Kotitalouksien suhdannekatsaus 1/2021

Tässä raportissa tarkastellaan Suomen taloudessa vallitsevia asioita, jotka vaikuttavat erityisesti kotitalouksien taloustilanteeseen. Näitä ovat mm. työmarkkinoiden tilanne, ansiotasojen kehitys, hintojen nousu, asuntomarkkinoiden tilanne sekä kotitalouksien velkaantumiseen ja varallisuuteen vaikuttavat tekijät.

Äiti, isä ja tytär ovat kaikki Säästöpankin tyytyväisiä asiakkaita. Heillä on suunnitelmat mietittyinä pitkälle tulevaisuuteen.

Yhteenveto:

  • Koronavirus ja sen aiheuttama pandemia on iskenyt maailmantalouteen ja mullistanut elämäämme monella tapaa. Vuonna 2020 maailmantalouden odotetaan supistuneen vajaat 4 prosenttia, mikä on historiallisen paljon. 
  • Suomen talous on pärjännyt koronakriisin aikana muita paremmin ja myös selvästi paremmin kuin mitä koronakriisin alkuvaiheessa pelättiin. Suomen talouden supistuminen jäänee noin 3 prosenttiin vuonna 2020.
  • Vuosi 2021 tulee olemaan elpymisen vuosi. Elpymisen mahdollistaa poikkeuksellisen nopeasti kehitetyt rokotteet, joiden ansiosta talouden sulkutoimia voidaan hiljalleen poistaa ja ihmisten tartuntapelko vähenee.
  • Alkuvuosi kärvistellään vielä koronan kanssa, mutta vuoden jälkipuoliskolla elpyminen pääsee kunnolla käyntiin. Odotamme Suomen talouden kasvavan 2,5 prosenttia vuonna 2021.
  • Suomalaisille kotitalouksille on jäänyt koronan aikana aiempaa enemmän rahaa säästöön. Tämä mahdollistaa kulutuksen ripeänkin kasvun, kun korona hellittää.
  • Työttömyys pysyy vielä alkuvuonna korkealla, kunnes hieman hellittää loppuvuotta kohden. Erityisesti nuorten työttömyysaste on noussut. Nuoret ovat myös huolissaan tulevaisuuden työmahdollisuuksistaan.
  • Koronakriisi on kohdellut kotitalouksia eri tavoin. Osalla tulot ovat pudonneet, mutta monella myös nousseet. Nuorten palkkasumma on pudonnut eniten.
  • Ihmisten kulutustottumukset ovat muuttuneet nopeasti korona-aikana: palveluiden kulutus on pudonnut ja tavaroiden kasvanut. Koronan hellittäessä palataan lähemmäs vanhaa ”normaalia”, mutta myös pysyviä muutoksia kulutukseen todennäköisesti jää.
  • Kotitalouksien velkaantumiseen koronakriisi ei tuonut suuria muutoksia ja velkaantuminen on jatkunut. Asuntoluottoja ja opintolainoja on nostettu aiempaa enemmän, kun taas kulutusluottojen ja taloyhtiölainojen kasvu on hidastunut.
  • Korona vaurastutti suomalaisia: kotitalouksien rahoitusvarat ovat kasvaneet velkoja nopeammin. Lisäksi kotitaloudet lisäsivät sijoituksiaan osakemarkkinoille. 
  • Asuntomarkkinat ovat olleet ihmeen immuuneja koronalle. Huhti-toukokuun pudotuksen jälkeen kauppamäärät ovat pysyneet korkealla ja asuntojen hintojen nousua nähtiin useammassa kaupungissa kuin yleensä. 
  • Koronakriisi on nostanut esiin hyvän taloudenhallinnan ja joustovaran merkityksen omassa taloudessa. Säästöpankin Säästämisbarometrin mukaan koronakriisi onkin saanut ihmiset suunnittelemaan omaa talouttaan aiempaa enemmän. 

 Kuluttajan suhdannekatsauksen infograafi 20201.

SÄÄSTÖPANKIN KOTITALOUKSIEN SUHDANNEKATSAUS

Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen tarkastelee suhdannekatsauksessa Suomen taloustilannetta ja erityisesti niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat kotitalouksien tilanteeseen. Näitä ovat muun muassa työmarkkinoiden tilanne, ansiotasojen kehitys, hintojen nousu, asuntomarkkinoiden tilanne sekä kotitalouksien velkaantumiseen ja varallisuuteen vaikuttavat tekijät. Säästöpankki julkaisee suhdannekatsauksen kaksi kertaa vuodessa.

 

 Henna Mikkonen.Henna Mikkonen
 
Säästöpankin pääekonomisti

 henna.mikkonen@saastopankki.fi
 puh. 040 564 7918
 Twitter: @HennaMikkonen1