

Säästöpankkien Keskuspankin jakokelpoiset varat ovat 25 086 590,57 euroa.
Säästöpankkien Keskuspankin hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden voitto 14 395 522,76 euroa kirjataan kertyneisiin voittovaroihin, eikä osinkoa jaeta.
Lisätietoja
Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Kai Brander
kai.brander@saastopankki.fi
puh. +358 5038 48220

Tiedotteet ja muu yritysinformaatio löytyvät Säästöpankkien Keskuspankin kotisivuilta www.spkeskuspankki.fi
Säästöpankkiryhmän vastaavat tiedot ovat saatavissa www.saastopankki.fi -verkkopalvelussa.


	Tunnuslukujen laskentakaavat


	Liikevaihto:	Korkotuotot, palkkiotuotot, kaupankäynnin nettotuotot, liiketoiminnan muut tuotot

	Liiketoiminnan tuotot yhteensä:	Korkokate, palkkiotuotot ja -kulut netto, kaupankäynnin nettotuotot, liiketoiminnan muut tuotot


	Liiketoiminnan kulut yhteensä:	Henkilöstökulut, liiketoiminnan muut kulut, poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä

	Kulu-tuottosuhde:

	Liiketoiminnan kulut yhteensä
	Liiketoiminnan tuotot yhteensä


	Oman pääoman tuotto (ROE), %:

	Tilikauden tulos	* 100
	Oma pääoma (vuoden alun ja lopun keskiarvo)

	Koko pääoman tuotto (ROA), %:

	Tilikauden tulos	* 100
	Taseen loppusumma (vuoden alun ja lopun keskiarvo)

	Omavaraisuusaste, %:

	Oma pääoma	* 100
	Taseen loppusumma

	Vakavaraisuussuhde, %:

	Omat varat yhteensä	* 100
	Riskipainotetut erät yhteensä


	Vaihtoehtoiset tunnusluvut
	Vaihtoehtoisella tunnusluvulla tarkoitetaan taloudellista tunnuslukua, joka kuvaa mennyttä tai tulevaa taloudellista tulosta, taloudellista asemaa tai rahavirtoja ja joka on muu kuin IFRS-normistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja esitetään kuvaamaan liiketoiminnan taloudellista kehitystä ja parantamaan vertailukelpoisuutta eri raportointikausien välillä.
	Säästöpankkien Keskuspankilla ei ole käytössä vaihtoehtoisia tunnuslukuja, jotka eivät olisi johdettavissa tilinpäätöksen tiedoista, eikä esitetyissä tunnusluvuissa ole tapahtunut muutoksia.


Säästöpankkien Keskuspankin IFRS-tilinpäätös

Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj

(1 000 euroa)	Liite	1-12/2023	1-12/2022

Korkotuotot		123 123	33 409
Korkokulut		-91 889	-15 420
Korkokate		31 234	17 990
Palkkiotuotot ja -kulut, netto		6 804	9 835
Kaupankäynnin nettotuotot		839	-2 820
Liiketoiminnan muut tuotot		4 684	3 581
Liiketoiminnan tuotot yhteensä		43 560	28 585

Henkilöstökulut		-4 713	-4 522
Liiketoiminnan muut kulut		-17 150	-14 373
Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä		-2 026	-1 738
Liiketoiminnan kulut yhteensä		-23 889	-20 633

Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista		-1 338	-846
Liikevoitto		18 333	7 106
Tuloverot		-3 938	-1 443
Tilikauden tulos		14 396	5 663


Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:n laaja tuloslaskelma

(1 000 euroa)	1-12/2023	1-12/2022

Tilikauden tulos	14 396	5 663
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Uudelleenarvostusrahastosta johtuvat erät
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettujen rahoitusvarojen myyntivoitto	1 196	51
Osuus osakkuusyhtiöiden muun laajan tuloksen eristä
Yhteensä	1 196	51

Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Käyvän arvon rahaston muutos
Käypään arvoon arvostamisesta	-1 741	-135
Laskennalliset verot käypään arvoon arvostamisesta	348	27
Yhteensä	-1 393	-108

Tilikauden laaja tulos	14 199	5 605


Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:n tase
(1 000 euroa)
	Liite	31.12.2023	31.12.2022
Varat
Käteiset varat		1 424 785	1 200 500
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta		1 624 576	1 930 649
Lainat ja saamiset asiakkailta		148 911	140 616
Johdannaiset		847	12
Sijoitusomaisuus		105 040	107 950
Aineelliset hyödykkeet		108	21
Aineettomat hyödykkeet		11 284	8 479
Verosaamiset		1 129	830
Muut varat		71 067	32 890
Varat yhteensä		3 387 747	3 421 948

Velat ja oma pääoma
Velat
Velat luottolaitoksille		1 503 452	1 753 917
Velat asiakkaille		659 027	574 032
Johdannaiset		40 691	54 120
Liikkeeseenlasketut velkakirjat		989 491	880 335
Verovelat		3 752	1 356
Muut velat		61 110	42 163
Velat yhteensä		3 257 523	3 305 923

Oma pääoma
Osakepääoma		94 812	94 812
Rahastot		18 041	19 434
Kertyneet voittovarat		17 370	1 779
Oma pääoma yhteensä		130 223	116 024
Velat ja oma pääoma yhteensä		3 387 747	3 421 948


Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:n rahavirtalaskelma

(1 000 euroa)	1-12/2023	1-12/2022
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos	14 396	5 663
Oikaisut eriin, joilla ei ole rahavirtavaikutusta	6 095	6 318
Laskennallisen veron muutos	-150	420
Liiketoiminnan rahavirta ennen saamisten ja velkojen muutosta	20 341	12 402

Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)	256 425	-548 946
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta	301 412	-537 448
Lainat ja saamiset asiakkailta	-9 174	-44 535
Sijoitusomaisuus, käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta kirjattavat	1 448	11
Sijoitusomaisuus, jaksotettuun hankintamenoon	1 715	60 216
Sijoitusomaisuus, käypään arvoon tuloksen kautta arvostettava	-800	-1 200
Muut varat	-38 177	-25 989

Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)	-50 837	706 517
Velat luottolaitoksille	-251 123	509 917
Velat asiakkaille	96 338	248 457
Liikkeeseenlasketut velkakirjat	84 995	-84 028
Muut velat	18 954	32 171

Maksetut tuloverot	-1 493
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä	224 437	169 973

Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-4 925	51
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset	45	-2 660
Investointien rahavirta yhteensä	-4 880	-2 610

Rahoituksen rahavirta
Osakepääoman lisäykset		26 468
Rahoituksen rahavirta yhteensä		26 468

Rahavarojen muutos	219 557	193 831

Rahavarat tilikauden alussa	1 213 286	1 019 455
Rahavarat tilikauden lopussa	1 432 843	1 213 286

Rahavarat muodostuvat seuraavista eristä:
Käteiset varat	1 424 785	1 200 500
Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta	8 057	12 786
Rahavarat yhteensä	1 432 843	1 213 286


Oikaisut eriin, joilla ei ole rahavirtavaikutusta
Odotetut luottotappiot sekä arvonalentumistappiot	1 617	1 012
Käyvän arvon muutokset	-840	2 820
Poistot ja arvonalentumiset sijoituskiinteisteistöistä sekä aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	2 026	1 738
Muut oikaisut	3 292	-275
Yhteensä	6 095	5 296

Saadut korot	109 745	25 453
Maksetut korot	69 837	11 672


Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:n oman pääoman muutoslaskelma

		Osakepääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Käyvän arvon rahasto	Rahastot yhteensä	Voittovarat	Oma pääoma yhteensä
	(1 000 euroa)
Oma pääoma 1.1.2022		68 344	19 000	542	19 542	-3 935	83 952
	Laaja tulos
	Tilikauden voitto					5 663	5 663
	Muut laajan tuloksen erät			-108	-108	51	-58
	Laaja tulos yhteensä			-108	-108	5 713	5 605
	Liiketoimet omistajien kanssa
	Uusmerkintä	26 468					26 468
Oma pääoma yhteensä 31.12.2022		94 812	19 000	434	19 434	1 779	116 024

Oma pääoma 1.1.2023		94 812	19 000	434	19 434	1 779	116 024
	Laaja tulos
	Tilikauden voitto					14 396	14 396
	Muut laajan tuloksen erät			-1 393	-1 393	1 196	-196
	Laaja tulos yhteensä			-1 393	-1 393	15 592	14 199
Oma pääoma yhteensä 31.12.2023		94 812	19 000	-959	18 041	17 370	130 223


	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet


	Liite 1. Tietoja raportoivasta yhtiöstä ja kuvaus Säästöpankkiryhmästä
	Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj (jäljempänä Säästöpankkien Keskuspankki) on suomalaisten Säästöpankkien omistama pankki, jonka ensisijaisena tehtävänä on hoitaa säästöpankkien ja Säästöpankkiryhmän erilaisia keskusluottolaitospalveluita. Keskusluottolaitospalvelut keskittyvät maksuliike- ja tilinhoitajapalveluihin sekä yhteenliittymän jäsenpankeille tarjottaviin maksukorttien liikkeellelaskupalveluihin sekä likviditeetinhallintaan, jälleenrahoitukseen ja tasehallintaan liittyviin palveluihin. Säästöpankkien Keskuspankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja sen omistaa yhteenliittymään kuuluvat 14 Säästöpankkia.
	Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätös yhdistellään Säästöpankkiryhmän yhdisteltyyn tilinpäätökseen.
	Säästöpankkiryhmä on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliittymän muodostaneista Säästöpankeista, Keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitosta sekä pankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä. Säästöpankit ovat itsenäisiä alueellisia ja paikallisia pankkeja. Yhdessä Säästöpankit muodostavat pankkiryhmän, jossa yhdistyvät paikallisuus ja valtakunnallisuus. Säästöpankkien perustehtävä on edistää säästäväisyyttä ja asiakkaidensa taloudellista hyvinvointia lähellä asiakasta.
	Säästöpankit keskittyvät vähittäispankkitoimintaan, erityisesti päivittäisasioinnin, säästämisen ja sijoittamisen sekä lainaamisen palveluihin. Tuote- ja palveluvalikoimaa täydentävät Säästöpankkiryhmään kuuluvien tuoteyhtiöiden kanssa tuotettavat muut finanssialan palvelut ja tuotteet. Jäsensäästöpankkien omistamat tuote- ja palveluyhtiöt tukevat ja edistävät Säästöpankkiryhmän liiketoimintaa joko vastuullaan olevien tuotteiden tai keskitetyn palvelutuotannon kautta. Säästöpankkiryhmän merkittävimmät tuoteyhtiöt ovat Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj, Sp-Henkivakuutus Oy, Sp-Rahastoyhtiö Oy, Säästöpankkipalvelut Oy sekä Sp-Koti Oy.
	Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat Yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 14 Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj sekä edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset, Säästöpankkipalvelut Oy ja Sp-Rahastoyhtiö Oy.
	Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutus Oy ja Sp-Koti Oy. Säästöpankkiryhmä ei muodosta konsernia eikä luottolaitostoiminnasta annetussa laissa määriteltyä konsolidointiryhmää, sillä Säästöpankkiliitto osk:lla ja sen jäsensäästöpankeilla ei ole toisiinsa nähden konsernilaskentaperiaatteiden tarkoittamaa määräysvaltaa. Tämän vuoksi Säästöpankkiryhmälle ei voida määritellä emoyhtiötä.
	Säästöpankkiliitto osk toimii koko Säästöpankkiryhmän ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Laissa talletuspankkien yhteenliittymästä määrätään, että Säästöpankkien yhteenliittymän keskusyhteisön Säästöpankkiliitto osk:n on laadittava Säästöpankkiryhmän yhdistelty tilinpäätös, johon myös Säästöpankkien Keskuspankki yhdistetään yhteenliittymäpankkien omistusosuuden suhteessa. Tilinpäätös laaditaan Säästöpankkiryhmän muodostamasta taloudellisesta kokonaisuudesta, johon myös Säästöpankkien Keskuspankki kuuluu.
	Katsauskauden aikana Liedon Säästöpankki on eronnut Säästöpankkiliitto osk:n jäsenyydestä ja Säästöpankkien yhteenliittymästä 1.3.2023 alkaen. Samassa yhteydessä Liedon Säästöpankki luovutti koko liiketoimintansa Oma Säästöpankki Oyj:lle, luovutuksen täytäntöönpanopäivä oli 28.2.2023. Irtaantumisen seurauksena Säästöpankkien Yhteenliittymään ja Säästöpankkiryhmään kuuluvien säästöpankkien määrä väheni 15 pankista 14 pankkiin.
	Säästöpankkien Keskuspankin kotipaikka on Helsinki, kotivaltio Suomi ja sen rekisteröity osoite on Teollisuuskatu 33, 00510 Helsinki. Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätös on saatavissa internetosoitteesta www.spkeskuspankki.fi. Vastaavasti Säästöpankkiryhmän tilinpäätös on saatavissa internetosoitteesta www.saastopankki.fi/saastopankkiryhma.
	Säästöpankkien Keskuspankin hallitus on 13. helmikuuta 2024 hyväksynyt Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätöksen ajalta 1.1.–31.12.2023 ja tilinpäätös asetetaan yhtiökokouksen 2024 vahvistettavaksi. Yhtiökokouksella on mahdollisuus vahvistaa tilinpäätös tai jättää se vahvistamatta.


Liite 2. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet -liitetiedossa kerrotaan Säästöpankkien keskuspankin tilinpäätöksen yleiset laatimis- sekä yhdistelyperiaatteet. Rahoitusinstrumenteista, aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan tuotoista on esitetty tässä liitetiedossa keskeisimmät periaatteet ja kunkin erän liitetiedossa tarkemmin kokonaisuudessaan. Muiden tulos- ja tase-erien laadintaperiaatteet on esitetty kunkin liitetiedon yhteydessä (liitteet 6-24).
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet liitetiedon lopussa on esitetty päättyneellä tilikaudella voimaan astuneet uudet IFRS-standardit ja tulkinnat sekä tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet standardit ja tulkinnat.

1. Yleistä
Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) ja niitä koskevien tulkintojen (IFRIC) mukaisesti.
Säästöpankkien Keskuspankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja talletuspankkien yhteenliittymälain sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, kirjanpidollisten arvioiden muutoksia ja virheitä käsittelevän IAS 8 -standardin periaatteiden mukaisesti Säästöpankkiliitto osk:n hallitus vahvistaa sellaiset sovellettavat tilinpäätösperiaatteet, joihin ei ole saatavissa ohjausta kansainvälisistä tilinpäätösstandardeista.
Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätös laaditaan euroina, joka on pankin kirjanpito- ja toiminnallinen valuutta.
Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset varat ja velat on muutettu euroiksi Euroopan Keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Arvostuksen yhteydessä syntyneet kurssierot on tuloslaskelmassa kirjattu valuuttatoiminnan nettotuotoiksi ”Sijoitustoiminnan nettotuotot” -erän alle.
Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, sekä suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa (suojatun riskin osalta), jotka on arvostettu käypään arvoon.
Varat ja velat netotetaan ainoastaan, kun Säästöpankkien Keskuspankilla ja vastapuolella on sekä laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus, että aikomus netottaa summia tai realisoida omaisuuserän sekä suorittaa velan samanaikaisesti.

2. Rahoitusinstrumentit
2.1.1 Rahoitusvarat ja -velat
Säästöpankkien Keskuspankki soveltaa rahoitusinstrumenttien kirjaamiseen ja arvostamiseen IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia. Luokittelu taseessa on riippumaton IFRS 9:n mukaisista ryhmistä. Samalle riville taseeseen kirjatuille varoille ja veloille voidaan näin ollen soveltaa eri arvostusperusteita. Taseeseen kirjattujen rahoitusvarojen ja -velkojen jako arvostusluokkiin esitetään liitteessä 13.

2.1.2 Alkuperäinen kirjaaminen
Rahoitusvaroihin tai velkoihin kuuluva erä kirjataan taseeseen vain silloin, kun yhteisöstä tulee instrumentin sopimusehtojen osapuoli. Rahoitusvarojen selvityspäiväkäytännön mukainen osto tai myynti merkitään taseeseen tai kirjataan pois taseesta kaupantekopäivän perusteella.
Rahoitusvarat ja -velat arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon, ja jos kyseessä on muu kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava rahoitusvaroihin kuuluva erä tai rahoitusvelka, siihen lisätään tai siitä vähennetään hankkimisesta tai liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat transaktiomenot. Myöhemmillä kausilla transaktiomenot kirjataan tuloslaskelmaan korkotuotoksi tai -kuluksi, osana rahoitusvaran tai -velan efektiivistä korkoa.

2.1.3 Rahoitusvarojen luokittelu ja luokittelun määrittely
Säästöpankkien Keskuspankki luokittelee rahoitusvarat myöhempää arvostamista varten seuraaviin arvostusluokkiin:
-	Jaksotettu hankintameno
-	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (käyvän arvon rahasto)
-	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat.
Rahoitusvelat arvostetaan lähtökohtaisesti jaksotettuun hankintamenoon. Käypään arvoon tuloslaskelman kautta arvostetaan johdannaissopimukset sekä muiden sijoittajien osuudet konsolidoitavissa rahastoissa.
Luokitteluperiaatteet sekä rahoitusvarojen ja -velkojen jakautuminen eri arvostusluokkiin on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 15.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavien vieraan pääoman ehtoisten instrumenttien käyvän arvon muutos kirjataan laskennallisella verolla oikaistuna muihin laajan tuloksen eriin sisältyvään käyvän arvon rahastoon. Rahoitusvarasta luovuttaessa tai myytäessä saatu voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan.
Laajan tuloksen eriin kirjataan myös käyvän arvon muutokset koskien oman pääoman ehtoisia sijoituksia, joiden osalta Säästöpankkien Keskuspankki on tehnyt alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä peruuttamattoman valinnan esittää myöhemmät käyvän arvon muutokset muissa laajan tuloksen erissä. Edellä mainittu valinta on tehty esimerkiksi merkittävissä sijoituksissa yhteistyökumppaneihin tai yhtiöihin, joihin on liiketoiminnallinen suhde. Oman pääoman ehtoisesta sijoituksesta saatavat osingot kirjataan tuloslaskelmaan, kun oikeus maksuun saadaan, osakkeesta saatavat pääomanpalautukset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Oman pääoman ehtoisten instrumenttien osalta käyvän arvon rahastoon kertynyttä voittoa tai tappiota ei siirretä tulosvaikutteiseksi missään vaiheessa.
Jos rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimukseen perustuvat rahavirrat neuvotellaan uudelleen, tai niihin tehdään muutoin muutoksia ja tämä uudelleenneuvottelu tai muutosten tekeminen ei johda kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän kirjaamiseen pois taseesta, rahoitusvaroihin kuuluvan erän bruttomääräinen kirjanpitoarvo lasketaan uudelleen ja tehdystä muutoksesta aiheutuva voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan.

2.1.4 Taseesta poiskirjaaminen
Rahoitusvara kirjataan pois taseesta, kun sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaraan kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa olemasta voimassa tai kun erä siirretään toiselle osapuolelle näin täyttäen taseesta poiskirjaamisen edellytykset. Rahoitusvaroihin kuuluva erä on siirretty toiselle osapuolelle siinä ja vain siinä tapauksessa, että Säästöpankkien Keskuspankki joko:
-	siirtää sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen saamiseen toiselle osapuolelle; tai
-	pitää itsellään sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen saamiseen, mutta ottaa vastatakseen sopimukseen perustuvan velvollisuuden maksaa kyseiset rahavirrat yhdelle tai useammalle vastaanottajalle ”läpikulkujärjestelyllä”. Sopimusta voidaan pitää ”läpikulkujärjestelynä” kun:
	-	velvollisuutta maksaa lopulliselle saajalle ei ole, mikäli ei saada kerättyä vastaavia määriä alkuperäisestä omaisuuserästä
	-	alkuperäisen omaisuuserän myynti tai panttaaminen on siirtosopimuksella estetty
Siirrettäessä rahoitusvaroihin kuuluva erä toiselle osapuolelle, taseesta poiskirjaamisen edellytykset täyttyvät vain kun:
-	omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut on siirretty toiselle osapuolelle; tai
-	omistamiseen liittyviä merkittäviä riskejä ja etuja ei ole siirretty toiselle osapuolelle tai pitänyt näitä itsellään, mutta määräysvalta on siirretty.
Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun velka on lakannut olemasta olemassa, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut. Jos jo lainanottajana ja lainanantajana olevien osapuolten välillä vaihdetaan vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja, joiden ehdot poikkeavat huomattavasti toisistaan, vaihto käsitellään alkuperäisen rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden rahoitusvelan kirjaamisena. Ero kirjanpitoarvon ja maksetun vastikkeen välillä kirjataan tuloslaskelmaan.

2.2 Arvonalentuminen
2.2.1 Odotettavissa olevat luottotappiot
Säästöpankkien Keskuspankki määrittää arvonalentumisen perustuen rahoitusvaran odotettavissa oleviin luottotappioihin. Odotettavissa olevia luottotappiota koskeva vähennyserä lasketaan ja kirjataan rahoitusvaroille, jotka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta sekä takaussopimuksille ja taseen ulkopuolisille luottositoumuksille.
Odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa käytettäviä menetelmiä ja parametreja kuvataan tarkemmin liitetiedossa 11.
Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä kirjataan taseeseen lainan kirjanpitoarvon vähennykseksi erilliselle tilille. Luottositoumusten ja takaussopimusten osalta tappiota koskeva vähennyserä kirjataan taseeseen varaukseksi. Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta kirjattavien saamistodistusten odotettavissa oleva luottotappio kirjataan oikaisemaan käyvän arvon rahastoa. Taseeseen kirjattujen odotetavissa olevien luottotappioiden muutokset esitetään tuloslaskelman erässä Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista.
2.2.2 Toteutuneet luottotappiot
Lainat ja saatavat, joita ei pystytä perimään kirjataan lopulliseksi luottotappioksi, kun tavanomainen perintäprosessi on loppuunsaatettu ja yksittäisen lainan tai saatavan tappion lopullinen määrä pystytään laskemaan. Lopulliseksi todetut luottotappiot kirjataan pois taseesta vastaeränä tuloslaskelman erä Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista. Mahdolliset taseesta pois kirjaamisen jälkeen saadut suoritukset kirjataan oikaisuiksi tuloslaskelman erään Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista.
2.3 Suojauslaskenta ja johdannaissopimukset
Säästöpankkien Keskuspankki suojaa korkoriskiään käyvän arvon muutoksilta ja soveltaa suojaussuhteisiin suojauslaskentaa. Käyvän arvon suojauksen kohteena ovat kiinteäkorkoinen antolainaus Säästöpankeille sekä kiinteäkorkoiset liikkeeseen lasketut velkakirjat.
Yleisen suojauslaskennan piirissä olevien suojaussuhteiden (käyvän arvon suojaus) osalta Säästöpankkien Keskuspankki soveltaa IFRS 9 -standardia.
Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Käypää arvoa suojaavien johdannaisten käypä arvo kirjataan taseeseen johdannaissaamiseksi tai -velaksi ja käyvän arvon muutos tuloslaskelman erään ”Kaupankäynnin nettotuotot”. Käypää arvoa suojattaessa myös suojattava kohde arvostetaan suojauksen ajan käypään arvoon, vaikka se muuten arvostettaisiin jaksotettuun hankintamenoon. Suojattavan kohteen käyvän arvon muutos kirjataan kyseisen tase-erän oikaisuksi ja tuloslaskelmaan erään ”Kaupankäynnin nettotuotot”. Suojaavien johdannaisten korot esitetään korkotuottoina ja -kuluina niiden luonteen mukaisesti.
EMIR asetuksen (EU 648/2012) mukaisesti keskusvastapuoliselvitettävät johdannaiskaupat selvitetään London Clearing Housen kanssa. Toimintamallissa johdannaisten vastapuoleksi muuttuu päivittäisen selvitysprosessin päätteeksi selvitysyhteisönä (clearing-broker) toimiva SEB. Selvitystapana käytetään ns. settled-to-market (STM) käytäntöä, jossa johdannaisten päiväkohtaiset maksut netotetaan keskusvastapuolen kanssa ja päivittäin joko maksetaan tai saadaan johdannaisten käyvän arvon muutos (variation margin). STM-käytännössä päivittäinen suoritus on sopimusperusteisesti määritetty lopulliseksi maksuksi ja osaksi johdannaissopimuksen rahavirtoja. Tällöin johdannaissopimukselle ei jää taseeseen muuta käyvän arvon muutosta kuin Säästöpankkiryhmän ja CCP:n välinen arvostusero. Ero kirjataan taseeseen johdannaisvaroihin tai -velkoihin. Muut johdannaiset esitetään taseessa bruttoperiaatteella, jolloin positiiviset arvonmuutokset esitetään johdannaisvaroina ja negatiiviset arvonmuutokset johdannaisvelkoina.
Suojauslaskennan aloittamisen hetkeltä dokumentoidaan suojattavan kohteen ja suojaavan johdannaisen suojaussuhde, kuten myös riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategia. Suojaussuhteen tehokkuutta arvioidaan säännöllisesti kuitenkin aina vähintään raportointihetkiltä.

3. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
Säästöpankkien Keskuspankin aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat muun muassa omassa käytössä olevat koneet ja kalusto.
Aineeton hyödyke on yksilöitävissä oleva omaisuuserä, jolla ei ole aineellista olomuotoa. Säästöpankkien Keskuspankin aineettomia hyödykkeitä ovat muun muassa kehittämishankkeiden aktivoituja kustannuksia. Aineeton hyödyke kirjataan taseeseen vain, jos on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu Säästöpankkien Keskuspankin hyväksi ja omaisuuserän hankintameno on luotettavasti määriteltävissä.
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Aineellisten hyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden laadintaperiaatteet on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 16.

4. Liiketoiminnan nettotuotot
Säätöpankkiryhmän merkittävimmät tuottoerät ovat korkokate sekä palkkiotuotot ja -kulut, netto. Korkokatteeseen kirjataan korot rahoitusvaroihin ja -velkoihin kuuluvista tase-eristä arvostusluokittelusta riippumatta. Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajan mukaan. Korkokatteen laadintaperiaatteet on esitetty tarkemmin liitteessä 6.
Palkkiotuotot ja -kulut, netto erään kirjataan asiakkaille tarjottujen palveluiden tuotot ja kulut siihen määrään, johon Säästöpankkiryhmä katsoo olevansa oikeutettu luovutettuja palveluita vastaan. Palkkio tuloutetaan pääsääntöisesti, kun palvelu on suoritettu ja määräysvalta siirtynyt asiakkaalle. Palkkiotuotot ja -kulut, netto erän laadintaperiaatteet on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 7.
Liiketoiminnan muiden tuottoerien laadintaperiaatteet on esitetty kunkin erän liitetiedon yhteydessä.

5. Segmenttiraportointi
Säästöpankkien Keskuspankin johto tarkastelee toimintaa yhtenä segmenttinä ja näin ollen erillistä IFRS 8 -standardin mukaista segmenttikohtaista tietoa ei esitetä. Säästöpankkien Keskuspankin toiminta on osa ryhmän toimintaa, tilinpäätös yhdistetään ryhmän tilinpäätökseen ja esitetään ryhmän pankkisegmentissä, joten tätäkään varten Säästöpankkien Keskuspankin toimintaa ei ole jaettu alasegmentteihin.

6. Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit
Säästöpankkien Keskuspankki on noudattanut vuoden 2023 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita uusia standardeja, mutta niillä ei katsottu olevan olennaista vaikutusta Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätökseen.
IFRS 17 Vakuutussopimukset, mukaan lukien Vertailutiedot – Muutokset IFRS 17:ään Vakuutussopimukset: IFRS 17 ja IFRS 9 alkuperäinen soveltaminen
(sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Uusi standardi koskee vakuutussopimuksia ja auttaa sijoittajia ja muita tahoja ymmärtämään paremmin vakuuttajien altistumista riskeille sekä niiden kannattavuutta ja taloudellista asemaa. Tämä standardi korvaa IFRS 4 -standardin.
Muutoksilla vähennetään vertailutietojen ristiriitoja, jotka aiheutuvat IFRS 9:n ja IFRS 17:n erilaisista siirtymävaatimuksista. Muutokset mahdollistavat myös rahoitusvaroista annettavan vertailutiedon esittämisen tavalla, joka on yhdenmukaisempi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin vaatimusten kanssa.
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden esittäminen – Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen ja IFRS Practice Statement 2:een Making Materiality Judgements
(sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Muutokset selventävät olennaisuuden periaatteen soveltamista tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevaan informaatioon.
Kirjanpidollisten arvioiden määritelmä – Muutokset IAS 8:aan Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet
(sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Muutokset selventävät, kuinka yhtiöiden tulisi erottaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutokset kirjanpidollisten arvioiden muutoksista, ja keskittyvät kirjanpidollisen arvion määritelmään ja sen selvennyksiin.
Yhdestä liiketoimesta aiheutuviin varoihin ja velkoihin liittyvä laskennallinen vero – Muutokset IAS 12:een Tuloverot
(sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Muutokset kaventavat alkuperäistä kirjaamista koskevan poikkeuksen soveltamisalaa ja selventävät, ettei poikkeus sovellu sellaisiin liiketoimiin, kuten vuokrasopimukset ja käytöstä poistamisesta johtuvat velvoitteet, joista syntyy yhtä suuret ja vastakkaiset väliaikaiset erot.
Kansainvälinen verouudistus — Pilari 2:n mallisäännöt – Muutokset IAS 12:een Tuloverot
(väliaikainen pakollinen poikkeus on voimassa välittömästi sen jälkeen, kun se on julkaistu 28.5.2023; tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskevia vaatimuksia on sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Muutoksilla annetaan helpotus OECD:n (Organization for Economic Cooperation and Development, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö) kansainvälisestä verouudistuksesta johtuvien laskennallisten verojen kirjanpitokäsittelyyn ja edellytetään uusien liitetietojen esittämistä, joilla pyritään korvaamaan helpotuksesta mahdollisesti aiheutuva informaation menetys.

Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit
Säästöpankkien Keskuspankki ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Säästöpankkien Keskuspankki ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muut kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
* Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2023.

Vuokrasopimusvelka myynnissä ja takaisinvuokrauksessa – Muutokset IFRS 16:een Vuokrasopimukset
(sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)
Muutokset lisäävät uuden, muuttuvia maksuja koskevan kirjanpitomallin ja edellyttävät myyjä-vuokralle ottajan arvioimaan uudelleen ja mahdollisesti oikaisemaan myynti- ja takaisinvuokrausliiketoimet, jotka on tehty vuonna 2019 tapahtuneen IFRS 16:n käyttöönoton jälkeen. Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätökseen.
Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen *: Classification of Liabilities as Current or Non-current Date; Classification of Liabilities as Current or Non-current – Deferral of Effective Date; Non-current Liabilities with Covenants
(sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)
Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa soveltamiskäytäntöä sekä selventää vaatimuksia velkojen luokittelemisesta lyhyt- tai pitkäaikaisiksi. Muutokset täsmentävät, että sellaiset kovenanttiehdot, joiden on täytyttävä raportointikauden päättymispäivän jälkeen, eivät vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi raportointikauden päättymispäivänä. Tällaisista kovenanteista on esitettävä tietoja tilinpäätöksen liitetiedoissa. Muutoksilla selvennetään myös, että yhtiön omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien siirto katsotaan velan suorittamiseksi. Jos velkaan liittyy vaihto-oikeus, tämä saattaa vaikuttaa velan luokittelemiseen lyhyt- tai pitkäaikaiseksi, ellei näitä vaihto-oikeuksia ole kirjattu IAS 32:n mukaisesti omaan pääomaan. Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätökseen.
Supplier Finance Arrangements – Muutokset IAS 7:ään Rahavirtalaskelmat ja IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot *
(sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)
Muutosten tavoitteena on parantaa toimittajarahoitusjärjestelyjen läpinäkyvyyttä ja selventää näiden vaikutuksia rahoitusvelkoihin, rahavirtoihin sekä maksuvalmiusriskin kokonaismäärään. Muutokset edellyttävät laadullisten ja määrällisten tietojen esittämistä toimittajarahoitusjärjestelyistä. Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätökseen.
Vaihdettavuuden puuttuminen – muutokset IAS 21:een Valuuttakurssien muutosten vaikutukset *
(sovellettava 1.1.2025 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)
Muutokset edellyttävät yhdenmukaisen lähestymistavan soveltamista arvioitaessa, milloin valuutta voidaan vaihtaa toiseen valuuttaan, ja jos se ei ole vaihdettavissa, määritettäessä mitä vaihtokurssia voidaan käyttää ja mitä liitetietoja on esitettävä. Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätökseen.
Sale or Contribution of Assets between an Investor and its Associate or Joint Venture – Muutokset IFRS 10:een Konsernitilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin *
(vapaaehtoinen soveltaminen on sallittua, voimaantulo lykätty toistaiseksi)
Muutokset poistavat ristiriidan nykyisen konsolidointiin ja pääomaosuusmenetelmään liittyvien ohjeistusten välillä ja edellyttävät täysimääräisen voiton kirjaamista, kun siirretyt varat täyttävät IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardin mukaisen liiketoiminnan määritelmän. Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Säästöpankkien Keskuspankin tilinpäätökseen.


	Liite 3. Merkittävimmät johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin sisältyvät keskeiset epävarmuustekijät
	IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen vaatii Säästöpankkien Keskuspankin johdolta harkintaa sekä arvioiden ja oletusten tekemistä, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettäviin varoihin ja velkoihin sekä muihin tietoihin kuten tuottojen ja kulujen määrään. Vaikka arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista.
	Säästöpankkien Keskuspankin keskeiset arviot koskevat tulevaisuutta ja tilinpäätöspäivän arvioihin liittyviä keskeisiä epävarmuustekijöitä ja ne liittyvät erityisesti käyvän arvon määrittämiseen, rahoitusvarojen arvonalentumisiin ja odotettavissa olevien luottotappioiden laskentaan.
	Tilinpäätöksessä 31.12.2023 merkittävin johdon arvioihin vaikuttava epävarmuustekijä on ollut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, siitä seurannut energiakriisi Euroopassa, kiihtynyt inflaatio ja markkinakorkotason nousu. Edellä mainittujen tekijöiden taloudellisten vaikutusten arviontiin liittyy huomattavaa epävarmuutta, joka vaikuttaa erityisesti rahoitusvarojen odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen.
	Odotettavissa olevien luottotappioiden määritys
	Säästöpankkien Keskuspankin odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamallit sisältävät useita tekijöitä, jotka vaativat johdon harkintaa ja edellyttävät arvioiden ja oletusten tekemistä. Laskennassa käytettävien mallien valinta niin, että ne kuvaavat sopimuskannan odotettavissa olevia luottotappioita mahdollisimman hyvin.
	-	Malleissa tehdyt oletukset ja asiantuntija-arviot
	-	Luottoriskin merkittävän kasvun laadullisten ja määrällisten kriteerien määrittäminen
	-	Laskennassa käytettävien talouden tulevaa kehitystä kuvaavien makroekonomisten tekijöiden valinta niin, että niiden muutokset korreloivat sopimusten maksukyvyttömyyden todennäköisyyden kanssa.
	-	Talouden ennusteiden laatiminen ja niiden toteutumisen todennäköisyyksien ennustaminen tulevaisuuteen.
	Säästöpankkien Keskuspankki käyttää odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen malliperusteista laskentaa, mutta tarvittaessa mallien tuottamaa määrää muutetaan johdon arvioon perustuvalla oikaisulla. Oikaisun kirjaamisen perusteena on esimerkiksi sellainen saatavilla oleva uusi tieto tai tekijä, jota laskentamallissa käytettävät parametrit tai tiedot eivät sisällä. Tilikaudella jatkunut epävarmuus talouden tulevasta kehityksestä ja makrotaloudellisten ennustemallien heikentynyt ennustuskyky on lisännyt johdon harkinnan ja arvioiden merkityksellisyyttä.
	Säästöpankkien Keskuspankki on arvioinut Ukrainan sodasta ja Venäjän vastaisista talouspakotteista seuranneita taloudellisia vaikutuksia asiakkaidensa luottoriskiin. Säästöpankkien Keskuspankilla ei ole merkittäviä suoria vastuita Venäjälle, Ukrainaan tai Valko-Venäjälle. Muuttuneesta markkinatilanteesta aiheutuu kuitenkin välillisiä vaikutuksia, jotka kohdistuvat tiettyihin toimialoihin tai yksittäisiin asiakkuuksiin. Säästöpankkien Keskuspankki on lisännyt tunnistettujen, kriisin vuoksi mahdollisesti kohonneen riskin alojen seurantaa.
	Säästöpankkien Keskuspankki on päivittänyt odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamallissa käytetyt talouden ennusteet loppuvuodesta 2023. Tarkemmat tiedot koskien talouden ennusteissa käytettyjä keskeisiä makrotalouden muuttujia ja skenaarioille asetetuttuja painoja esitettiin edellä kohdassa Odotettavissa olevat luottotappiot.
	Käyvän arvon määrittäminen
	Käypiä arvoja määritettäessä johdon tulee arvioida, onko markkinoilta saatavissa hintatietoja, joita voidaan pitää luotettavana indikaationa rahoitusinstrumentin käyvästä arvosta. Arvio perustuu näkemykseen markkinoiden toimivuudesta ja kaupankäynnin aktiivisuudesta yksittäisen rahoitusinstrumentin osalta.
	Säästöpankkien Keskuspankin käypään arvoon arvostettavat rahoitusinstrumentit koostuvat tilinpäätöshetkellä pääosin noteeratuista rahoitusvaroista, joille on saatavissa julkinen hintanoteeraus tai rahoitusvaroista, joiden käyvän arvon määrittämisessä hyödynnetään todennettavissa olevaa markkinainformaatiota, kuten korkotietoja. Säästöpankkien Keskuspankin johto katsoo, että markkinoiden toimivuutta ja yksittäisten rahoitusinstrumenttien kaupankäynnin aktivisuutta koskevat edellytykset täyttyvät, jolloin markkinoilta saatavia hintatietoja voidaan pitää luotettavana indikaationa instrumenttien käyvästä arvosta.
	Johdon harkintaa edellytetään tilanteessa, jossa käypää arvoa koskevaa hintatietoa ei ole saatavissa markkinoilta, ja rahoitusinstrumentin käypä arvo on määritettävä arvostusmenetelmän avulla. Tällaisissa tilanteissa käypien arvojen määrittämisessä käytettävät arvostusmenetelmät ja niissä käytettävät syöttötiedot perustuvat johdon arvioon koskien kyseisten instrumenttien arvostamisessa käytettäviä markkinakäytänteitä.
	Muiden kuin rahoitusvarojen arvonalentumiset
	Jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä arvioidaan, onko olemassa viitteitä keskeneräisen omaisuuserän arvonalentumisesta. Arvonalentumistestaus on myös tehtävä aina, kun ilmenee viitteitä arvonalentumisesta. Keskeneräisten aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisen arviointi vaatii johdon harkintaa.


RISKIENHALLINNAN JA VAKAVARAISUUDENHALLINNAN PERIAATTEET

Liite 4. Riskienhallinnan liitetiedot

Riskienhallinnan tavoite

Riskienhallinnan tavoitteena on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta riittävästä ja tehokkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta.

Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi

Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa. Riskienhallinnalla pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa valvottavan maineelle ja siten varmistamaan ryhmästrategian toteuttamista.

Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta luo edellytykset riskien tunnistamiselle, arvioinnille, mittaamiselle ja riskien rajaamiselle Säästöpankkien Keskuspankin kannalta turvalliselle tasolle. Eri riskialueiden ja liiketoimintojen edellyttämät pääomatarpeet määritetään luotettavasti ja riippumattomasti ja pääoma kohdennetaan suunnitelmallisesti nykyisen ja suunnitellun riskinoton mukaan sekä Säästöpankkien Keskuspankin maksuvalmiuden hallinnan kannalta oikein.

Riskienhallinta on osa Säästöpankkien Keskuspankin sisäistä valvontaa ja keskeinen osa Säästöpankkien Keskuspankin operatiivista toimintaa. Säästöpankkien Keskuspankilla on liiketoiminnoista riippumaton riskienvalvontatoiminto.

Sisäinen valvonta käsittää taloudellisen ja muun valvonnan. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan johtamisen ja toiminnan sitä osaa, jolla pyritään varmistamaan:
- asetettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen
- taloudelliset ja tehokkaat prosessit
- toimintaan liittyvien riskien hallinta
- taloudellisen ja muun johtamisinformaation luotettavuus ja oikeellisuus
- säännösten noudattamisen valvonta (compliance)
- toiminnan, tietojen sekä yhteisön omaisuuden ja asiakkaiden varojen riittävä turvaaminen, ja
- riittävät ja asianmukaisesti järjestetyt manuaaliset ja tietotekniset järjestelmät toiminnan tueksi.

Säästöpankkien Keskuspankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensi sijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallitus, toimitusjohtaja, riskienvalvonta, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle.

Säästöpankkien Keskuspankin riskienhallinta perustuu hallituksen Säästöpankkien Keskuspankille vahvistamaan liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin.

Säästöpankkien Keskuspankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä se niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota.

Säästöpankkien Keskuspankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan Säästöpankkien Keskuspankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalennuskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla.

Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa Säästöpankkien Keskuspankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus asettaa riskinhalukkuuden tason hyväksymällä riskialuekohtaiset riskistrategiat ja tarvittavat riskilimiitit ja seurantarajat. Riskistrategian toteutumista seurataan riskilimiittien ja seurantarajojen valvonnalla ja raportoinnilla, jota suoritetaan liiketoiminnasta riippumattomasti. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat eri riskilajeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon Säästöpankkien Keskuspankin toiminnan luonteen ja laajuuden.
Säästöpankkien Keskuspankilla on seuraavat liiketoiminnasta riippumattomat toiminnot varmistamassa tehokas ja kattava sisäinen valvonta:
- riippumaton riskienvalvonta
- säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto (compliance)
- sisäisen tarkastuksen toiminto

Riippumattoman riskienvalvonnan tehtävänä on varmistaa ja valvoa, että pankin riskienhallinta on riittävällä tasolla suhteessa pankin liiketoiminnan laatuun, laajuuteen, monimuotoisuuteen ja riskeihin. Riskienvalvontatoiminnon tehtävänä on avustaa pankin hallitusta ja toimivaa johtoa riittävän riskienhallinnan järjestämisessä sekä toimivuuden ja tehokkuuden valvonnassa.

Compliance-toiminto varmistaa, että Säästöpankkien Keskuspankissa noudatetaan lainsäädäntöä, viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Compliance-toiminnon vastuulla on valvoa, että pankissa noudatetaan annettuja sisäisiä ohjeita, henkilöstöä sitovia eettisiä periaatteita sekä muita rahoitusmarkkinoilla vallitsevia ohjeita.

Säästöpankkien Keskuspankin hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet.

Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle ja hallitukselle.

Säästöpankkien Keskuspankin hallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä lainsäädännön, viranomaisvaateiden ja keskusyhteisön hallituksen antaman ohjeistuksen mukaisesti.

Säästöpankkien Keskuspankin toimitusjohtaja ja muu johto vastaavat sisäisen valvonnan operatiivisesta järjestämisestä lainsäädännön, viranomaisvaateiden sekä keskusyhteisön ja pankin oman hallituksen antamien tarkempien sisäisten toimintaohjeiden mukaisesti. Säästöpankkien yhteenliittymän riskienhallinnan menettelytapoja ylläpidetään ja kehitetään keskusyhteisön riippumattoman riskienvalvonnan toimesta, jotta varmistetaan että myös kaikki uudet, olennaiset, mutta aikaisemmin tunnistamattomat riskit tulevat liiketoimintojen riskienhallinnan piiriin.

Merkittävät tai riskipitoiset sitoumukset tehdään kollegiaalisen päätöksentekomenettelyn mukaisesti ja valtuuksien käyttö on rajattu limiiteillä. Liiketoimintaa ja prosesseja ohjataan sisäisillä toimintaohjeilla, joiden noudattamista ja ajantasaisuutta valvotaan. Tehdyt päätökset ja merkittävät liiketoimet dokumentoidaan ja arkistoidaan. Olennainen osa riskienhallintaa suoritetaan päivittäisissä varmistuksissa. Tehtyjen päätösten toimeenpanoa seurataan hyväksymisillä, todentamisilla, varmistuksilla, täsmäytyksillä sekä seuranta- ja poikkeamisraporteilla.

Säästöpankkien Keskuspankki altistuu toiminnassaan luotto-, markkina- ja operatiivisille riskeille sekä liiketoiminta- ja likviditeettiriskeille.

Luotto- ja vastapuoliriskit

Pankkitoiminnan merkittävin riski on luottoriski. Luottoriskin hallinnalla ja valvonnalla on suuri merkitys varmistettaessa pääomien riittävyyttä suhteessa liiketoiminnan riskeihin ja riskien toteutumisen aiheuttamiin tappioihin.

Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei todennäköisesti täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Luottoriskien suurin lähde ovat luotot, mutta luottoriskiä (vastapuoliriskiä) voi syntyä myös muunlaisista saamisista, kuten joukkovelkakirjalainoista, lyhytaikaisista saamistodistuksista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämättömistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä ja takauksista.

Vastapuoliriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoiminta- ja riskistrategiat määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat sijoitustoimintaa ja luotonannon suuntaamista.

Säästöpankkien Keskuspankki myönsi tarkastelukaudella luottoja yhteenliittymän jäsenluottolaitoksille. Säästöpankkiryhmälle myönnettävien luottojen luottopäätökset tehdään Säästöpankkien Keskuspankissa Säästöpankkiliitto osk:n ja Säästöpankkien Keskuspankin hallituksen vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Yhteenliittymän jäsenluottolaitoksille myönnettyjen luottojen osalta ei ole yhteisvastuun vuoksi laadittu erillistä suunnitelmaa arvonalennuksista.

Säästöpankkiryhmän strategisille yhteistyökumppaneille myönnettävien luottojen luottopäätökset tekee Säästöpankkien Keskuspankin hallitus. Säästöpankkiryhmän strategisille yhteistyökumppaneille myönnettyjen vakuudettomien luottojen luottoriskin seuranta perustuu osin luottotilien käytön päivittäiseen seurantaan täsmäysprosessin osana.

Säästöpankkien Keskuspankki toimii Säästöpankkiryhmän maksukorttien liikkeeseenlaskijana ja korttiluottojen sekä vakuudettomien kulutusluottojen myöntäjänä. Näiden luottojen myöntäminen perustuu luotto-ohjeeseen, jossa määritellään mm. luotonmyöntöperiaatteet, luottovaltuustasot ja vastuut. Luottoriskin kehittymistä seurataan säännöllisen raportoinnin ja luottoriskistrategiaan asetettujen riskilimiittien perusteella. Luottoriskistrategiassa on määritelty erilliset toimenpiteet riskilimiittien ylitystilanteissa.

Säästöpankkien Keskuspankki on toimintavuonna tehnyt sijoituksia sekä keskuspankkirahoituksen vakuuksiksi hyväksyttäviin, että muihin saamistodistuksiin Säästöpankkien Keskuspankin hallituksen vahvistaman vastapuoliriskistrategian mukaisesti.

Säästöpankkien Keskuspankilla ei ole muita kuin luottolaitosasiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ilmoitusrajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Säästöpankkien Keskuspankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella Säästöpankkien Keskuspankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla.

Ongelmasaamiset

Ongelmasaamisia, viivästyneitä maksuja sekä odotettavissa olevien luottotappioiden määrää seurataan säännöllisesti. Ongelmasaamisilla tarkoitetaan vastuita, joissa asiakas on luokiteltu maksukyvyttömäksi joko yli 90 päivää erääntyneiden merkittävien saamisten vuoksi tai muista syistä pidetään epätodennäköisenä, että asiakas selviäisi velvoitteistaan. Viivästyneillä maksuilla tarkoitetaan sitä, että asiakkaan saatavat ovat rästissä 30–89 päivää, samalla asiakas on jo ns. potentiaalinen ongelma-asiakas. Järjestämätön saaminen on yli 90 pv erääntyneenä saamisena raportoitu jäljellä oleva pääoma saamisesta, jonka korko tai pääoma on ollut erääntyneenä ja maksamatta yli kolme kuukautta. Järjestämättömien saamisten osuus vähittäisasiakasluotonannosta oli vuoden lopussa 1,93 % (1,41 %).

Tietyissä olosuhteissa velallisen joutuessa taloudellisiin vaikeuksiin asiakkaalle annetaan myönnytys luoton uudelleenjärjestelyn muodossa ja tällä tavalla pyritään turvaamaan asiakkaan maksukyky ja välttämään mahdollisia luottotappioita. Lainanhoitojoustojen myöntämisen edellytyksenä on, että asiakkaan taloudelliset vaikeudet ovat lyhytaikaisia ja tilapäisiä.

Alla on esitettynä kortti- ja vakuudeton kulutusluottokanta riskiluokittain:

(1000 euroa)			31.12.2023			% kannasta
Kuvaus		Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä	31.12.2023	31.12.2022
1 - Erinomainen luokka		#########	1 549 416		105 517 733	70,8 %	76,3 %
2 - Hyvä luokka		5 259 969	88 052		5 348 021	3,6 %	3,0 %
3 - Hyvä luokka		13 981 445	346 781		14 328 226	9,6 %	8,0 %
4 - Keskimääräinen luokka		8 499 920	608 805		9 108 724	6,1 %	5,6 %
5 - Keskimääräinen luokka		2 647 965	292 158		2 940 123	2,0 %	1,5 %
6 - Heikohko luokka		3 079 368	505 734		3 585 102	2,4 %	1,5 %
7 - Viiveitä, mutta ei arvonalentunut		1 209 312	686 957		1 896 269	1,3 %	1,0 %
8 - Viiveitä, mutta ei arvonalentunut		523 043	2 593 148		3 116 191	2,1 %	1,6 %
9 - Viiveitä, mutta ei arvonalentunut		182 846	575 975		758 821	0,5 %	0,2 %
D - Arvonalentunut		0		2 463 823	2 463 823	1,7 %	1,4 %
Yhteensä		#########	7 247 026	2 463 823	149 063 034	100,0 %	100,0 %

Merkittävimmän osuuden Säästöpankkien Keskuspankin muusta luottokannasta muodostaa Yhteenliittymän Säästöpankeille myönnetyt luotot, jotka kuuluvat riskiluokkaan ja vaiheeseen 1. Arvonalentuminen ja odotettavissa olevat luottotappiot on kuvattu tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa.

Likviditeettiriski

Likviditeettiriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että pankki ei pysty suoriutumaan nykyisistä tai tulevista odotetuista ja odottamattomista kassaulosvirtauksista ollenkaan tai vahingoittamatta merkittävästi pankin taloudellista asemaa. Likviditeettiriski voidaan tarkemmin jakaa lyhyen aikavälin maksuvalmiusriskiin ja pitkän aikavälin rahoitusriskiin.

Keskeisimmät likviditeettiriskin mittaus- ja seurantatavat ovat kassa-asema; likviditeettireservin riittävyys, jota mitataan stressitesteillä; maksuvalmiusvaatimus ja pysyvän varainhankinnan vaatimus. Maksuvalmiusriskiä seurataan Säästöpankkien Keskuspankissa päivittäin ja yhteenliittymän keskusyhteisön riskienvalvonnalle raportoidaan myös päivittäin yhteenliittymäpankkien maksuvalmiusasema.

Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma:

Rahoitusvarat 31.12.2023 (1 000 euroa)			alle 3 kk	3-12 kk	1-5 v	> 5 v	Yhteensä
Käteiset varat			1 424 785				1 424 785
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta			342 746	543 736	592 800	145 500	1 624 782
Lainat ja saamiset asiakkailta			148 911				148 911
Sijoitusomaisuus					103 999	4 002	108 001
Yhteensä			1 916 442	543 736	696 799	149 502	3 306 479

Rahoitusvelat 31.12.2023 (1 000 euroa)			alle 3 kk	3-12 kk	1-5 v	> 5 v	Yhteensä
Velat luottolaitoksille			825 618	130 000	487 500		1 443 118
Velat asiakkaille			99 476	537 000	22 550		659 027
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat			113 000	239 000	443 500	234 000	1 029 500
Yhteensä			1 038 095	906 000	953 550	234 000	3 131 645

Taseen ulkopuoliset sitoumukset			348 421	202 800	-295 300		255 921

Rahoitusvarat 31.12.2022 (1 000 euroa)			alle 3 kk	3-12 kk	1-5 v	> 5 v	Yhteensä
Käteiset varat			1 200 500				1 200 500
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta			370 929	578 900	671 600	178 500	1 799 929
Lainat ja saamiset asiakkailta			140 616				140 616
Sijoitusomaisuus				100 000	3 999	3 202	107 201
Yhteensä			1 712 045	678 900	675 599	181 702	3 248 246

Rahoitusvelat 31.12.2022 (1 000 euroa)			alle 3 kk	3-12 kk	1-5 v	> 5 v	Yhteensä
Velat luottolaitoksille			1 453 680	100 000	130 500		1 684 180
Velat asiakkaille			89 534	409 497	75 000		574 032
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat			103 000	236 000	391 500	201 000	931 500
Yhteensä			1 646 214	745 497	597 000	201 000	3 189 712

Taseen ulkopuoliset sitoumukset			383 315	43 000	-136 000		290 315

Markkinariski

Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Markkinariskejä syntyy pankin rahoitustaseesta, joka koostuu antolainauksesta, markkinaehtoisesta jälleenrahoituksesta sekä sijoitussalkusta. Tilikaudella 2023 Säästöpankkien Keskuspankilla oli markkinariskeistä korko- ja valuuttariskiä alla kuvatusti.

Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tase-erien ja taseen ulkopuolisten erien markkina-arvoon (nykyarvoriski) ja korkokatteeseen (tuloriski). Säästöpankkien Keskuspankki käyttää korkoriskinsä seuraamiseksi nykyarvo- ja tuloriskimenetelmää. Korkoriski voidaan edelleen jakaa seuraaviin riskilajeihin:
-	gap-riski tarkoittaa korkoherkkien instrumenttien aikarakenteesta aiheutuvaa riskiä, joka syntyy niiden korkomuutosten ajallisesta erosta ja joka käsittää korkojen aikarakenteen muutokset, joita aiheutuu tuottokäyrän tasomuutoksista (paralleeli riski) ja tuottokäyrän muodon muutoksista (ei-paralleeli riski);
-	korkoperusteriski aiheutuu korkojen välisissä suhteissa tapahtuvien muutosten vaikutuksesta korkoherkkiin instrumentteihin, joilla on samankaltaiset korkoajanjaksot, mutta jotka on hinnoiteltu käyttäen erilaisia korkoindeksejä. Korkoperusteriski aiheutuu sellaisten erilaisten korkoherkkien instrumenttien kertyneiden ja maksettujen korkojen mukautuksen epätäydellisestä korrelaatiosta, joilla on muutoin samanlaiset korkomuutospiirteet;
-	optioriski on optioista (kytketyistä ja nimenomaisista) aiheutuva riski, jos pankki tai sen asiakas voi muuttaa kassavirtansa tasoa ja jaksotusta; toisin sanoen korkoherkistä instrumenteista aiheutuva riski, jos haltija lähes varmasti käyttää optiotaan, jos sen taloudellinen etu on toimia niin (kytketyt tai nimenomaiset automaattiset optiot), ja riski, joka aiheutuu joustavuudesta, joka on kytketty epäsuorasti tai korkoherkkien instrumentteihin ajanjaksoihin siten, että korkomuutokset voivat vaikuttaa asiakkaan käyttäytymiseen (kytkettyyn käyttäytymisperusteiseen optioon liittyvä riski).

Korkoriskien hallinnan tavoitteena on pankin korkokatteen ja nykyarvon vakauttaminen tasolle, jossa pankin liiketoiminta on kannattavaa, sekä niiden vaihtelun rajoittaminen siten, että pankin vakavaraisuus ei ole uhattuna voimakkaissakaan korkoympäristön muutoksissa. Pankin riskinottohalukkuus korkoriskin osalta kuvataan pankin hallituksen asettamilla korkoriskilimiiteillä. Korkoriskiä voidaan hallita muokkaamalla tuote- ja taserakennetta, suunnittelemalla sijoitusten ja liikkeeseenlaskujen korkosidonnaisuutta ja maturiteettia sekä tekemällä suojaavia korkojohdannaisia. Säästöpankkien Keskuspankki käyttää suojauslaskentaa ja vaihtaa koronvaihtosopimuksilla kiinteäkorkoista antolainausta sekä kiinteäkorkoisia joukkovelkakirjaemissiota vaihtuvakorkoisiksi.

Pankin korkoriskiä mitataan kuukausittain sekä korkokatteen että taseen nykyarvon muutoksen kautta. Nykyarvomenetelmässä mitataan, kuinka paljon taseen käypä arvo muuttuu korkojen muuttuessa ja kunkin tase-erän markkina-arvon odotetaan muodostuvan kyseisen instrumentin rahavirtojen nykyarvona. Tuloriskimallissa ennustetaan tulevaa korkokatetta vuoden horisontilla markkinakorkojen muuttuessa.

Alla olevassa taulukossa esitetään seuraavan 12 kuukauden kertyvän korkokatteen herkkyys korkokäyrän 1 %-yksikön paralleelin muutoksen yhteydessä. Luottoihin sovelletaan sopimusehtojen perusteella viitekorkojen nollan prosentin lattiaa. Taseen rakenne pidetään ennallaan korvaamalla erääntyvät erät vastaavilla korkosidonnaisuuksilla tai kiinteäkorkoisten juoksuajoilla.

Korkoherkkyysanalyysi 1 % -yksikön paralleeli muutos korkokäyrään
(1 000 euroa)		Korkokatteen muutos
		31.12.2023
Aika		Alas	Ylös
Muutos tulevaan 12 kuukauteen		-5 004	4 928
Muutos 12-24 kuukauteen		-3 950	3 845

Pankin korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille.

Valuuttariski

Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssien muutosten vaikutusta tulokseen tai omaan pääomaan. Säästöpankkien Keskuspankille syntyy valuuttariskiä vähäisessä määrin sijoitussalkussa olevien osakesijoitusten vuoksi. Säästöpankkien yhteenliittymän jäsenluottolaitosten ottolainauksessa tai likviditeettisalkuissa ei saa olla avointa valuuttapositiota. Valuuttapositiota seurataan vakavaraisuuslaskennassa käytettävän menetelmän mukaisesti (pääomavaade lasketaan, mikäli kokonaisnettovaluuttapositio on yli 2 %-yksikköä omien varojen yhteismäärästä).

Operatiivinen riski

Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Myös oikeudelliset riskit sisältyvät operatiivisiin riskeihin. Lisäksi maineriskiä hallintaan osana operatiivisia riskejä. Myös luotto- ja kaupankäyntiprosessien eri vaiheisiin sisältyy sekä operatiivisia riskejä että luotto-, likviditeetti- ja markkinariskejä, joita on arvioitu operatiivisten riskien arvioinnissa. Strategiset riskit on tässä rajattu operatiivisten riskien ulkopuolelle.

Kaikessa Säästöpankkien Keskuspankin liiketoiminnassa noudatetaan voimassa olevia lain säännöksiä, viranomaisten antamia määräyksiä, Finanssialan Keskusliitossa vahvistettuja hyvän pankkitavan säännöksiä sekä operatiivisten riskien hallinnan periaatteita ja järjestämistä samoin kuin muita ryhmän sisäisiä ohjeita.

Säästöpankkien Keskuspankissa tunnistetaan ja dokumentoidaan tuotteisiin, palveluihin, toimintoihin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit. Operatiivisten riskien tunnistamisen kautta määritellään valvonta ja kontrollit. Osa operatiivisten riskien aiheuttamista tappioista suojataan vakuutusturvalla. Lisäksi jatkuvuussuunnitelmilla varaudutaan toiminnan merkittäviin häiriöihin. Säästöpankkien Keskuspankin operatiiviselle johdolle raportoidaan säännöllisesti operatiivisista riskeistä ja toteutuneista vahingoista sekä läheltä piti tilanteista.

Tilikauden 2023 aikana ei toteutunut merkittäviä taloudellisia menetyksiä aiheuttaneita operatiivisia riskejä. Vuoden aikana laadittiin toteutuneista operatiivisista riskeistä häiriöraportit. Häiriöt johtuivat pääosin tietojärjestelmien virheellisestä toiminnasta ja prosessivirheistä ja aiheuttivat lähinnä manuaalista selvittelytyötä Säästöpankkien Keskuspankissa.

Oikeudelliset riskit

Oikeudellisilla riskeillä tarkoitetaan pätemättömistä sopimuksista tai puutteellisesta dokumentaatiosta aiheutuvaa tappiota ja lain tai viranomaismääräysten rikkomisesta aiheutuvaa sanktioiden, korvausvelvollisuuden asiakasta kohtaan tai menetetyn liikearvon riskiä. Säästöpankkien Keskuspankin liiketoiminnassa noudatetaan pankki- ja vakuutusalan vakioehtoja. Muita kuin vakiomuotoisia sopimuksia laadittaessa käytetään lakiasiantuntijoita sekä tarvittaessa myös ulkopuolisia asiantuntijoita.

Säännösten noudattamisesta ja koordinoinnista vastaa compliance-toiminto. Toiminnon tarkoituksena on varmistaa, että lainsäädäntöä, sekä viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä noudatetaan. Compliance-toiminnon vastuulla on myös valvoa, että annettuja sisäisiä ohjeita ja henkilöstöä sitovia eettisiä periaatteita sekä myös muita rahoitus- ja vakuutusmarkkinoilla vallitsevia ohjeita noudatetaan. Päämäärätavoitteena on välttää compliance-riskien toteutumista Säästöpankkien Keskuspankin toiminnassa.

Liiketoimintariski

Liiketoimintariskit kuvaavat liiketoimintaympäristöstä johtuvien epävarmuuksien vaikutuksia liiketoimintaan. Liiketoimintariskit syntyvät kilpailusta, markkinoiden ja asiakaskäyttäytymisen muutoksista sekä tuloksen muodostumisen odottamattomista heilahteluista. Liiketoimintariskit voivat syntyä myös väärän strategian valinnasta, puutteellisesta johtamisesta tai hitaasta reagoinnista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.

Liiketoimintariskiä hallitaan ja minimoidaan strategia- ja liiketoimintasuunnittelun kautta.


Liite 5. Vakavaraisuuden hallinta

Säästöpankkien Keskuspankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Säästöpankkien Keskuspankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan Säästöpankkien Keskuspankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuuden hallintaprosessin kautta määritettävät sisäiset pääomatarpeet perustuvat vakavaraisuussääntelyn Pilari I:n mukaisiin pääomavaateisiin ja sen ulkopuolisiin riskeihin kuten rahoitustaseen korkoriskiin, sijoitussalkun markkinariskiin ja liiketoimintariskiin. Sisäisessä arviointiprosessissa Säästöpankkien keskuspankki arvioi pääoman määrän, joka riittää kattamaan myös Pilari I:n ulkopuolisista riskeistä syntyvät odottamattomat tappiot.
Säästöpankkien Keskuspankki tuottaa strategiansa mukaisesti säästöpankeille erilaisia keskusluottolaitospalveluita: maksuliike- ja tilinhoitajapalveluita kaikille säästöpankeille ja yhteenliittymän jäsensäästöpankeille maksukorttien ja vakuudettomien kulutusluottojen liikkeellelaskupalveluita sekä likviditeetinhallintaan, jälleenrahoitukseen ja tasehallintaan liittyviä palveluita. Toimimalla vain näillä liiketoiminta-alueilla pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina.
Pankin hallituksella on kokonaisvastuu vakavaraisuudenhallinnasta. Pankin hallitus hyväksyy vakavaraisuuden hallinnan lähtökohdat, tavoitteet ja periaatteet. Lisäksi hallitus vahvistaa yleiset vaatimukset vakavaraisuuden mittaus- ja arviointimenetelmille sekä yleiset periaatteet vakavaraisuuden hallintaprosessin järjestämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallitus vahvistaa riskistrategiat ja määrittää tavoitetasot pääomalle, joka kattaa kaikki liiketoiminnasta ja ulkoisen toimintaympäristön muutoksista aiheutuvat olennaiset riskit. Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvien yhteisöjen vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan konsolidoidusti Yhteenliittymäntasolla. Keskusyhteisön hallitus on asettanut yhteenliittymän ja pankkien vakavaraisuudelle tavoitetasot, joita seurataan neljännesvuosittain.
Stressitestit
Osana vakavaraisuuden hallintaprosessia Säästöpankkien Keskuspankki arvioi omaa riskiasemaansa ja pääoman riittävyyttä stressitesteillä. Stressitestejä käytetään arvioitaessa miten erilaiset poikkeuksellisen vakavat, mutta mahdolliset tilanteet voivat vaikuttaa tuloksentekokykyyn, vakavaraisuuteen ja pääomien riittävyyteen. Stressitestien avulla pyritään tunnistamaan Säästöpankkien Keskuspankin kannalta keskeisimmät riskit ja arvioimaan, miten haavoittuvainen pankin rakenne on näiden riskien toteutumisen suhteen. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa.
Pääoman jatkuvuussuunnitelma
Säästöpankkien Keskuspankin pääoman jatkuvuussuunnitelma on tehty ennalta arvaamattomien tapahtumien varalle, jotka saattavat vaarantaa pankin vakavaraisuuden. Osana pääoman jatkuvuussuunnitelmaa ovat pääoman määrälle ja laadulle hallituksen asettamat tavoitetasot ja seurantarajat, joita seurataan neljännesvuosittain. Pääoman jatkuvuussuunnitelmassa on kuvattu toimenpiteet, joihin toimiva johto ja hallitus voivat ryhtyä, jos vakavaraisuussuhdeluvulle asetettu seurantaraja rikkoutuu.
Pilari I -pääomavaateet
Säästöpankkien Keskuspankin suurimmat pääomavaateet muodostuvat korttiluottosaamisista sekä vakuudettomista kulutusluottosaamisista. Pankin luottoriskin pääomavaade lasketaan standardimenetelmällä ja operatiivisen riskin pääomavaade perusmenetelmällä. Markkinariskin pääomavaade lasketaan perusmenetelmällä valuuttapositiolle, mikäli kokonaisnettovaluuttapositio on yli 2 prosenttia omien varojen yhteismäärästä.

Omat varat ja vakavaraisuus
Säästöpankkien Keskuspankin pääomavaatimus muodostuu seuraavista eristä:
–	Vakavaraisuusasetukseen (CRR) perustuva vähimmäisvaade vakavaraisuussuhdeluvulle (8 %)
–	2,5 % luottolaitoslain mukainen kiinteä CET1-lisäpääomavaatimus,
–	Ulkomaisten vastuiden maakohtaiset muuttuvat CET1-lisäpääomavaatimukset.
Finanssivalvonnan Säästöpankkien yhteenliittymälle asettama harkinnanvarainen Pilari II -pääomavaatimus on 1,5 prosenttia (1,25 %). Pilari II -pääomavaatimuksesta vähintään kolme neljäsosaa on oltava ensisijaista pääomaa, josta vähintään kolme neljäsosaa on oltava ydinpääomaa.
Finanssivalvonta päätti maaliskuussa 2023 asettaa 1,0 prosentin suuruisen järjestelmäriskipuskurivaatimuksen Säästöpankkien yhteenliittymälle. Päätös tulee voimaan 1.4.2024.
Finanssivalvonta ei ole asettanut vuonna 2023 muuttuvaa lisäpääomavaatimusta, jonka suuruus voi vaihdella 0–2,5 prosenttia riskipainotettujen saamisten yhteismäärästä. Finanssivalvonta ei ole asettanut Säästöpankkien yhteenliittymälle ns. OSII-lisäpääomavaatimusta.
Finanssivalvonta on myöntänyt luvan olla vähentämättä Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten sisäisiä omistusosuuksia omien varojen instrumenteista laskettaessa omia varoja yksittäisen pankin tasolla ja alakonsolidointiryhmän tasolla. Lisäksi Finanssivalvonta on myöntänyt luvan soveltaa 0 prosentin riskipainoa Yhteenliittymän yhteisvastuun piirissä oleviin sisäisiin luottolaitosvastuisiin. Luvat perustuvat EU:n vakavaraisuusasetukseen (EU 575/2013) ja lakiin talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010).
Finanssivalvonta on antanut Yhteenliittymälain mukaisen luvan Säästöpankkien yhteenliittymän Keskusyhteisönä toimivalle Säästöpankkiliitto osk:lle päättää, ettei sen jäsenluottolaitoksiin sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen (EU 575/2013) kuudennen osan ja sen nojalla annetuissa Euroopan unionin säädöksissä säädettyjä luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Keskusyhteisölle myönnetty lupa kattaa myös NSFR-vaateen.
Säästöpankkien yhteenliittymän luottoriskin pääomavaade lasketaan standardimenetelmällä ja operatiivisen riskin pääomavaade perusmenetelmällä. Markkinariskin pääomavaade lasketaan perusmenetelmällä valuuttapositiolle, mikäli kokonaisnettovaluuttapositio on yli 2 prosenttia omien varojen yhteismäärästä. Säästöpankkien yhteenliittymällä ei ole kaupankäyntivarastoa ja Yhteenliittymän liiketoimintaan ei kuulu hyödykeriskin ottaminen.
EU:n vakavaraisuusasetuksen CRR3-muutoksilla, joilla implementoidaan lopullinen Basel III sääntely EU:ssa, ei arvioida olevan olennaista vaikutusta Säästöpankkien yhteenliittymän vakavaraisuuteen. Muutosten suunniteltu voimaantulo on 1.1.2025.
Säästöpankkien Keskuspankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot.
Säästöpankkiryhmän tilinpäätös ja Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot ovat saatavissa internet osoitteesta www.saastopankki.fi.
Säästöpankkien Keskuspankin omat varat olivat yhteensä 118,7 (106,5) miljoonaa euroa, kun yhteenlaskettu pääomavaatimus oli 28,4 (27,0) miljoonaa euroa. Ydinpääoma (CET1) muodostui kokonaan ensisijaisesta pääomasta ja sen määrä oli 118,7 (106,5) miljoonaa euroa. Oma pääoma koostuu ensisijaisista rajoituksettomista omista varoista sekä ydinpääomasta.
Säästöpankkien Keskuspankin vakavaraisuussuhde oli korkealla tasolla ollen vuoden lopussa 43,9 (41,4) %. Korkeaa vakavaraisuuslukua selittää osaltaan Finanssivalvonnan yhteenliittymälle antama poikkeuslupa, jonka mukaisesti Säästöpankkien yhteenliittymän sisäisten rahoituserien riskipainona käytetään vakavaraisuuslaskennassa 0 %.


Vakavaraisuuslaskelma

Omat varat		2023	2022
(1 000 euroa)

Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja		130 223	116 024
Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut		-11 543	-9 536
Ydinpääoma (CET1) yhteensä		118 680	106 488

Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) yhteensä		118 680	106 488

Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2)		118 680	106 488

Riskipainotetut erät yhteensä		270 101	257 860
josta luottoriskin osuus		200 340	212 713
josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA)		11 794	824
josta markkinariskin osuus		-	-
josta operatiivisen riskin osuus		57 967	44 323

Omien varojen vähimmäisvaatimus		21 608	20 563
Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä		97 072	85 925

Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%)		43,9	41,4
Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%)		43,9	41,4
Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%)		43,9	41,4

Pääomavaatimus
Omat varat yhteensä		118 680	106 488
Pääomavaatimus yhteensä*		28 368	26 992
Pääomapuskuri		90 313	79 496

*Pääomavaatimus muodostuu lakisääteisestä vähimmäisvakavaraisuusvaateesta 8 %, luottolaitoslain mukaisesta kiinteästä lisäpääomavaatimuksesta 2,5 % ja ulkomaisten vastuiden maakohtaisista muuttuvista lisäpääomavaatimuksista.


Vähimmäisomavaraisuusaste
Säästöpankkien Keskuspankin vähimmäisomavaraisuusaste oli 6,1 (6,1) % ylittäen selvästi sitovan 3 % vähimmäisvaateen. Vähimmäisomavaraisuusaste (Leverage Ratio) kuvaa luottolaitoksen velkaantumisastetta ja se lasketaan jakamalla ensisijainen pääoma vastuiden kokonaismäärällä. Merkittävin osa Säästöpankkien Keskuspankin kokonaisvastuista muodostuu ryhmän sisäisistä eristä, jotka vakavaraisuuslaskennassa käsitellään 0 %-riskipainolla eikä niitä vähimmäisomavaraisuutta laskettaessa oteta mukaan kokonaisvastuiden määrään. Pankki seuraa liiallista velkaantumista osana vakavaraisuuden hallintaprosessia.

(1 000 euroa)		2023	2022
Ensisijainen pääoma		118 680	106 488
Vastuiden kokonaismäärä		1 954 417	1 755 379
Vähimmäisomavaraisuusaste		6,1	6,1


Kriisinratkaisusuunnitelma
Euroopan parlamentin ja unionin direktiivi 2014/59/ EU luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä tuotiin kansallisesti voimaan 1.1.2015 alkaen (Laki luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta). Kriisinratkaisulain toteuttamiseksi perustettiin Rahoitusvakausvirasto (Laki rahoitusvakausvirastosta, 1995/2014). Rahoitusvakausvirasto päätti asettaa toukokuussa 2023 Säästöpankkien yhteenliittymälle sekä Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:lle omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimuksen (MREL-vaade). Aiemman päätöksen mukainen vaade on voimassa 31.12.2023 saakka. Vaadetta ei kohdisteta jäsenluottolaitoksiin tai Säästöpankkien Keskuspankkiin.
MREL-vaade on luonteeltaan Pilari 2 -tyyppinen minimivaade, joka on täytettävä jatkuvasti. Rahoitusvakausviraston päätöksen mukaan Säästöpankkien yhteenliittymään sovellettava MREL-vaade on 19,49 % kokonaisriskin määrästä tai 5,91 % vastuiden kokonaismäärästä, kumpi suurempi, 31.12.2023 saakka ja 1.1.2024 alkaen MREL-vaade on 20,53 % kokonaisriskin määrästä tai 7,74 % vastuiden kokonaismäärästä, kumpi suurempi.
Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:n MREL-vaatimus on 14,4 % kokonaisriskin määrästä tai 5,1 % vastuiden kokonaismäärästä, kumpi suurempi, 31.12.2023 saakka ja 1.1.2024 alkaen 15,72 % kokonaisriskin määrästä tai 5,91 % vastuiden kokonaismäärästä, kumpi suurempi.
Kokonaisriskin perusteella lasketun vaatimuksen lisäksi on jatkuvasti täytettävä kulloinkin voimassa oleva laitoskohtainen kokonaislisäpääomavaatimus.


Liite 6. Korkokate

Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajan mukaan. Tällä menetelmällä instrumentin tuotot ja kulut jaksotetaan suhteessa taseessa jäljellä olevaan saamisen ja velan määrään eräpäivään saakka.

Kun rahoitusvaroihin kuuluvasta sopimuksesta on kirjattu arvonalentumistappio, korkotuoton laskemisessa käytetään alkuperäistä efektiivistä korkoa ja korko lasketaan arvonalennuksella vähennetylle lainan saldolle.

(1 000 euroa)	1-12/2023	1-12/2022
Korkotuotot
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavista saamistodistuksista	594	105
Lainoista ja saamisista luottolaitoksilta	103 795	19 273
Lainoista ja saamisista asiakkailta*	14 352	9 759
Muista**	931	2 941
Yhteensä	119 671	32 078

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavista rahoitusvaroista
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavista saamistodistuksista	1 697	629
Saamistodistuksista	4	4
Yhteensä	1 701	633

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
Johdannaissopimuksista
Suojaavista johdannaisista	1 751	698
Yhteensä	1 751	698

Korkotuotot yhteensä	123 123	33 409


Korkokulut
Jaksotettun hankintamenoon kirjattavista rahoitusveloista
Veloista/talletuksista luottolaitoksille	-40 719	-5 740
Veloista asiakkaille	-18 275	-1 781
Liikkeeseenlasketuista velkakirjoista	-24 468	-6 868
Muut korkokulut	-1	-3
Yhteensä	-83 463	-14 391

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavista rahoitusvaroista
Veloista asiakkaille***		-69
Yhteensä		-69

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
Johdannaissopimuksista
Suojaavista johdannaisista	-8 426	-959
Yhteensä	-8 426	-959

Korkokulut yhteensä	-91 889	-15 420

Korkokate	31 234	17 990

* josta korkotuotot vaiheeseen 3 kirjatuista lainoista 63 (99) tuhatta euroa
** muodostuvat tilisopimuksiin perustuvista korkoveloituksista ja limiittiprovisioista
*** negatiiviset korkotuotot


Liite 7. Palkkiotuotot ja -kulut, netto

Palkkiotuotot ja -kulut kirjataan pääsääntöisesti suoriteperiaatteen mukaisesti. Toimenpiteen tai palvelun suorittamisesta ansaitut palkkiot tuloutetaan, kun toimenpide tai palvelu on suoritettu. Useaa vuotta koskevista palkkioista tuloutetaan tilikaudelle kuuluva osuus. Palkkioita, joiden katsotaan olevan kiinteä osa rahoitusinstrumentin efektiivistä korkoa, käsitellään efektiivisen koron oikaisuina. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusinstrumentteihin liittyvät palkkiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.

(1 000 euroa)	1-12/2023	1-12/2022
Palkkiotuotot
Luotonannosta*	17 252	17 407
Maksuliikenteestä	6 794	6 391
Arvopapereista	1 214	1 557
Muista	282	319
Yhteensä	25 542	25 675

Palkkiokulut
Maksuliikenteestä	-3 610	-3 638
Arvopapereista	-539	-655
Muista**	-14 590	-11 547
Yhteensä	-18 739	-15 840

Palkkiotuotot ja -kulut, netto	6 804	9 835

* josta merkittävin osa korttiluotonantoon liittyviä tuottoja
** josta merkittävin osa korttiluotonantoon liittyviä kuluja.


Liite 8. Kaupankäynnin nettotuotot

Kaupankäynnin nettotuottoihin kirjataan valuuttatoiminnan nettotuotot, käyvän arvon suojauslaskennan nettotuotot sekä osakkeiden myyntivoitot ja -tappiot.

(1 000 euroa)	1-12/2023	1-12/2022
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen nettotuotot
Valuuttatoiminnan nettotuotot	-1
Suojauslaskennan nettotuotot
Suojaavien instrumenttien käyvän arvon muutos	14 303	-43 958
Suojattavien kohteiden käyvän arvon muutos	-13 464	41 138
Yhteensä	839	-2 820

Tarkemmat tiedot suojauslaskentaan määritetyistä johdannaissopimuksista on esitetty liitetiedossa 14.


Liite 9. Muut tuotot ja kulut

9.1 Liiketoiminnan muut tuotot

(1000 euroa)	1-12/2023	1-12/2022
Pankkitoiminnan muut tuotot *	4 684	3 581
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	4 684	3 581

* Liiketoiminnan muut tuotot muodostuivat viime kauden tapaan korttiliiketoimintaan liittyvistä palkkioista korttijärjestöltä sekä Säästöpankkiryhmälle tuotettaviin palvelusopimuksiin perustuvista palveluista.


9.2 Liiketoiminnan muut kulut

(1 000 euroa)	1-12/2023	1-12/2022
Muut hallintokulut
Muut henkilöstökulut	-270	-160
Toimistokulut	-8 754	-8 114
ICT-kulut	-5 118	-3 744
Yhteyskulut	-592	-519
Edustuskulut		-1
Markkinointikulut	-68	-13
Muut kulut	-6
Yhteensä	-14 809	-12 551

Muut liiketoiminnan kulut
Vuokrakulut	-372	-324
Kulut oman käytön kiinteistöistä	-13	-45
Pankkivero
Muut liiketoiminnan kulut *	-1 957	-1 454
Yhteensä	-2 341	-1 822

Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-17 150	-14 373

* Tilintarkastuspalkkiot
Lakisääteinen tilintarkastus	-41	-36
Tilintarkastukseen liittyvät palvelut		-7
Muut palvelut	-28	-28
Yhteensä	-69	-71


Liite 10. Henkilöstökulut

Työsuhde-etuuksiin sisältyvät lyhytaikaiset työsuhde-etuudet, työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet, työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet sekä muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet. IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardi määrää työsuhde-etuuksien kirjanpitokäsittelyn. Lyhytaikaisia työsuhde-etuuksia ovat esimerkiksi palkat ja luontaisedut, vuosilomat, tulospalkkiot ja lisävakuutukset. Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet odotetaan maksettavan kokonaisuudessaan 12 kuukauden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana työntekijät suorittavat asianomaisen työn. Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet perustuvat työsuhteen päättymiseen eivätkä itse työsuoritukseen. Nämä etuudet koostuvat irtisanomiskorvauksista.

Henkilöstökuluihin kirjataan palkat ja palkkiot, maksupohjaisten ja etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden eläkekulut sekä muut henkilösivukulut.

(1000 euroa)	1-12/2023	1-12/2022
Palkat ja palkkiot	-3 871	-3 725
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt	-678	-649
Muut henkilösivukulut	-165	-148
Henkilöstökulut yhteensä	-4 713	-4 522

Kokopäiväiset	50	40
Osa-aikaiset*	1	1
Määräaikaiset*	1	1
Yhteensä	51	42

Henkilöstön määrä kokonaisresursseiksi muutettuna	46	39
Kokonaisresurssien määrä keskimäärin tilikaudella	48	46

* Vuonna 2023 yksi henkilö työskennellyt osa-aikaisesti määräaikaisessa työsuhteessa

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet tulevat maksettavaksi työsuhteen päättymisen jälkeen. Ne koostuvat eläkkeistä tai muista työsuhteen päättymisen jälkeen maksettavista etuuksista, esimerkiksi henkivakuutuksesta tai terveydenhoidosta. Työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevat eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi.

Maksuperusteisissa eläkejärjestelyissä Säästöpankkien Keskuspankki maksaa kiinteitä eläkevakuutusmaksuja eläkevakuutusyhtiöille eikä Säästöpankkien Keskuspankilla tämän jälkeen ole juridista tai todellista velvollisuutta lisämaksujen suorittamiseen, jos eläkevakuutusyhtiö ei pysty suoriutumaan kyseisten etuuksien maksamisesta. Merkittävin maksuperusteinen järjestely on työntekijän eläkelain mukainen perusvakuutus (TyEL). Ulkopuoliset eläkevakuutusyhtiöt vastaavat tästä eläketurvasta Säästöpankkien Keskuspankissa.

Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet perustuvat pitkäaikaiseen työsuhteeseen. Tällaisia etuuksia ovat esimerkiksi palkallinen loma, palkkio tai lahja, joka myönnetään palveluvuosien kertymän perusteella.


Liite 11. Lainat ja saamiset

11.1 Lainat ja saamiset luottolaitoksilta asiakkailta

Lainat ja saamiset luottolaitoksilta ja asiakkailta luokitellaan lähtökohtaisesti jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi, jolloin niille lasketaan odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä. Alla olevassa taulukossa on esitetty lainojen ja saamisten bruttoarvo, odotettavissa olevia luottotappoita koskeva vähennyserä ja taseravo tuotetyypeittäin.

Lainat ja saamiset

31.12.2023
(1 000 euroa)	Ei arvonalennettu (brutto)	Odotettavissa olevat luottotappiot (ECL)	Tasearvo

Lainat ja saamiset luottolaitoksilta
Talletukset	119 183		119 183
Luotot ja muut saamiset	1 505 599	-205	1 505 394
Yhteensä	1 624 782	-205	1 624 576


Lainat ja saamiset yhteensä	1 776 941	-3 454	1 773 487


31.12.2022
(1 000 euroa)	Ei arvonalennettu (brutto)	Odotettavissa olevat luottotappiot (ECL)	Tasearvo

Lainat ja saamiset luottolaitoksilta
Talletukset	143 777	-1	143 776
Luotot ja muut saamiset	1 787 131	-258	1 786 873
Yhteensä	1 930 909	-259	1 930 649

Lainat ja saamiset asiakkailta
Tuotteittain
Käytetyt tililuotot	29 330	-136	29 194
Korttiluotot	113 722	-2 300	111 422
Yhteensä	143 052	-2 436	140 616

Lainat ja saamiset yhteensä	2 073 961	-2 696	2 071 265


Liite 11.2. Sijoitusomaisuus

(1 000 euroa)	31.12.2023	31.12.2022
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Saamistodistukset	52 125	52 870
Osakkeet ja osuudet	809	2 055
Yhteensä	52 934	54 926

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Osakkeet ja osuudet	4 000	3 200
Yhteensä	4 000	3 200

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat sijoitukset
Saamistodistukset	48 138	49 853
Odotettavissa olevat luottotappiot	-32	-29
Yhteensä	48 106	49 825

Sijoitusomaisuus yhteensä	105 040	107 950


Erittely liikkeeseenlaskijan noteerauksen perusteella

2023
(1 000 euroa)	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat sijoitukset	Yhteensä
Noteeratut
Muut	52 934	4 000	48 106	105 040
Yhteensä	52 934	4 000	48 106	105 040


2022
(1 000 euroa)	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat sijoitukset	Yhteensä
Noteeratut
Muut	54 926	3 200	49 825	107 950
Yhteensä	54 926	3 200	49 825	107 950


Liite 11.3 Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista

Säästöpankkien Keskuspankki määrittää arvonalentumisen perustuen rahoitusvaran odotettavissa oleviin luottotappioihin. Odotettavissa olevia luottotappiota koskeva vähennyserä lasketaan ja kirjataan rahoitusvaroille, jotka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta sekä takaussopimuksille ja taseen ulkopuolisille luottositoumuksille.
Odotettavissa olevan luottotappion määrittämisessä sovelletaan kolmivaiheista mallia, jossa laskentaan vaikuttava vaihe määräytyy rahoitusvaran taseeseen kirjaamishetken ja raportointipäivän välillä tapahtuneen luottoriskin muutoksen perusteella. - Vaiheeseen 1 kuuluvat rahoitusvarat, joiden luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi taseeseen kirjaamispäivän ja raportointipäivän välillä. Vaiheessa 1 olevien rahoitusvarojen odotettavissa olevan luottotappion laskenta perustuu todennäköisyyteen, että luottotappio toteutuu raportointipäivästä seuraavan 12 kuukauden kuluessa. - Vaiheeseen 2 kuuluvat rahoitusvarat, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi taseeseen kirjaamishetken jälkeen. Vaiheessa 2 olevien rahoitusvarojen odotettavissa olevan luottotappion laskenta perustuu todennäköisyyteen, että luottotappio toteutuu rahoitusvaran jäljellä olevana voimassaoloaikana. - Vaiheeseen 3 kuuluvat rahoitusvarat, joiden katsotaan olevan arvoltaan alentuneita. Vaiheessa 3 olevien rahoitusvarojen odotettavissa olevan luottotappion laskenta perustuu todennäköisyyteen, että luottotappio toteutuu rahoitusvaran jäljellä olevana voimassaoloaikana.

Odotettavissa olevien luottotappioiden laskennan kohteena olevat rahoitusvarat arvonalentumisvaiheittain

(1 000 EUR)	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä
Rahoitusvarat 31.12.2023
Sijoitusomaisuus	52 267			52 267
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta	1 574 839			1 574 839
Lainat ja saamiset asiakkailta	139 352	7 247	2 464	149 063
Taseen ulkopuoliset erät	557 569	11 774	66	569 409
Yhteensä	2 324 026	19 021	2 530	2 345 578


(1 000 EUR)	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä
Rahoitusvarat 31.12.2022
Sijoitusomaisuus	53 102			53 102
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta	1 792 145			1 792 145
Lainat ja saamiset asiakkailta	134 244	6 056	1 996	142 295
Taseen ulkopuoliset erät	399 700	10 967	87	410 755
Yhteensä	2 379 191	17 023	2 083	2 398 297

Säästöpankkien Keskuspankki käyttää luottoriskin muutoksen merkityksellisyyden arvioimiseen muun muassa seuraavia laadullisia ja määrällisiä tietoja. - Maksuviive: rahoitusvaran luottoriskin katsotaan kasvaneen merkittävästi ja se siirtyy vaiheesta 1 vaiheeseen 2, kun maksuviive ylittää 30 päivää. Kun kynnysarvot ylittävä maksuviive ylittää 90 päivää, rahoitusvaran katsotaan olevan arvoltaan alentunut ja se siirtyy vaiheeseen 3. - PD%:n kasvu: rahoitusvaran luottoriskin katsotaan kasvaneen merkittävästi ja se siirtyy vaiheesta 1 vaiheeseen 2, jos PD%:n kasvulle määritetyt suhteelliset tai absoluuttiset kynnysarvot ylittyvät. - Lainanhoitojousto: jos sopimus ei ole järjestämätön, lainanhoitojoustomerkintä tulkitaan merkittäväksi luottoriskin kasvuksi ja sopimus siirtyy vaiheesta 1 vaiheeseen 2. Jos lainanhoitojousto tehdään sopimukseen, joka on järjestämätön tai jos sopimuksella on hakemushetkellä kirjattu lainanhoitojousto, sopimuksen katsotaan olevan arvoltaan alentunut ja se siirtyy vaiheeseen 3. - Maksukyvyttömyysmerkintä: jos asiakas on todettu maksukyvyttömäksi, sopimuksen katsotaan olevan arvoltaan alentunut ja se siirtyy vaiheeseen 3.

Rahoitusvara voi palautua vaiheesta 2 tai 3 kun sen luottoriski on parantunut merkittävästi ja se on täyttänyt edellisen vaiheen kriteerit yhtäjaksoisesti siirtymälle määritetyn tarkkailujakson ajan. Vaiheiden 3 ja 2 sekä 2 ja 1 välinen tarkkailujakson pituus on 3 kuukautta.

Alla olevissa taulukoissa on esitetty odotettavissa olevien luottotappioiden kehitys tilikauden alusta.
	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä
(1 000 euroa)	12 kk ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Koko voimassaoloajan ECL
Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1.2023	265	297	1 934	2 496
Siirto vaiheeseen 1	44	-98		-54
Siirto vaiheeseen 2	-92	473	-21	360
Siirto vaiheeseen 3		-273	1 989	1 716
Uudet saamiset (uusluotonmyöntö)	112		5	118
Erääntymiset ja lyhennykset	31	17	-910	-863
Alaskirjaukset (toteutuneet luottotappiot)			-827	-827
Toteutuneiden luottotappioiden palautukset			281	281
Luottoriskin muutos ilman vaihemuutosta	44	56	-21	79
ECL:n nettomuutos	138	176	497	810
Odotettavissa olevat luottotappiot 31.12.2023	403	472	2 431	3 306

Odotettavissa olevat luottotappiot (ECL), Lainat ja saamiset luottolaitoksilta sekä luottolaitoksiin kohdistuvat taseen ulkopuoliset erät	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä
(1 000 euroa)	12 kk ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Koko voimassaoloajan ECL
Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1.2023	340			340
Uudet saamiset (uusluotonmyöntö)	166			166
Erääntymiset ja lyhennykset	-187			-187
Lopulliseksi luottotappioksi kirjatut	-6			-6
ECL:n nettomuutos	-26			-26
Odotettavissa olevat luottotappiot 31.12.2023	313			313

Odotettavissa olevat luottotappiot (ECL), Sijoitusomaisuus jaksotettuun hankintamenoon	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä
(1 000 euroa)	12 kk ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Koko voimassaoloajan ECL
Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1.2023	99			99
Uudet saamiset (uusluotonmyöntö)	32			32
Erääntymiset ja lyhennykset	-29			-29
Luottoriskin muutos ilman vaihemuutosta	5			5
ECL:n nettomuutos	9			9
Odotettavissa olevat luottotappiot 31.12.2023	108			108

Odotettavissa olevat luottotappiot 31.12.2023 yhteensä	824	472	2 431	3 728

Odotettavissa olevien luottotappioiden muutos 1.1.-31.12.2023 yhteensä	120	176	497	793


	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä
(1 000 euroa)	12 kk ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Koko voimassaoloajan ECL
Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1.2022	183	214	1 407	1 804
Siirto vaiheeseen 1	20	-70		-49
Siirto vaiheeseen 2	-86	440	-11	343
Siirto vaiheeseen 3		-229	1 383	1 154
Uudet saamiset (uusluotonmyöntö)	109		5	114
Erääntymiset ja lyhennykset	-13	-16	-697	-727
Alaskirjaukset (toteutuneet luottotappiot)			166	166
Toteutuneiden luottotappioiden palautukset			-275	-275
Luottoriskin muutos ilman vaihemuutosta	51	-42	-44	-34
ECL:n nettomuutos	82	83	527	692
Odotettavissa olevat luottotappiot 31.12.2022	265	297	1 934	2 496

Odotettavissa olevat luottotappiot (ECL), Lainat ja saamiset luottolaitoksilta sekä luottolaitoksiin kohdistuvat taseen ulkopuoliset erät	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä
(1 000 euroa)	12 kk ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Koko voimassaoloajan ECL
Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1.2022	206			206
Uudet saamiset (uusluotonmyöntö)	132			132
Erääntymiset ja lyhennykset	-58			-58
ECL:n nettomuutos	73			73
Odotettavissa olevat luottotappiot 31.12.2022	279			279

Odotettavissa olevat luottotappiot (ECL), Sijoitusomaisuus jaksotettuun hankintamenoon	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä
(1 000 euroa)	12 kk ECL	Koko voimassaoloajan ECL	Koko voimassaoloajan ECL
Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1.2022	188			188
Siirto vaiheeseen 3
Uudet saamiset (uusluotonmyöntö)	29			29
Erääntymiset ja lyhennykset	-57			-57
ECL:n nettomuutos	-29			-29
Odotettavissa olevat luottotappiot 31.12.2022	160			160

Odotettavissa olevat luottotappiot 31.12.2022 yhteensä	704	297	1 934	2 935

Odotettavissa olevien luottotappioiden muutos 1.1.-31.12.2022 yhteensä	127	83	527	737


Odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa käytettävät menetelmät ja parametrit

Säästöpankkien Keskuspankki käyttää asiakkaille myönnettyjen lainojen ja saamisten sekä nähin eriin liittyvien taseen ulkopuolisten erien odotettavissa olevien luottotappioiden laskentaan maksukyvyttömyyden todennäköisyys / tappio-osuus (PDEADLGD) mallia. Laskenta tehdään sopimuskohtaisesti ja se perustuu seuraaviin parametreihin: - PD%: maksukyvyttömyyden todennäköisyys, joka perustuu ulkoisiin ja sisäisiin luottoluokituksiin. - LGD %: arvioitu tappion määrä maksukyvyttömyyshetkellä. - EAD: vastuun määrä maksukyvyttömyyshetkellä, vastaa korttiluottojen osalta käytetyn luoton määrää, kertaluottojen osalta vastuun määrässä huomioidaan kiinteiden maksuerien perusteella mallinnetut pääoman lyheynnykset. Luoton nostamaton osuus huomioidaan laskelmissa hyödyntäen tuotekohtaisesti määritettyjä konversiokertoimia. Laskennassa huomioidaan rahan aika-arvo diskonttaamalla sopimukselle laskettu odotettavissa oleva luottotappio. Efektiivisenä korkona käytetään sopimuksen korkoa ja se lasketaan vaiheissa 1 ja 2 bruttokirjanpitoarvolle ja vaiheessa 3 alentuneelle kirjatulle arvolle.

Sijoitusomaisuuteen kuuluvien saamistodistusten ja luottolaitoksille myönnettyjen lainojen ja saamisten odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan ostoeräkohtaisesti käyttämällä maksukyvyttömyyden todennäköisyys / tappio-osuus (PD/LGD) mallia. Maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) perusteena käytetään Bloombergin tuottamia luottoluokituksia ja jos niitä ei ole saatavissa, ulkoisia luottoluokitustietoja, jotka konvertoidaan PD arvoiksi. Laskennassa käytetyt LGD arvot vastaavat tutkittuja historiallisia toteumia sijoituslajeittain, eikä niitä arvioida erikseen liikkeeseenlaskija- tai sijoituskohtaisesti.

Luottokannan (lainat ja saamiset asiakkailta ja taseen ulkopuoliset erät) odotettavissa olevan luottotappion laskentaan sisällytetään tulevaisuuteen suuntautuvaa tietoa käyttämällä laskennassa kolmea eri talouden skenaariota, jotka perustuvat Säästöpankkiryhmän pääekonomistin laatimiin makrotalouden ennusteisiin. Makrotalouden ennusteiden muutosvaikutukset on mallinnettu odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa käytettävään PD parametriin. Laskennassa käytettävät skenaariot ja niille asetetut painot ovat: optimistinen 20%, perus 60% ja pessimistinen 20%. ECL laskennassa käytettävien talouden skenaarioiden ennustehorisontti on kolme vuotta, jonka jälkeisinä vuosina makrotalouden tekijöiden arvojen oletetaan pysyvän vakaina ja vastaavan ennustejakson kolmannen vuoden arvoja. Alla on esitetty mallissa käytettävät makrotaloudelliset selittävät tekijät ja niiden ennustetut arvot seuraavalle kolmelle vuodelle (arvojen vaihteluväli eri skenaarioiden välillä).

	2023	2024	2025
- EuropeStoxx muutos%	-8,4% / 12%	-2,9% / 8%	-0,5% / 10,0%
- BKT muutos	-2	0,60 %	1,00 %
- Investoinnit	5	0,50 %	1,50 %


Ukrainan sodan ja Venäjän vastaisten talouspakotteiden vaikutukset

Säästöpankkien Keskuspankilla ei ole merkittäviä suoria tai välillisiä toimialakohtaisia, kuten esimerkiksi maatalous, logistiikka, rakentaminen tai energiahyödykkeistä riippuvat toimialat, Ukrainan, Venäjän tai Valko-Venäjän markkinoihin liittyviä riskikeskittymiä. Poikkeuksellisen tilanteen jatkuessa Säästöpankkien Keskuspankki seuraa ja raportoi asiakkaidensa luottoriskin kehittymistä ja kohdistaa odotettavissa olevien luottotappioiden määrään tarvittaessa johdon arvioon perustuvan oikaisun.


Liite 12. Rahoitus

Liite 12.1 Velat luottolaitoksille ja asiakkaille

(1 000 euroa)	31.12.2023	31.12.2022
Velat luottolaitoksille
Velat keskuspankeille	68 000	68 000
Velat luottolaitoksille	1 435 452	1 685 917
Yhteensä	1 503 452	1 753 917

Velat asiakkaille
Talletukset	6 057	44
Muut rahoitusvelat*	652 969	573 988
Yhteensä	659 027	574 032

Velat luottolaitoksille ja asiakkaille yhteensä	2 162 479	2 327 948

* Muut rahoitusvelat ovat valtioiden, monikansallisten organisaatioiden ja ulkomaisten rahastojen talletuksia.


Liite 12.2 Liikkeeseenlasketut velkakirjat

(1 000 euroa)	31.12.2023
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat	Nimellisarvo	Kirjanpitoarvo
Joukkovelkakirjalainat	927 500	889 222
Muut
Sijoitustodistukset	102 000	100 269
Liikkeeseenlasketut velkakirjat yhteensä	1 029 500	989 491

Joista
Vaihtuvakorkoiset	497 500	495 403
Kiinteäkorkoiset	532 000	494 088
Yhteensä	1 029 500	989 491


(1 000 euroa)	31.12.2022
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat	Nimellisarvo	Kirjanpitoarvo
Joukkovelkakirjalainat	787 500	737 014
Muut
Sijoitustodistukset	144 000	143 321
Liikkeeseenlasketut velkakirjat yhteensä	931 500	880 335

Joista
Vaihtuvakorkoiset	350 000	350 885
Kiinteäkorkoiset	581 500	529 450
Yhteensä	931 500	880 335


Liite 13. Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu

Rahoitusvarat ja -velat luokitellaan alkuperäisen taseeseen kirjaamisen yhteydessä arvostusluokkiin. Arvostusluokka määrittää rahoitusvaran tai -velan arvostusperiaatteen taseeseen kirjaamisen jälkeen.

Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen
Rahoitusvarojen luokittelu perustuu liiketoimintamalliin, jolla sitä rahoitusvarojen ryhmää, johon rahoitusvara kuuluu, hallinnoidaan sekä siihen, ovatko sopimukseen perustuvat rahavirrat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua.

Liiketoimintamallin arviointi
Liiketoimintamallilla tarkoitetaan sitä, kuinka rahoitusvarojen ryhmää hallinnoidaan rahavirtojen kerryttämiseksi. Liiketoimintamalli määrittää kertyvätkö rahavirrat sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämisestä, rahoitusvarojen myynnistä vai näistä molemmista. Jos rahavirrat realisoituvat tavalla, joka poikkeaa liiketoimintamallin arviointiajankohtana olleista odotuksista, tästä ei aiheudu tilinpäätökseen aiempia kausia koskevaa virhettä eikä se myöskään muuta jäljellä olevien kyseisen liiketoimintamallin mukaisesti pidettävien rahoitusvarojen luokittelua.

Rahavirtaominaisuuksien arviointi
Rahavirtaominaisuuksilla tarkoitetaan rahoitusvaran sopimuksen mukaisten rahavirtojen luonnetta. Rahavirtaominaisuuksia arvioitaessa tarkastellaan erityisesti, ovatko sopimukseen perustuvat rahavirrat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua, jolloin esim. korko sisältää vain korvauksen rahan aika-arvosta, luottoriskistä ja muista perustyyppiselle lainaamiselle tyypillisistä riskeistä. Rahavirtaominaisuudet arviodaan instrumenttikohtaisesti ja jos sopimusehdot sisältävät sellaisia tekijöitä, joita ei voida pitää lainaamiselle tyypillisinä ehtoina, luokitellaan rahoitusvara käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavaksi.

Rahoitusvarojen luokat ja luokitteluperusteet

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
Rahoitusvaroihin kuuluva erä arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, kun molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät - rahoitusvaroihin kuuluvaa erää pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi; ja - rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusehdoissa määrätään tiettyinä ajankohtina toteutuvista rahavirroista, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksu.

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Rahoitusvaroihin kuuluva erä arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, kun molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät - rahoitusvaroihin kuuluvaa erää pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoite saavutetaan sekä keräämällä sopimukseen perustuvat rahavirrat, että myymällä rahoitusvaroja; ja - rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusehdoissa määrätään tiettyinä ajankohtina toteutuvista rahavirroista, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua.

Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä Keskuspankki voi tehdä peruuttamattoman valinnan, jonka mukaan oman pääoman ehtoisen sijoituksen myöhemmät käyvän arvon muutokset esitetään muissa laajan tuloksen erissä. Valinta tehdään instrumenttikohtaisesti. Tällaiset sijoitukset arvostetaan kirjanpidossa käypään arvoon ja käyvän arvon muutos kirjataan laskennallisella verolla vähennettynä laajaan tuloslaskelmaan. Oman pääoman ehtoisten instrumenttien osalta käyvän arvon rahastoon kertynyttä realisoitumatonta voittoa tai tappiota ei siirretä tulosvaikutteiseksi missään vaiheessa.

Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavat
Kaikki sellaiset rahoitusvarat, jotka eivät ole jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavia, kuuluvat käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattaviin. Rahoitusvara voidaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä kuitenkin nimenomaisesti luokitella peruuttamattomasti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi, jos näin toimimalla poistetaan arvostamiseen tai kirjaamiseen liittyvä epäjohdonmukaisuus tai vähennetään merkittävästi tällaista epäjohdonmukaisuuttaa, joka muutoin aiheutuisi varojen tai velkojen arvostamisesta tai niistä johtuvien voittojen tai tappioiden kirjaamista erilaisilla perusteilla.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokitellaan myös sellaiset vieraan pääoman ehtoiset sijoitukset, joissa kassavirtakriteereiden ei voida katsoa täyttyvän. Rahavirtakriteerit arvioidaan Säästöpankkien Keskuspankissa instrumenttikohtaisesti, sen määrittämiseksi onko kyseisen erän sopimusehdoissa määritettynä tiettyinä ajankohtina toistuvia rahavirtoja, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan koron maksua.

Vieraan pääoman ehtoisten sijoitusten uudelleenluokittelu tehdään vain silloin, kun Säästöpankkiryhmän rahoitusvarojen hallinnoinnissa noudattamat liiketoimintamallit muuttuvat. Tällaisten muutosten odotetaan olevan erittäin harvinaisia, eikä Säästöpankkiryhmä ole tehnyt uudelleenluokitteluja kuluneella katsauskaudella.

Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen
Rahoitusvelat luokitellaan myöhempää arvostamista varten seuraviin arvostusluokkiin: - jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat - käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavat.

Rahoitusvelat arvostetaan lähtökohtaisesti jaksotettuun hankintamenoon. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetaan johdannaissopimukset sekä muiden sijoittajien osuudet konsolidoitavista rahastoista.

Alla on esitetty jatkuvien toimintojen rahoitusvarojen ja -velkojen jakautuminen arvostusluokkiin tase-erittäin.


(1 000 euroa)	Jaksotettu hankintameno	Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattavat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	Ei rahoitusvaroja/-velkoja	Yhteensä
31.12.2023
Käteiset varat			1 424 785		1 424 785
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta	1 624 576				1 624 576
Lainat ja saamiset asiakkailta	148 911				148 911
Johdannaiset
josta käyvän arvo suojausta			847	#	847
Sijoitusomaisuus	48 106	52 934	4 000		105 040
Varat yhteensä	1 821 593	52 934	1 429 633		3 304 160

Velat luottolaitoksille	1 503 452				1 503 452
Velat asiakkaille	659 027				659 027
Johdannaiset
josta käyvän arvon suojausta			40 652		40 652
Liikkeeseenlasketut velkakirjat	989 491				989 491
Velat yhteensä	3 151 970		40 652		3 192 622



(1 000 euroa)	Jaksotettu hankintameno	Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattavat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	Ei rahoitusvaroja/-velkoja	Yhteensä
31.12.2022
Käteiset varat			1 200 500		1 200 500
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta	1 930 649				1 930 649
Lainat ja saamiset asiakkailta	140 616				140 616
Johdannaiset

josta käyvän arvo suojausta			12		12
muut kuin suojaavat johdannaiset
Sijoitusomaisuus	49 825	54 926	3 200		107 950
Varat yhteensä	2 121 102	54 926	1 203 713		3 379 728

Velat luottolaitoksille	1 753 917				1 753 917
Velat asiakkaille	574 032				574 032
Johdannaiset
josta käyvän arvon suojausta			54 120		54 120
Liikkeeseenlasketut velkakirjat	880 335				880 335
Velat yhteensä	3 208 284		54 120		3 262 404


Liite 13.1 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettoutus

Säästöpankkien Keskuspankin johdannaissopimuksiin sovelletaan ISDA:n (International Swaps and Derivatives Association) sopimusta. Näiden sopimusten perusteella johdannaisten maksuja voidaan netottaa transaktiokohtaisesti maksupäivittäin ja vastapuolen maksukyvyttömyys- ja konkurssitilanteissa. Sopimusehdoissa voidaan lisäksi vastapuolikohtaisesti sopia vakuuksista. Nämä johdannaiset esitetään taseessa bruttoperusteisesti.


31.12.2023				Määrät, joita ei ole netotettu mutta jotka sisältyvät päänetotussopimuksiin ja vastaaviin
(1 000 euroa)	Kirjatut rahoitusvarat, brutto	Taseessa netotetut kirjatut rahoitusvelat, brutto	Kirjanpitoarvo taseessa, netto	Rahoitusinstrumenttien kirjanpitoarvo taseessa, netto	Vakuudeksi saatu/annettu käteinen, taseessa netto	Nettosumma
Varat
Johdannaissopimukset	2 482	50	2 532	2 532		0
Yhteensä			2 532			0

Velat
Johdannaissopimukset	44 327	50	44 378	2 532	42 318	0
Yhteensä			44 378			0



31.12.2022				Määrät, joita ei ole netotettu mutta jotka sisältyvät päänetotussopimuksiin ja vastaaviin
(1 000 euroa)	Kirjatut rahoitusvarat, brutto	Taseessa netotetut kirjatut rahoitusvelat, brutto	Kirjanpitoarvo taseessa, netto	Rahoitusinstrumenttien kirjanpitoarvo taseessa, netto	Vakuudeksi saatu/annettu käteinen, taseessa netto	Nettosumma
Varat
Johdannaissopimukset	84		84	84		0
Yhteensä			84

Velat
Johdannaissopimukset	54 821		54 821	84	54 650	0
Yhteensä			54 821


Liite 14. Johdannaiset ja suojauslaskenta

Säästöpankkien Keskuspankki suojaa korkoriskiään käyvän arvon muutoksilta ja soveltaa suojaussuhteisiin suojauslaskentaa. Käyvän arvon suojauksen kohteena ovat kiinteäkorkoinen ottolainaus sekä kiinteäkorkoinen liikkeelle laskettu joukkovelkakirjalaina.

Käypää arvoa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmassa erään ”Kaupankäynnin nettotuotot”. Käypää arvoa suojattaessa myös suojattava kohde on suojauksen ajan arvostettu käypään arvoon, vaikka se muuten arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Suojattavan kohteen käyvän arvon muutos on kirjattu taseessa kyseisen tase-erän oikaisuksi ja tuloslaskelmassa erään ”Kaupankäynnin nettotuotot”. Suojaavien johdannaisten korot esitetään korkotuottoina ja –kuluina niiden luonteen mukaisesti.

31.12.2023	Nimellisarvo/jäljellä oleva juoksuaika				Käyvät arvot
(1 000 euroa)	alle 1 vuosi	1 - 5 vuotta	yli 5 vuotta	Yhteensä	Varat	Velat
Käyvän arvon suojaus*
Korkojohdannaiset	100 000	130 000	168 000	398 000	847	40 691
Yhteensä	100 000	130 000	168 000	398 000	847	40 691


31.12.2022	Nimellisarvo/jäljellä oleva juoksuaika				Käyvät arvot
(1 000 euroa)	alle 1 vuosi	1 - 5 vuotta	yli 5 vuotta	Yhteensä	Varat	Velat
Käyvän arvon suojaus
Korkojohdannaiset	10 000	30 000	168 000	208 000	12	54 120
Yhteensä	10 000	30 000	168 000	208 000	12	54 120



* Käyvän arvon suojauksen kohteena olleiden kiinteäkorkoisten talletusten (Velat luottolaitoksille) nimelliarvo tilinpäätöshetkellä oli 200 000 tuhatta euroa ja kirjanpitoarvo 200 000 tuhatta euroa. Johdannaisinstrumenttien nimellisarvot vastaavat suojauskohteiden nimellisarvoja. Suojauskohteena olevien talletusten tasearvoon kohdistuva käyvänarvon oikaisu oli 659 tuhatta euro, jonka myötä suojauksen kohteena olevien talletusten tasearvo oli 200 659 tuhatta euroa. Talletuksiin liittyvien koronvaihtosopimusten käypä arvo oli 847 tuhatta euroa. Käyvän arvon suojauksen kohteena olleiden kiinteäkorkoisten liikkeelle laskettujen joukkovelkakirjalainojen (Liikkeeseenlasketut velkakirjat) nimellisarvo tilinpäätöshetkellä oli 198 000 tuhatta euroa ja kirjanpitoarvo 196 815 tuhatta euroa. Johdannaisinstrumenttien nimellisarvot vastaavat suojauskohteiden nimellisarvoja. Suojauskohteena olevien liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjojen tasearvoon kohdistuva käyvänarvon oikaisu oli -36 419 tuhatta euroa, jonka myötä suojauksen kohteena olevien velkakirjojen tasearvo oli 160 396 tuhatta euroa. Suojaavien koronvaihtosopimusten käypä arvo oli -40 652 tuhatta euroa.


	Liite 15. Käyvät arvot arvostusmenetelmän mukaisesti

	Käypään arvoon arvostus
	Säästöpankkien Keskuspankki arvostaa varat ja velat joko jaksottettuun hankintamenoon tai käypään arvoon. Käypään arvoon arvostetaan rahoitusvarat ja -velat, jotka on luokiteltu käypään arvoon arvostettaviksi. Rahoitusvarojen ja -velkojen jakautuminen arvostusluokkiin ja luokittelun periaatteet on esitetty liitetiedossa 13.

	Käypä arvo on hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa. Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritetään ensisijaisesti toimivilta markkinoilta saatavien hintanoteerauksien avulla, tai jos toimivia markkinoita ei ole, omia arvostusmenetelmiä käyttäen. Markkinoiden katsotaan olevat toimivat, jos hintanoteerauksia on helposti ja säännönmukaisesti saatavissa ja ne kuvastavat todellisia ja säännönmukaisesti toistuvia, toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatransaktioita. Noteerattujen rahoitusvarojen markkinahintana käytetään raportointipäivän ostokurssia.

	Säästöpankkien Keskuspankilla ei ole kertaluontoisesti käypään arvoon arvostettuja omaisuus- tai velkaeriä.

	Käyvän arvon hierarkiat
	Taso 1 sisältää rahoitusvarat, joiden arvo määräytyy likvideiltä markkinoilta saatavien noteerausten perusteella. Likvidiksi katsotaan markkina, jossa hinnat ovat saatavilla helposti ja riittävän säännöllisesti. Tasoon 1 kuuluvat noteeratut joukkovelkakirjalainat sekä muut arvopaperit, joille noteerataan julkisesti hinta.

	Taso 2 sisältää rahoitusvarat, joille ei ole saatavissa noteerausta suoraan toimivilta markkinoilta ja joiden käypä arvo arvioidaan käyttäen arvostusmenetelmiä tai -malleja. Nämä perustuvat oletuksiin, joita tukevat todennettavissa oleva markkinainformaatio, kuten vastaavanlaisten instrumenttien noteerattuja korkoja tai hintoja. Tähän ryhmään kuuluvat mm. korkojohdannaiset sekä yritys- ja sijoitustodistukset.

	Taso 3 sisältää rahoitusvarat, joiden käypää arvoa ei saada julkisesta markkinanoteerauksesta tai todennettavissa olevaan markkinainformaatioon perustuvien arvostusmenetelmien tai -mallien avulla. Tasoon 3 luetaan noteeraamattomat osakeinstrumentit, strukturoidut sijoitukset sekä muut arvopaperit, joille ei tällä hetkellä ole saatavissa sitovaa markkinanoteerausta. Usein tason 3 käypä arvo perustuu kolmannelta osapuolelta saatavaan hintatietoon.
	Siirrot tasojen välillä
	Siirrot käyvän arvon hierarkiatasojen välillä katsotaan tapahtuneen siirron aiheuttaman tapahtuman tai olosuhteiden muutoksen toteutumispäivänä.


Siirrot tasojen välillä
Siirrot käyvän arvon hierarkiatasojen välillä katsotaan tapahtuneen siirron aiheuttaman tapahtuman tai olosuhteiden muutoksen toteutumispäivänä.
Siirtoja tasojen 1, 2 ja 3 välillä ei ollut tilikauden 1.1.-31.12.2022 aikana.
31.12.2023	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo hierarkiatasoittain
Rahoitusvarat (1 000 euroa)		Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä

Käypään arvoon arvostettavat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	1 497 594	1 493 606		4 000	1 497 606
Johdannaissopimukset	847		847		847
Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattavat	52 934		57 333	809	58 142
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat	1 752 785	50 470	1 561 185	187 572	1 799 227
Rahoitusvarat yhteensä	3 304 160	1 544 076	1 619 365	192 381	3 355 822



31.12.2023	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo hierarkiatasoittain
Rahoitusvelat (1 000 euroa)		Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä

Käypään arvoon arvostettavat
Johdannaiset	40 691		40 652		40 652
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat	3 151 970	778 351	2 383 536		3 161 887
Rahoitusvelat yhteensä	3 192 661	778 351	2 424 188		3 202 539


Tapahtumat tasolla 3
Täsmäytys muutoksille, jotka ovat tapahtuneet rahoitusinstrumenteille, jotka kuuluvat tasoon 3.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Kirjanpitoarvo 1.1.2023		3 200
Hankinnat		800
Kirjanpitoarvo 31.12.2023		4 000

Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Kirjanpitoarvo 1.1.2023		2 055
Myynnit		-1 448
Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut arvonmuutokset		202
Kirjanpitoarvo 31.12.2023		809



Herkkyysanalyysi rahoitusinstrumenteille, jotka kuuluvat tasoon 3				Vaikutus oletetuille muutoksille
31.12.2023		Kirjanpitoarvo
(1 000 euroa)				Positiivinen	Negatiivinen
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat		4 000		4 600	3 400
Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattavat		809		930	687

Yllä olevassa taulukossa esitetään tason 3 instrumenttien käyvän arvon herkkyys oletetuille muutoksille. Käypää arvoa on testattu käyttämällä 15 % arvonmuutosta.




31.12.2022	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo hierarkiatasoittain
Rahoitusvarat (1 000 euroa)		Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä

Käypään arvoon arvostettavat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	1 280 042	1 349 231		3 200	1 352 431
Johdannaissopimukset	12		12		12
Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattavat	54 926		53 436	2 055	55 491
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat	2 044 748	2 060	1 805 296	139 760	1 947 116
Rahoitusvarat yhteensä	3 379 728	1 351 291	1 858 744	145 015	3 355 050



31.12.2022	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo hierarkiatasoittain
Rahoitusvelat (1 000 euroa)		Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä

Käypään arvoon arvostettavat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Johdannaiset	54 120		54 120		54 120
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat	3 208 284	1 367 461	1 795 159		3 162 619
Rahoitusvelat yhteensä	3 262 404	1 367 461	1 849 279		3 216 739




Tapahtumat tasolla 3
Täsmäytys muutoksille, jotka ovat tapahtuneet rahoitusinstrumenteille, jotka kuuluvat tasoon 3.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Kirjanpitoarvo 1.1.2022		2 000
Myynnit		1 200
Kirjanpitoarvo 31.12.2022		3 200

Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Kirjanpitoarvo 1.1.2022		1 237
Myynnit		-61
Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut arvonmuutokset		879
Kirjanpitoarvo 31.12.2022		2 055


Liite 16. Käyttöomaisuus

16.1. Aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke on yksilöitävissä oleva omaisuuserä, jolla ei ole aineellista olomuotoa. Säästöpankkien Keskuspankin aineettomia hyödykkeitä ovat muun muassa ulkoisilta toimijoilta ostetut tietokoneohjelmistot ja ohjelmistolisenssit. Aineeton hyödyke kirjataan taseeseen vain, jos on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yhteisön hyväksi ja omaisuuserän hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Vastainen taloudellinen hyöty saattaa sisältää palvelujen tai tavaroiden myyntituottoja, kustannussäästöjä tai muuta hyötyä, joka syntyy Säästöpankkien Keskuspankin käyttäessä omaisuuserää. Alkuperäinen arvostaminen tapahtuu hankintamenoon. Hankintameno käsittää ostohinnan sisältäen kaikki menot, jotka välittömästi johtuvat omaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Hankintamenoon ei lueta hyödykkeen käytöstä ja henkilökunnan koulutuksesta aiheutuneita menoja eikä hallinnon menoja ja muita yhteisiä yleismenoja.

Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen aineeton hyödyke kirjataan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Poistot kirjataan tasapoistoina kuluksi kunkin aineettoman hyödykkeen tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vuosittain. Hyödykettä poistetaan siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Aineeton hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat pääosin seuraavat: Ulkoisilta toimijoilta ostetut tietojärjestelmät...........................3-5 vuotta Muut aineettomat hyödykkeet................................................ 5 vuotta Aineettomat hyödykkeet kirjataan taseen Aineettomat hyödykkeet -erään. Poistot ja arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelman erään ”Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä”.

Pilvipalveluhankkeet (SaaS hankkeet)
Pilvipalvelujärjestelyt ovat järjestelyitä, joissa Säästöpankkien Keskuspankki ei omista käyttämäänsä ohjelmistoa, eikä ohjelmistoa ole asennettu Säästöpankkien Keskuspankin järjestelmäympäristöön tai palvelimille, vaan sitä käytetään tarveperusteisesti internetin tai muun määritetyn tietoliikenneyhteyden välityksellä.  Käyttöönotosta aiheutuvat välittömät menot, esimerkiksi koskien pilvipalvelujärjestelyn kohteena olevan ohjelmiston tai järjestelmän konfigurointia ja räätälöintiä, ovat kirjattavissa taseeseen vain silloin, kun pilvipalvelujärjestelystä syntyy taseeseen kirjattava aineeton hyödyke. Pilvipalvelujärjestely ei tyypillisesti täytä aineettoman hyödykkeen kriteereitä, koska sopimus ei synnytä ostajalle IAS 38.13-16 edellyttämää määräysvaltaa.
Pilvipalvelujärjestelyistä aiheutuvien käyttöönottokustannusten kirjanpitokäsittelyä ohjaa johtopäätös siitä, ovatko palvelut erotettavissa pääsystä järjestelyn kohteena olevaan ohjelmistoon ja syntyykö välittömistä käyttöönottokustannuksista erillinen aineeton hyödyke. Käyttöönottokustannukset kirjataan menoksi ajanjaksolle, jolla Säästöpankkien keskuspankki on pääsy järjestelyn kohteena olevaan ohjelmistoon, jos palvelut ovat erotettavissa pääsystä järjestelyn kohteena olevaan ohjelmistoon eikä aineettomien hyödykkeiden kirjaamiskriteerit täyty.
Palveluiden voidaan katsoa olevan erillinen ohjelmistoon pääsystä, jos Säästöpankkien Keskuspankki tuottaa palvelut sisäisillä resursseillaan tai Säästöpankkien Keskuspankki ostaa palvelut kolmannelta osapuolelta, joka on riippumaton SaaS-palvelun toimittajasta. Mikäli palvelun tuottaa SaaS-palvelun toimittaja tai toimittaja ostaa palvelut alihankintana kolmannelta osapuolelta, palvelu on erotettavissa, jos sen kykenisi toimittamaan jokin muu palvelutarjoaja ilman, että se samalla antaa pääsyn järjestelyn kohteena olevaan ohjelmistoon.  Mikäli palvelun kykenee tuottamaan vain pilvipalvelun myyjä, palvelu ei ole erotettavissa järjestelmään pääsystä. Tällöin palvelusta maksettu käyttöönottoon liittyvä kulu kirjataan menoksi ajanjaksolle, jolla Säästöpankkien Keskuspankilla on pääsy järjestelyn kohteena olevaan ohjelmistoon.   Menot, jotka aiheutuvat liittymien ja rajapintojen rakentamisesta Säästöpankkien Keskuspankin määräysvallassa olevien taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi kirjattujen ja pilvipalvelun kautta käytettävän ohjelmistojen välille, voivat täyttää aineettoman hyödykkeen kriteerit.



(1 000 euroa)	31.12.2023	31.12.2022
Aineettomat oikeudet	4 089	5 942
Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet	7 194	2 537
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	11 284	8 479

Aineettomat oikeudet ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet muodostuvat merkittäviltä osin ulkoisilta toimijoilta hankituista tietojärjestelmistä.


31.12.2023
(1 000 euroa)
Aineettomien hyödykkeiden muutokset	Aineettomat oikeudet	Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1	12 747	2 537	15 283
Lisäykset	147	4 658	4 805
Hankintameno 31.12.	12 894	7 194	20 088
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-6 805		-6 805
Tilikauden poistot	-2 000		-2 000
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-8 804		-8 804
Kirjanpitoarvo 31.12.	4 089	7 194	11 284


31.12.2022
(1 000 euroa)
Aineettomien hyödykkeiden muutokset	Aineettomat oikeudet	Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1	10 313	2 312	12 625
Lisäykset	2 434	224	2 658
Hankintameno 31.12.	12 747	2 537	15 283
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-5 109		-5 109
Tilikauden poistot	-1 695		-1 695
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-6 805		-6 805
Kirjanpitoarvo 31.12.	5 942	2 537	8 479


Liite 16.2 Aineelliset hyödykkeet
Säästöpankkien Keskuspankin aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat koneet ja kalusto. Poistot ja arvonalentumistappiot kirjataan kaikista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä erään ”Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä”. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Hankintamenoon sisällytetään kaikki menot, jotka välittömästi aiheutuvat hyödykkeen hankinnasta. Hyödykkeet poistetaan tasapoistoin arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Hyödykkeeseen liittyvät alkuperäisen hankinnan jälkeen syntyvät menot aktivoidaan hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä kertyy alun perin arvioitua suurempaa taloudellista hyötyä.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat pääosin seuraavat: Koneet ja kalusto....................................................... 3-5 vuotta Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Myyntivoitto tai -tappio määräytyy myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.


(1 000 euroa)	31.12.2023	31.12.2022
Koneet ja kalusto	108	21
Muut aineelliset hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	108	21


31.12.2023
(1 000 euroa)
Aineellisten hyödykkeiden muutokset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	268	72	340
Lisäykset	121		121
Vähennykset	-96		-96
Hankintameno 31.12	292	72	364
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-247	-72	-319
Tilikauden poistot	-26		-26
Vähennykset	88		88
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-185	-72	-257
Kirjanpitoarvo 31.12.	108	0	108


31.12.2022
(1 000 euroa)
Aineellisten hyödykkeiden muutokset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	268	72	340
Vähennykset
Hankintameno 31.12	268	72	340
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-219	-59	-278
Tilikauden poistot	-28	-13	-41
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-247	-72	-319
Kirjanpitoarvo 31.12.	21	0	21


Liite 16.3 Vuokrasopimukset


Säästöpankkien Keskuspankki vuokralleottajana
Sopimuksen syntymisajankohtana ja sopimuksen ehtojen muuttuessa Säästöpankkien Keskuspankki arvioi sisältyykö sopimukseen vuokrasopimus. Arviointi tehdään sopimuksen jokaiselle erilliselle vuokrasopimuskomponentille. Sopimus on vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan käyttöajaksi ja tiettyä vastiketta vastaan. Sopimus antaa määräysvallan mikäli: - Sopimuksella on identifioitu ja erillinen/itsenäinen omaisuuserä. - Sopimuksen myötä saadaan oikeus omaisuuserän käytöstä koko käyttöaikana koituva taloudellinen hyöty kaikilta olennaisilta osin. - Sopimuksen myötä saadaan oikeus ohjata omaisuuserän käyttötapaa ja -tarkoitusta.

Sopimuksen alkamishetkellä vuokrasopimusvelka on vuokra-aikana maksettavien vuokrien nykyarvo. Vuokrat koostuvat kiinteistä maksuista sekä muuttuvista vuokrista, jotka riippuvat indeksistä. Vuokrasopimusvelka arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Vuokrasopimusvelan määrä uudelleen arvioidaan, mikäli tulevat vuokravastikkeet muuttuvat perustuen sopimuksella määriteltyyn indeksi- tai hinnanmuutokseen, vuokra-aika tai jäännösarvotakuun määrä muuttuu tai, jos sopimuksen osto-optio päätetään käyttää. Mikäli vuokrasopimusvelan määrä oikaistaan uudelleenarvioinnin yhteydessä, tehdään vastaavan suuruinen oikaisu myös käyttöoikeusomaisuuserään.

Vuokra-aika alkaa vuokrasopimuksella määriteltynä aloitusajankohtana. Vuokrasopimuksen päättymisajankohta on sopimuksen mukainen päättymisajankohta. Vuokra-aika arvioidaan uudelleen, jos käytetään sopimuksen jatkamisoptio eri tavalla kuin alun perin arvioitu. Mikäli vuokrasopimus on toistaiseksi voimassa oleva, on päättymisajankohta sopimuksen mukainen aikaisin mahdollinen irtisanomisajankohta. Diskonttokorkona käytetään korkoa, jolla Säästöpankkien Keskuspankki antaa rahoitusta Säästöpankkiryhmän pankeille.
Käyttöoikeusomaisuuden arvo sopimuksen alkamishetkellä on vuokrasopimusvelka lisättynä vuokranantajalle suoritetut maksut alkamispäivään mennessä, arvion mukaiset ennallistamismenot vuokrakauden lopussa sekä alkuvaiheen välittömät menot. Käyttöoikeuserä arvostetaan myöhemmin hankintamenoon ja siitä kirjataan poistot vuokrakauden mukaan. Säästöpankkien Keskuspankki kirjaa vuokrasopimuksista käyttöoikeusomaisuuserän erään Aineelliset hyödykkeet ja velan erään Varaukset ja muut velat.

Lyhytaikaiset vuokrasopimukset ja arvoltaan vähäiset omaisuuserät

IFRS 16 -standardi sisältää kaksi kirjaamista ja arvostamista koskevaa helpotusta. Säästöpankkien Keskuspankki on valinnut, ettei enintään 12 kuukauden vuokrasopimuksia eikä arvoltaan korkeintaan 5 000 euron olevia omaisuuseriä kirjata käyttöoikeusomaisuudeksi eikä niiden perusteella kirjata vuokrasopimusvelkaa. Säästöpankkien Keskuspankki kirjaa nämä lyhytaikaiset vuokrasopimukset sekä arvoltaan vähäiset omaisuuserät kuluksi vuokra-aikana.


Säästöpankkien Keskuspankki vuokranantajana

Säästöpankkien Keskuspankki ei toimi vuokralleantajana.

Vuokrasopimukset

Säästöpankkien Keskuspankki vuokralleottajana
Säästöpankkien Keskuspankki toimii vuokralleottajana tulostimien ja kannettavien tietokoneiden osalta. Säästöpankkien Keskuspankin vuokrasopimukset ovat lyhytaikaiseksi luokiteltavia ja käyttöoikeusomaisuutta tai siihen kohdistuvaa velkaa ei ole kirjattu.

Tuloslaskelmaerät	2023	2022
Lyhytaikaiseksi luokiteltujen vuokrasopimusten kulut	43	35
Yhteensä	43	35

Säästöpankkien Keskuspankki ei toimi vuokralleantajana.


Liite 17. Oma pääoma

(1 000 euroa)	31.12.2023	31.12.2022
Osakepääoma	94 812	94 812
Rahastot
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	19 000	19 000
Käyvän arvon rahasto	-959	434
Kertyneet voittovarat
Edellisten tilikausien voitto (tappio)	2 975	-3 884
Kauden voitto (tappio)	14 396	5 663
Oma pääoma yhteensä	130 223	116 024

Osakepääoma
Erään kirjataan maksettu osakepääoma. Mikäli osakepääoma on kokonaan tai osittain merkitsemättä kaupparekisteriin, kaupparekisteriin merkitsemätön osuus on ilmoitettava taseessa omana eränään tämän erän alaeränä.

Sp-Keskuspankilla on yhteensä 35 735 kappaletta nimellisarvottomia osakkeita.

Sijoitetun vapaan pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkitään se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota ei merkitä osakepääomaan ja jota ei kirjanpitolain mukaan merkitä vieraaseen pääomaan, sekä sellainen muu oman pääoman sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon. Rahastoon merkitään myös se määrä, jolla osakepääomaa alennetaan ja jota ei käytetä tappion kattamiseen tai varojen jakamiseen.

Käyvän arvon rahasto
Käyvän arvon rahastoon kirjataan käypään arvoon arvostamisesta syntyneet erät.

Kertyneet voittovarat
Erään kirjataan tuloslaskelman osoittama tilikauden tulos sekä tulos edellisiltä tilikausilta siltä osin, kuin sitä ei ole siirretty muihin oman pääoman eriin tai jaettu voitonjakona.

(1 000 euroa)
Erittely käyvän arvon rahaston muutoksista	2023	2022
Käyvän arvon rahasto 1.1.	434	542
Voitto/tappio käypään arvoon arvostamisesta, osakkeet	-994	829
Voitto/tappio käypään arvoon arvostamisesta, saamistodistukset	-746	-957
Laskennalliset verot käypään arvoon arvostamisesta	348	27
Odotetut luottotappiot käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavista, saamistodistukset	-1	-7
Käyvän arvon rahasto 31.12	-959	434


Liite 18. Verot

18.1 Tuloverot
Tuloveroihin kirjataan tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi silloin kun ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin.

(1 000 euroa)	1-12/2023	1-12/2022
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	-4 056	-1 022
Aikaisempien tilikausien verot	-31
Laskennallisen verosaamisen muutos	150	-420
Tuloverot	-3 938	-1 443

Voimassaolevan verokannan mukaan laskettujen verojen täsmäytys tuloslaskelmassa esitettyihin veroihin

Verokantatäsmäytys
Kirjanpidon tulos ennen veroja	18 333	7 106
Kirjanpidon ja verotuksen tuloksen erot	1 945	-1 994
Verotettava tulos	20 279	5 112

Tilikauden tulokseen ennen veroja perustuvat verot yksikön verokannalla	-3 667	-1 421
Tuloslaskelman verovapaat tuotot
Tuloslaskelman vähennyskelvottomat kulut	-159	-152
Tuloslaskelman ulkopuoliset vähennyskelpoiset kulut	159	152
Tuloslaskelmaan sisältymättömät veronalaiset tuotot	-239	-10
Aiempien vuosien vahvistettujen tappioiden käyttö		-11
Aikaisempien tilikausien verot	-31
Ylläolevan erittelyn mukainen verokulu	-3 938	-1 443

Yhteisön tuloveroprosentti	20 %	20 %


18.2 Laskennalliset verot

Laskennalliset verot lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä veronalaisista väliaikaisista eroista. Laskennallinen vero arvostetaan IAS 12 -standardin perusteella ja niillä tilinpäätöspäivänä voimassa olevilla tai hyväksytyillä verokannoilla, joita sovelletaan silloin, kun laskennallisen veron odotetaan muuttuvan tuloveroksi. Verokantojen muutoksesta johtuva laskennallisen veron muutos kirjataan tuloslaskelmaan tai muihin laajan tuloksen eriin, jos vero oli kirjattu sinne aikaisemmilla tilikausilla.

Käyttämättömiin verotuksessa vahvistettuihin tappioihin perustuvat verosaamiset kirjataan, mikäli verotettavan tulon kertyminen on todennäköistä ja saaminen voidaan hyödyntää.

(1 000 euroa)	31.12.2023	31.12.2022
Laskennallinen verosaaminen	1 129	830
Verosaamiset	1 129	830

Laskennalliset verovelat	135	334
Verovelat	135	334


(1 000 euroa)	31.12.2023	31.12.2022
Laskennalliset verosaamiset
Arvonalentumiset	746	587
Rahoitusvarat	375	226
Aineettomat hyödykkeet	9	18
Yhteensä	1 129	830


(1000 euroa)	31.12.2023	31.12.2022
Laskennalliset verovelat
Rahoitusvarat	135	334
Yhteensä	135	334


(1000 euroa)	1.1.2023	Tuloslaskelman kautta kirjattu muutos	Muut laajan tuloksen erät	31.12.2023
Laskennalliset verosaamiset
Arvonalentumiset	587	159		746
Rahoitusvarat	226		149	375
Aineettomat hyödykkeet	18	-9		9
Yhteensä	830	150	149	1 129


(1000 euroa)	1.1.2023	Tuloslaskelman kautta kirjattu muutos	Muut laajan tuloksen erät	31.12.2023
Laskennalliset verovelat
Rahoitusvarat	334		-199	135
Yhteensä	334		-199	135

(1000 euroa)	1.1.2022	Tuloslaskelman kautta kirjattu muutos	Muut laajan tuloksen erät	31.12.2022
Laskennalliset verosaamiset
Arvonalentumiset	440	147		587
Rahoitusvarat	138		88	226
Aineettomat hyödykkeet	13	4		18
Vahvistetut tappiot	572	-572
Yhteensä	1 163	-420	88	830


(1000 euroa)	1.1.2022	Tuloslaskelman kautta kirjattu muutos	Muut laajan tuloksen erät	31.12.2022
Laskennalliset verovelat
Rahoitusvarat	273		61	334
Yhteensä	273		61	334


Liite 19. Muut varat, velat ja varaukset

19.1 Muut varat

(1 000 euroa)	31.12.2023	31.12.2022
Siirtosaamiset	29 030	14 827
Korot	22 323	10 733
Muut siirtosaamiset	6 707	4 093
Muut varat yhteensä	71 067	32 890


19.2 Varaukset ja muut velat

Varaus kirjataan, kun Keskuspankilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen tulee ajankohtaiseksi ja johto voi luotettavalla tavalla arvioida velvoitteen määrän. Jos osasta velvoitetta on mahdollisuus saada korvausta kolmannelta osapuolelta, kirjataan korvaus erillisenä eränä, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varaukset tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja oikaistaan tarvittaessa. Varaus arvostetaan sen määrän nykyarvoon, jota odotetaan velvoitteen täyttämiseksi.
Mikäli yllä mainittu velvoite on olemassa, mutta varauksen kirjaamisedellytykset eivät täyty, on kyseessä ehdollinen velka. Ehdollista velkaa ei kirjata taseeseen vaan se esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Myös ehdollista velkaa tulee arvioida jokaisena tilinpäätöspäivänä erikseen.

(1 000 euroa)	31.12.2023	31.12.2022
Muut velat	27 722	31 607
Siirtovelat	33 277	10 477
Korkovelat	27 904	5 852
Saadut korkoennakot		657
Muut siirtovelat	5 372	3 968
Varaukset	111	79
Muut varaukset*	111	79
Muut velat yhteensä	61 110	42 163

* Muut varaukset ovat taseen ulkopuolisista sitoumuksista laskettuja odotettuja luottotappioita (ECL).


Liite 20. Käteiset varat

(1 000 euroa)	31.12.2023	31.12.2022
Vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta	1 424 785	1 200 500
Käteiset varat yhteensä	1 424 785	1 200 500


Liite 21. Vakuudet

(1 000 euroa)	31.12.2023	31.12.2022
Annetut vakuudet
Omien velkojen ja sitoumusten puolesta annetut
Saamistodistukset	93 729	90 055
Muut	42 260	54 650
Annetut vakuudet yhteensä	135 989	144 705

Saadut vakuudet
Saamistodistukset	35 201	40 413
Saadut vakuudet yhteensä	35 201	40 413

Annetut ja saadut vakuudet liittyvät Euroopan Keskuspankin rahoitusoperaatioon osallistumiseen sekä johdannaisiin liittyviin tilivakuuksiin.


Liite 22. Taseen ulkopuoliset sitoumukset

(1 000 euroa)	31.12.2023	31.12.2022
Takaukset		10 000
Luottolupaukset	255 921	280 592
Muut*	312 300	141 000
Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä	568 221	431 592

* Muut taseen ulkopuoliset sitoumukset koostuvat Säästöpankkien yhteenliittymän jäsenluottolaitosten kanssa sovituista rahoitussopimuksista, joissa kauppapäivä on vasta katsauskauden päättymisen jälkeen.


Liite 23. Lähipiiritiedot

Lähipiirillä tarkoitetaan Sp-Keskuspankissa johtavassa asemassa olevia avainhenkilöitä ja heidän perheenjäseniään. Sp-Keskuspankin lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä toimitusjohtajan sijainen. Sp-Keskuspankki ei, vakuudettomia korttiluottoja lukuun ottamatta, ole myöntänyt lähipiirilainoja tai sijoituksia eikä sillä ole lähipiiriliiketoimia Lähipiirille myönnetyt korttiluotot on myönnetty samoin yleisin ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin.


Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden saama kompensaatio	2023	2022
(1 000 euroa)
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	274	271
Yhteensä	274	271


Avainhenkilöiden kompensaatio *

2023	Palkka ja palkkiot	Lakisääteiset eläkekulut
Brander Kai, toimitusjohtaja	239	42
Mangs Monika, puheenjohtaja	13
Alameri Karri, hallituksen jäsen
Siviranta Petri, hallituksen jäsen	7
Rouhe Samu, hallituksen jäsen	7
Öhman Ossi, varapuheenjohtaja	9
Yhteensä	274	42

2022	Palkka ja palkkiot	Lakisääteiset eläkekulut
Brander Kai, toimitusjohtaja	232	39
Mangs Monika, hallituksen varapuheenjohtaja	13
Koivunen Maija, jäsen, 10.3.2022 alkaen, eronnut hallituksesta 19.5.2022	1
Niuro Jouni, hallituksen jäsen 10.3.2022 saakka	2
Siviranta Petri, hallituksen jäsen	8
Rouhe Samu, jäsen, 10.3.2022 alkaen	5
Toivonen Anne, hallituksen jäsen 10.3.2022 saakka	2
Öhman Ossi, hallituksen jäsen	9
Yhteensä	271	39


	Liite 24. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

	Säästöpankkien Keskuspankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat Säästöpankkien Keskuspankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta.


	Pilari III -liitetiedot

	Säästöpankkien Keskuspankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja Säästöpankkiryhmään. Säästöpankkien Keskuspankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät Säästöpankkien yhteenliittymän vakavaraisuutta koskeviin tietoihin, jotka Säästöpankkien yhteenliittymä julkaisee erikseen tilinpäätöksen yhteydessä. Finanssivalvonta on myöntänyt luvan olla vähentämättä yhteenliittymän jäsenluottolaitosten sisäisiä omistusosuuksia omien varojen instrumenteista laskettaessa omia varoja yksittäisen laitoksen tasolla ja alakonsolidointiryhmän tasolla. Lisäksi Finanssivalvonta on myöntänyt luvan soveltaa nolla (0) prosentin riskipainoa yhteenliittymän yhteisvastuun piirissä oleviin sisäisiin luottolaitosvastuisiin. Luvat perustuvat EU:n vakavaraisuusasetukseen (EU 575/2013) ja lakiin talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010).
	Säästöpankkiryhmän tilinpäätös ja Säästöpankkien yhteenliittymän Pilari III -tiedot ovat luettavissa www.saastopankki.fi-verkkopalvelussa.