Liedon Säästöpankin Talousseminaari ja Näin Suomi Säästää 2015 -tutkimus

Liedon Säästöpankin Talousseminaari järjestettiin torstai-iltana 29.10. Logomossa. Yleisöä tilaisuudessa oli ennätykselliset 530 henkilöä. Kahdeksatta kertaa järjestetty Talousseminaari oli samalla pankin 120-vuotisjuhlaseminaari.

Seminaarin vierailevat puhujat olivat Suomen itsenäisyyden juhlarahaston, SITRAn johtaja Timo Lindholm, SPR:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen sekä professori Alf Rehn. Tilaisuuden avauspuheessa Liedon Säästöpankin toimitusjohtaja ja Säästöpankkiliiton hallituksen puheenjohtaja Jussi Hakala johdatti yleisön pankin alkutaipaleelta vuodesta 1895 nykypäivään. Liedon Säästöpankin hallituksen puheenjohtajan, finanssioikeuden professorin Jaakko Ossan päätöspuhe käsitteli Suomen verotuksen virstanpylväitä sekä pankin lähimenneisyyttä.

Sitran Timo Lindholm pohti Suomen talouden nykytilaa ja sen nousuun tarvittavia menestyksen eväitä vertaillen eri keinoja talouskasvun saavuttamiseksi. Lindholmin mielestä talouden menestyksen kulmakiviä ovat tuottavuus, työ ja asenne, joista erityisesti asenne ansaitsisi erityishuomion. Tuottavuuden nosto ei Lindholmin mielestä tarkoita hikisempää työtahtia vaan korkeampaa laatua. Tuottavuuden nousuun tarvitaan parempaa osaamista, johtamista tai työkaluja. Lindholm peräänkuulutti myös suomalaisten rohkeutta heittäytyä yrittäjiksi.

Lindholmin kanssa samoilla linjoilla oli professori Alf Rehn, joka korosti suomalaisten hyvää osaamista, mutta toivoi lisää rohkeutta ja myynnillisyyttä. Hän kiinnitti yleisön huomion älykkään ihmisen kyvyttömyyteen ajatella oman erikoisosaamisensa ulkopuolelle. Älykäs saattaa pitää kiinni statuksestaan huippuosaajana, jolloin omalle sektorille ei mahdu ulkopuolelta tulevia ideoita sekä innovaatioita, jotka saattaisivat horjuttaa osaajan erityisasemaa. Rehn peräänkuulutti myös lisää avarakatseisuutta ja nöyryyttä.

Tuoreen katsauksen Varsinais-Suomen pakolaistilanteesta piti SPR:n Pauli Heikkinen, joka toivoi, että pakolaiskriisi nähtäisiin myös mahdollisuutena saada maahamme lisää työvoimaa ja osaamista.

Talousseminaari päättyi juhlaillalliseen Logomossa. Tilaisuuden juonsi MTV:n uutisankkuri Pirjo Nuotio.

Näin Suomi säästää -tutkimus:

Usko omaan talouteen on vahvistunut

Kuudetta kertaa toteutettu Näin Suomi säästää -tutkimus osoittaa, että valtaosa kuluttajista uskoo oman taloutensa kehittyvän positiiviseen suuntaan tai pysyvän ennallaan. Neljännes uskoo oman taloutensa heikkenevän tulevan vuoden aikana. 

Säästöpankkiryhmän tekemän Näin Suomi säästää -tutkimuksen mukaan kuluttajien uskossa oman talouden näkymiin on kuluneen vuoden aikana tapahtunut selvä muutos parempaan. Erityisesti etelä- ja itäsuomalaiset uskoivat oman taloutensa parantuvan. Koko maan osalta lähes kolmannes tutkimukseen osallistuneista uskoo oman taloutensa paranevan vuoden sisällä. Viime vuonna näin uskoi vain joka neljäs.

- Vaikka talousuutiset ovat synkkiä, monella menee myös ihan kivasti, sanoo markkinointi- ja viestintäjohtaja Katja Änkilä Säästöpankkiryhmästä.

Säästöpankkiryhmä teki Näin Suomi säästää -tutkimuksen nyt kuudetta kertaa. Tutkimus toteutettiin syys-lokakuussa ja siihen osallistui yli 3000 yli 14-vuotiasta suomalaista.

Ylivoimainen enemmistö (84 %) vastaajista, sanoo, että heillä jää edes jonkin verran rahaa säästöön. Säästäjien osuus on lisääntynyt selvästi viime vuoteen verrattuna. Silloin säästäjiä oli vain 70 %. Myös into säästää nykyistä enemmän on lisääntynyt viimevuotiseen verrattuna. Nyt yli kolmannes vastaajista (35,5 %) aikoo lisätä säästämistään vuoden sisällä. Nousua viimevuotiseen on 6,5 prosenttiyksikköä.

- Eniten säästämistään aikovat lisätä he, joiden arvio oman taloutensa kehityksestä on positiivisin. Sen sijaan he, joiden talous on synkempi, eivät suunnittele säästämistä, vaikka ehkä kannattaisi, Änkilä jatkaa. 

Pahan päivän varalle

Suomalaiset ovat säästäjinä varsin varovaisia ja turvallisuushakuisia. Yleisiä motiiveja säästämiselle on tarve turvautua "pahan päivän" varalle (42,2 %) ja eläkeikää varten (13,7 %). Muita syitä säästämiselle ovat mm. halu vaurastua ja toteuttaa omia haaveita.

Suosituimmat säästämistavat ovat säästötili ja rahastosijoitukset. Vapaaehtoinen eläkevakuutus löytyy 17 % ja pörssiosakkeita 15 % vastaajista.

- Säästämiskohteen turvallisuus on suomalaisille jopa tuottoa tärkeämpi tekijä. Tuottoa haetaan ja vaurastumiseen pyritään muita enemmän pääkaupunkiseudulla, Katja Änkilä kertoo. 

Oman talouden suunnitteluperspektiivissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimevuotisiin tuloksiin verrattuna.

Ensin itselle, sitten lapsille

Kaikkiin ikäryhmiin kuuluvat säästävät ensisijaisesti itselleen. Iän karttuessa säästöön laitetaan rahaa myös lapsille. Eniten lapsille säästävät 35–49-vuotiaat (50 %), mutta myös 50–59-vuotiaista ja yli 70-vuotiaista reilu kolmannes (37 ja 36 %) laittaa rahaa syrjään lapsilleen. Yli sukupolven lapsenlapsille säästää lähes kolmannes yli 70-vuotiaista (30 %).

Valtaosalla on lainaa

Nuorimman vastaajaryhmän (15–24 vuotta) yleisin lainamuoto on opintolaina (61 %). Kun ikää tulee lisää, asuntolainaa ottaneiden määrä kasvaa 73 prosenttiin 35–49-vuotiailla. Vielä yli seitsemänkymppisistä asuntolainaa on lähes kolmanneksella.

- Tämä kertoo siitä, että pitkien, lähes koko elinajaksi otettujen asuntolainojen suosio on Suomessakin lisääntynyt. Yhteensä suomalaisilla kotitalouksilla on Suomen Pankin mukaan yli 90 miljardia asuntolainaa, sanoo pääkaupunkiseudulla toimivan Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Tommi Rytkönen.

Faktoja:

Suomalaisten säästötavat, TOP 3

  1. Säästötilit: 60 %
  2. Rahastosijoitukset: 46 %
  3. Vapaaehtoinen eläkevakuutus: 17 %
     

Suosituimmat motiivit säästää, TOP 3

  1. Pahan päivän varalle: 42 %
  2. Vaurastuminen ja taloudellinen riippumattomuus: 16 %
  3. Tarve turvautua eläkeikää varten: 14 %
Kirjoitettu
Kategoriat
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija
...