Ennen ja jälkeen Covid-19

Perinteinen virus on pistänyt maailmantalouden ja ihmiset ympäri maailman polvilleen ja samalla osoittanut maapallon pienuuden.

Jussi Hakala

Koronavirusepidemia on iskenyt tietoisuuteemme kuin terroristi-iskut WTC-torneihin 2001. Sen vaikutukset ovat yhtä globaalit kuin finanssikriisin 2008. Ennen nykyhetkeä odotettiin, että se on tietokonevirus, joka halvaannuttaa tietojärjestelmät, tuhoaa huonosti suojatun datan ja romahduttavan yhteiskunnat. Lopulta heikoin lenkki oli ja on edelleen ihminen. Perinteinen virus on pistänyt maailmantalouden ja ihmiset ympäri maailman polvilleen ja samalla osoittanut maapallon pienuuden.

Jo ebola ja sars harjoituttivat meitä suojautumaan ulkoa tulevilta uhilta. Ehkä juuri onnistuminen aiemmissa tilanteissa on tuudittanut meidät valheelliseen turvallisuuden tunteeseen. Tällä hetkellä pohditaan kuumeisesti, kuinka vakavasta häiriöstä on kysymys talouden kannalta katsottuna. Onko kyseessä V-käyrä (finanssikriisi 2008), U-käyrä (pitkittynyt taantuma) vai L-käyrä, kuten 90-luvun alun lama Suomessa. 

Itse olen työskennellyt rahoitusalalla yli 35 vuotta. Aluksi arvelin tämän ilmiön olevan hyvin saman tyyppinen kuin finanssikriisi. Markkinat kuitenkin hinnoittelevat tällä hetkellä arvopaperit sen mukaan, että kyseessä on L-käyrän tyyppinen syvä ja hitaasti elpyvä taantuma.

Keskuspankkien ja valtioiden yhteisvaikutus ratkaisee

Ruotsi selvisi 90-luvun lamasta huomattavasti paremmin kuin Suomi. Ruotsi uskalsi elvyttää lainaamalla ja pääsi takaisin talouskasvun uralle huomattavasti Suomea aikaisemmin. Suomen hallitus näyttää ottaneen nyt huomattavasti rohkeamman otteen. Suomen lamantorjumispaketti on kooltaan 15 mrd. euroa. Huomattava osa, yli 10 mrd. euroa, on takausten ohjaamista velanottoon. Tämä on hyvä alku, mutta suoraa tukeakin tullaan varmasti tarvitsemaan.

Täytyy muistaa, että globaalissa maailmassa ja taloudessa keskuspankkien ja valtioiden yhteisvaikutus ratkaisee laman torjuntakeinojen tehokkuuden. Keskiarvoennuste maailmantalouden supistumisesta tälle vuodelle on -2 % BKT. USA:ssa – 5,5 ja Euroopassa -7,5. Suomen osalta kyse voi olla jopa -10 %. Tätä taustaa vasten 15 mrd. euroa ei tule riittämään.

Zombiyritykset rasittavat terveitä yrityksiä

Velalla elvyttäminen on ongelmallista sikäli, että sitä on itse asiassa tehty jo pitkään. Keskuspankkien taseet ovat paisuneet ja valtioiden budjetit ovat alijäämäisiä. Loputtomiin näin ei voi jatkua. Jo nyt talouksia vaivaavat maailmalla ns. zombiyritykset, joilla tarkoitetaan yrityksiä, jotka pysyvät pystyssä vain sen ansiosta, että pääomakustannukset ovat alhaalla ja uutta lainaa on saatavilla helposti. Tämä tilanne vääristää kilpailua ja rasittaa myös terveitä yrityksiä. 

Siinä vaiheessa, kun talous joskus toipuu ja korot nousevat, zombiyritykset kaatuvat ja aiheuttavat suuret tappiot sijoittajille ja pankeille. Jo nyt high yield -rahastojen arvot ovat pudonneet useita kymmeniä prosentteja. Näiden lainojen spredit ovat kasvaneet 700-900 bp. Markkinat hinnoittelevat yli 40 %:n konkurssiriskin toteutumista HY-lainoissa. Luottotappioiden aalto voikin käynnistää uuden kurssipudotuksen markkinoilla nykyisen laskun perään. Tätä aaltoa yritetään nyt torjua valtion budjettivaroilla ja takauksilla sekä keskuspankkien velkakirjojen osto-ohjelmilla.

Suomi saattaa olla yksi voittajista

Tuskin kukaan meistä kuvittelee, että kun virus on joskus voitettu joko rokotteen tai ns. laumasuojan ansiosta, maailmantalous palaisi ennalleen ja jatkaisimme kuin mitään ei olisi tapahtunut. Nyt jo kiivaasti arvioidaan, mikä muuttuu ja mihin suuntaan. 

Kansojen työnjako, globaali erikoistuminen, jossa teolliset prosessit ja materiaalivirrat ovat pirstoutunut useisiin pieniin osatoimijoihin, on tehnyt taloudesta hyvin haavoittuvan. Kestävä kehitys ja kiertotalouden ideat asettavat teollisuuden prosessit ja kaupan virrat uusiin asentoihin. Uudessa työnjaossa Suomi voi olla voittajien joukossa. Yhteiskuntamme vakaus, ympäristösuojelun arvot ja tekninen osaamisemme voivat tuoda meille uutta teollisuutta. Teollisuuden automaatio, kierrätys ja kestävät energiaratkaisut voivat mahdollistaa valmistavan teollisuuden paluun kehittyvistä maista kehittyneisiin.

Myös paikasta riippumattomat yhteydenpitotavat ja -kohtaamiset yleistyvät. Puhutaan pakotetusta digiloikasta. Kysymys on kuitenkin paljon isommasta asiasta. Digitaaliset kokoushuoneet ja kohtaamispaikat tulevat kehittymään huimasti. Niiden on kehityttävä huimasti. 

Syntyy aivan uusia palvelualoja, jotka suunnittelevat, ohjelmoivat ja kouluttavat yritysten työntekijöitä ja kansalaisia toimimaan paikasta riippumattomissa sähköisissä neuvotteluhuoneissa ja kokoussaleissa. Jo 9/11 2001 terroristi-iskujen jälkeen ennakoitiin tätä, mutta silloin palattiin hyvin pian vanhoihin toimintatapoihin. Uskon, että muutos on nyt syvempi ja pysyvämpi.

Optimistinen 125 vuotta nuori 

Liedon Säästöpankki täyttää tulevana syksynä 125 vuotta. Pankki on selvinnyt monesta kriisistä ja pystynyt myös uusiutumaan iän myötä. Iskulauseemme tänä juhlavuonna on 125 vuotta nuori. Tällä haluamme viestiä sitä, että olemme ylpeitä ikävuosistamme. Samalla tunnemme itsemme nuoreksi. Suuntaudumme tulevaisuuteen optimistisesti. Haluamme uudistua ja olla mukana kehityksessä yhdessä asiakkaidemme kanssa. Tarjoamme kumppanuutta. Näinä epävarmoina aikoina sille on kysyntää.


Jussi Hakala

toimitusjohtaja, kauppaneuvos, Liedon Säästöpankki


Kirjoitus julkaistiin ensimmäisen kerran V-S Yrittäjä –lehdessä 16.4.2020



 
 
Julkaistu
...