Miten 30 euron kännykkälaskusta tuli kymmenkertainen?

Ajoituksella on monessa asiassa suuri merkitys. Niin myös siinä, missä vaiheessa reagoi postiluukusta kolahtaneeseen laskuun.

Olemme juuri aloittaneet yhteistyön, jonka ansiosta sadat toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevat pirkanmaalaisnuoret tulevat saamaan vielä tämän vuoden aikana koulutusta oman taloutensa hallintaan liittyen. Nuoret saavat neuvoja muun muassa oman talouden budjetointiin, suunnitelmalliseen rahankäyttöön ja säästämiseen.

Koulutuksen sisältöä pohtiessani mieleeni nousi eräs konkreettinen esimerkki: tapaus kännykkälasku. 36 euron suuruisen puhelinlaskun summa on nimittäin hyvinkin mahdollista -suhteellisen lyhyessä ajassa – kymmenkertaistaa. Huomautusmaksut, perintäkulut, käräjöintikulut, perintätoimiston kulut ja lopulta ulosottomaksut saavat aikaan sen, että 36 euron sijasta yksittäinen kännykkälasku maksaakin sinulle 332 euroa, viivästyskorolla kuorrutettuna. Jos sinulla ei ole varaa maksaa 36 euron kännykkälaskua niin miten taloutesi taipuu 332 euron laskun maksuun?

Nuorten maksuhäiriöt ovat tuoreimpien tutkimusten mukaan vähentyneet, ja hyvä niin. Monelle on kuitenkin edelleen arvoitus miten pitäisi toimia, kun lasku jonka maksamiseen pankkitilillä ei juuri nyt ole rahaa saapuu.

Ottamalla yhteyden laskuttajaan jo ennen eräpäivää voi tässäkin tapauksessa saada laskulle itselle sopivat maksuerät ja maksuaikataulun ja mikä parasta: säästää satoja euroja turhia kuluja.

Talousneuvonnalle on selvä tilaus, niin ennaltaehkäisevässä mielessä kuin tilanteissa, joissa mopo on niin sanotusti lähtenyt jo käsistä. Hyvällä ajoituksella kierre on katkaistavissa jo ennen kuin sitä on ehtinyt syntyä.

Kirsi Evilä

Kirjoittaja työskentelee Aito Säästöpankin markkinoinnin ja viestinnän parissa ja harrastaa tiukkaa taloudensuunnittelua joka palkkapäivä.

...