Perintöverolakimuutos voimaan 1.1.2018

Vanhoja säännöksiä noudatetaan, jos vakuutettu kuolee vuoden 2017 aikana. Vanhojen säännösten mukaan kuolemantapauskorvauksen verotuksessa leski sai vapaaosana puolet tai vähintään 35.000 euroa verovapaasti. Muut vakuutetun lähiomaiset kuuluvat saavat verovapaasti enintään 35 000 euroa henkeä kohti. Verovapaa osa koskee ainoastaan lähiomaisia. Jos vakuutuksen edunsaajina on muita kuin lähiomaisia, heille kuolemantapauskorvaus on kokonaan pääomatuloveron alaista tuloa.

Vuonna 2018 voimaan tulevat säännökset ovat yksinkertaiset:

• Vakuutetun lähiomaisten saamaa kuolemantapauskorvausta verotetaan kuten muutakin perintöä. Korvaus lasketaan yhteen edunsaajalle tulevan muun perintöosan kanssa ja perintövero määrätään tästä kokonaisuudesta.

• Muiden edunsaajien verotus ei muutu. He maksavat saamastaan kuolemantapauskorvauksesta vanhaan tapaan pääomatuloveron.

Puolison ja alaikäisen vähennyksiä kasvatettu

Uudistus kiristää vakuutetun lähiomaisten saaman kuolemantapauskorvauksen verotusta, mutta kiristystä lieventää hieman se, että perintöverotuksen puoliso- ja alaikäisyysvähennyksiä on suurennettu. Vähennys pienentää verotettavaa perintöä.

• Puolisovähennys nousi vuoden 2017 alusta 90 000 euroon (aiemmin vähennys oli 60 000 euroa) ja alaikäisyysvähennys 60 000 euroon (aiemmin 40 000 euroa).

Koska alle 20 000 euron perinnöt ovat kaikille verovapaita, voi vainajan leski saada verotta alle 110 000 euron perinnön (90 000 e + 20 000 e = 110 000 e). Jos leski ei peri kuolleelta puolisoltaan mitään muuta omaisuutta esimerkiksi testamentilla, koko 110 000 euron summa voi olla vakuutuksen kuolemantapauskorvausta.

Vainajan alaikäinen lapsi voi vastaavasti saada verotta yhteensä 80 000 euron perinnön (60 000 e + 20 000 e = 80 000 e). Kuten leskenkin osalta, koko summa voi olla kuolintapauskorvausta, jos lapsi ei peri vainajalta muuta.

Alaikäisyysvähennyksen saa vain, jos perintöä saa suoraan alenevassa polvessa lähimmältä perinnönjättäjältä. Se tarkoittaa, että alaikäinen lapsi saa vähennyksen, jos hän perii oman vanhempansa, mutta vähennys ei koske isovanhemmalta saatua perintöä, kun isovanhemman lapsi on vielä elossa. Silloin alaikäinen lapsenlapsi voi saada verotta vain alle 20 000 euron perinnön.

Henkivakuutuksen edut ja edunsaajamääräyksen vaikutus

Vakuutuksen etuna on se, jos vakuutuksessa on edunsaajamääräys, kuolemantapauskorvaus menee suoraan edunsaajille eikä vainajan kuolinpesälle. Tällä ei ole vaikutusta korvauksen saajien perintöveroihin, mutta se voi helpottaa heidän arkeaan: he saavat nopeasti käyttöönsä rahaa, vaikka kuolinpesän selvittäminen ja perinnönjako veisi pitkän ajan.

On tärkeää, että verosäännösten muuttuessa tarkastetaan, että edunsaajamääräys yhdessä testamentin kanssa johtaa siihen lopputulokseen, jota asiakas tavoittelee. Henkivakuutuskorvauksen muuttuessa kokonaan perintöverotettavaksi saattaa leski joutua maksamaan perintöveroa omaisuudesta, jonka hän muuten saisi verovapaasti avio-oikeuden nojalla tasinkona. Toisaalta, kun edunsaajamääräys on kuolinpesälle, vähentää kuolinpesän velat perintöverotettavaa summaa. Mikäli korvaus maksetaan kuolinpesälle, saa jokainen perillinen ja testamentinsaaja lukea hyödykseen 20 000 euron perintöveron alarajan.

Verotuksellinen lähiomainen:

• Puoliso, avopuoliso (yhteinen lapsi tai aiempi avioliitto)
• Lapset, lapsenlapset
• Vanhemmat, isovanhemmat
• Puolison lapsi, ottolapsi, ottolapsen rintaperillinen, Huom! kasvattilapsi on verotuksellisesti lähiomainen mikäli edunsaajamääräyksessä mainittu nimeltä.

Sp-Henkivakuutus Oy

Perintöverolakiuudistus -tiedote 2018