Naimisiin lakimiehen reseptillä?

Säästöpankissa lakimiehenä toimiva Petri Sahlberg on saanut työssään useamman kerran ihmiset menemään naimisiin, mutta miten ja miksi?

Petri_Sahlberg

Olen useamman kerran työssäni saanut ihmiset menemään naimisiin. Tämä on omituista, sillä työni ei ole avioliitto- tai perheneuvontaa, vaan lakimiehenä neuvon asiakkaita muun muassa perintö- ja omaisuusasioissa. Mikä saa asiakkaat lopulta solmimaan avioliiton pitkän avoliiton jälkeen? Haluaisin vastata: pohjaton rakkaus. Syy on todennäköisesti kuitenkin tätä käytännönläheisempi. 

Avoliiton ja avioliiton erot ovat vielä huomattavat, vaikka lainmuutoksilla on parannettu avopuolisoiden asemaa. Kun avopari tulee luokseni ja kertoo haluavansa tehdä keskinäisen testamentin avolesken hyväksi, ensimmäinen kysymykseni heille on: ”Oletteko harkinneet naimisiin menoa?”. Vastaus lähes poikkeuksetta on, että ”puhetta on joskus ollut, mutta emme ole saaneet aikaiseksi”.  Kysymyksen tarkoitus ei ole hämmentää, vaan siitä on helppo jatkaa tarkentaviin kysymyksiin. 

Listasin kolme asiaa, joita pohtimalla moni saattaa päätyä sanomaan tahdon.

1. Perintöverotus kevenee

Jos lapseton avopari haluaa tehdä keskinäisen testamentin, ei avopuoliso ole lähellekään samassa asemassa perintöverotuksessa kuin avioleski. Avioleski saa hyväkseen puolisovähennyksen, joka tällä hetkellä on 90 000 euroa ja josta ei makseta perintöveroa. 

Avopuoliso ei ole verotuksessa lähiomaisen asemassa, jollei avopuolisoilla ole yhteisiä lapsia tai aiempaa avioliittoa. Naimisiin menemällä saa perintöverotuksen oleellisesti pienemmäksi, kun kerralla saa hyväkseen sekä puolisovähennyksen että pienemmän veroprosentin.

2. Elinikäinen asumisoikeus ei ole itsestäänselvyys

Jos avopuolisoilla on lapsia, ei testamentti suojaa leskeksi jäävän oikeutta asua yhteisessä kodissa yhtä tehokkaasti kuin aviopuolisoiden tapauksessa. Avopuoliso voi määrätä testamentissaan, että avopuoliso saa elinikäisen asumisoikeuden viimeiseen yhteiseen kotiin. Jos lapset hyväksyvät testamentin, ei ongelmia ole. Jos lapset vaativat lakiosiensa maksamista testamentista huolimatta, saattaa asumisoikeus jäädä toteutumatta. 

Ilman testamenttia avopuolison asumisoikeutta ei suojata lainkaan. Aviopuolison asumisoikeus viimeisessä yhteisessä kodissa on erittäin hyvin suojattu, eikä siihen tehoa edes lasten lakiosavaatimukset.

3. Kuka voi nostaa leskeneläkettä? 

Kolmas tärkeä ero on, että aviopuoliso voi kuolemantapauksessa saada leskeneläkettä. Edellytyksenä on, että avioliitto on solmittu ennen kuin leskeksi jäänyt on täyttänyt 50 vuotta ja ensiksi kuollut puoliso ei ole ollut yli 65-vuotias. Avopuolisolla ei ole vastaava eläkeoikeutta.

”Lakimiehenä en kirjoita avioliittoreseptejä. Pyrin kuitenkin hoitamaan tautia ja välttämään lääkkeiden tuomia sivuoireita.”

Tarkoitus on aina päätyä asiakkaiden haluamaan tilanteeseen. Joskus sen saavuttaminen helpottuu sillä, että asiakkaat menevät naimisiin – aina tietysti vapaaehtoisesti.

Petri Sahlberg

Petri toimii lakimiehenä Liedon Säästöpankissa vuosien kokemuksella. Hänen työnsä jälkiä ovat kauppakirjat, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, avioehdot ja perunkirjoitukset.  

Kaipaatko apua talousasioissa? Ota meihin yhteyttä tai jätä yhteydenottopyyntö

 
Kategoriat
...