Kustannustehokkuus ratkaisee. Navettoja rakennetaan taas.

Säästöpankki Optia on viljelijän kumppani investoinnin koko elinkaaren ajan

Maatalouden investoinnit ovat kääntyneet tänä vuonna kasvuun, mikä näkyy myös maamme toiseksi suurimmalla maitotalousalueella Pohjois-Savossa.

– Kustannustehokkaaseen toimintaan pystyvät tilat ovat alkaneet jälleen investoida myös isoihin rakennushakkeisiin, kertoo Säästöpankki Optian yrityspalvelujen maa- ja metsätalouden asiantuntija, asiakkuusjohtaja Risto Savolainen.

Suomalaisille maatalousyrittäjille viimeiset pari vuotta ovat olleet haasteellisia. Syksyllä 2014 Venäjä-pakotteiden vaikutuksesta maidon tuottajahinnat romahtivat keskimäärin 9 senttiä litralta. Tilanne ajoi monet maitotilat ahdinkoon ja rakentaminen tyrehtyi käytännössä kokonaan.

– Edelliset kaksi vuotta investoinnit olivat jäissä, ja samanaikaisesti korjausvelka kasvoi. Tilan tuotantomäärän ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi pitäisi investointeja tehdä kuitenkin jatkuvasti, Risto Savolainen toteaa.

Kustannustehokkuus avainasia

Tänä vuonna tilanne on kääntynyt parempaan ja usko maatalouden tulevaisuuteen on taas kasvussa. Osaltaan uskoa vahvistaa kotimaisten, puhtaiden elintarvikkeiden ­– ja samalla myös viljelijöiden – arvostuksen nousu kuluttajien keskuudessa. Maitotilan jatkamispäätöksen tehneet ja nykyiseen tuottajahinnan tasoon sopeutuneet yrittäjät ovat ryhtyneet kehittämään tuotantoaan. Se merkitsee investointeja niin rakennuksiin kuin peltoon ja koneisiin.

– Parhaat toimintaedellytykset ovat tiloilla, joilla on riittävästi yhtenäistä ja avaraa peltoalaa, jota vesistöt tai maastonmuodot eivät pirstaloi. Kustannustehokkuus on aivan olennaisen tärkeä tekijä maatilan menestykselle tuotantosuunnasta riippumatta.

Pohjois-Savo toiseksi suurin maidontuotantoalue

Risto Savolaisen mukaan Suomen tärkeimmät maidontuotantoalueet ovat Pohjanmaaja Pohjois-Savo, joissa nurmi kasvaa parhaiten. Maidon laadussa Suomi pitää Sveitsin ja Norjan kanssa yhdessä maailman kärkisijoja.

– Yksinomaan Pohjois-Savossa tuotetaan 15 prosenttia koko Suomen maidosta, yhteensä noin 325 miljoonaa litraa vuodessa. Alueen kymmenkunta tilaa on lähtenyt nyt toteuttamaan isoa navettainvestointia. Luopumispäätöksen tehneet pienemmät tilat suorittavat sen sijaan pidemmän, navetan elinkaaren mukaisen loppulypsyn, joka jälkeen laitetaan pillit pussiin.

Hyvinvoiva lehmä lypsää hyvin

Yksi tämän vuoden suurista investoijista on Mari ja Jarmo Niskasen isännöimä Rastinlahden tila Lapinlahdella. Yli 200 lehmän navetan avajaisia vietetään perjantaina 6.10. Pian eläimet pääsevät uuteen kotiinsa, jossa on muun muassa kaksi lypsyrobottia (kolmas tulossa myöhemmin), automaattinen rehuntyöntäjä, puhdistusrobotti sekä osittain pehmustetut lattiat.

– Uusissa pihattonavetoissa lehmät saavat syödä, nukkua ja käydä lypsettävänä vapaasti ja niillä on yleensä myös ulkoilumahdollisuus. Lähtökohtana on, että hyvinvoiva lehmä lypsää hyvin. Parhaimmillaan maidontuotanto on kasvanut vanhaan navettaan verrattuna jopa 20 %.

Eläinten hyvinvointia myös seurataan jatkuvasti.

– Esimerkiksi jokaisen eläimen liikkumista tai liikkumattomuutta sekä maidon laatua tarkkaillaan. Jos kyseisen yksilön normikäyttäytymiseen tai maidon laatuun tulee muutoksia, tietokone ilmoittaa asiasta.

Yrittäjän ominaisuudet ratkaisevat

Säästöpankki Optia toimii kustannuksiltaan kahden miljoonan euron Rastinlahden navetan rahoittajana. Risto Savolainen korostaa, että navettainvestointi on aina suuri, henkilökohtainen riski yrittäjälle. Siinä on kiinni sekä koti että maa- ja metsäomaisuus.

– Jokaista tämän kokoluokan hanketta arvioidaan useamman asiantuntijan voimin, muun muassa tilakuntoraportteja ja rehuanalyysejä hyödyntäen. Rahoituspäätös perustuu yrittäjän ominaisuuksiin, jotka ovat tärkein onnistumisen kriteeri. Yrittäjän on osattava tai ainakin hallittava niin eläinten hoito, ruokinnansuunnittelu,kasvinviljely, talousasiat, tietotekniikka,koneenkorjauskuin rakentaminenkin. Työaika on yleensä kaksinkertainen palkansaajaan verrattuna ja palkka on silti pieni. Kyse onkin kokonaisvaltaisesta elämäntavasta.

Viljelijän tukena alusta alkaen

Säästöpankki Optian tahtotila on, että kehittämishaluinen yrittäjä voi toimia maanviljelijänä myös tulevaisuudessa. Rahoituspäätös voi siltikin olla kielteinen, jos riski arvioidaan liian suureksi, eikä lainan määrä ole oikeassa suhteessa esimerkiksi liikevaihtoon tai varallisuuteen. Asia voidaan kuitenkin ottaa uuteen käsittelyyn, jos toimintaa on lähdetty kehittämään maatalouden asiantuntijoiden ehdottamaan suuntaan.

– Käymme sekä rahoituspäätöstä arvioitaessa, että rakentamisen aikana tilalla paikan päällä ja seuraamme myös, miten tuotanto lähtee käyntiin uudessa navetassa. Olemme entistä enemmän viljelijän kumppaneita ja rinnalla kulkijoita koko investoinnin elinkaaren ajan, Säästöpankki Optian maa- ja metsätalousasiantuntija toteaa.

Kategoriat
...