Aiheuttavatko raha-asiat sinulle iloa vai murhetta? Tee testi!

Henna Mikkonen

Koronakriisin myötä terveyden ja hyvinvoinnin odotetaan nousevan yhdeksi trendiksi ihmisten elämässä ja kulutusvalinnoissa. Ihmiset ovat aiempaa kiinnostuneempia hyvinvoinnistaan ja sen mittaaminen erilaisin laittein ja vempaimin on entistä suositumpaa. Hyvinvointia etsitään monin tavoin; yksi löytää sen metsän rauhasta, toinen joogaamalla, kolmas hikiurheilusta jne.

Yksi keino kuitenkin helposti unohtuu, nimittäin oma talous. Taloudellinen hyvinvointi on kuitenkin osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun raha-asiat ovat kunnossa, ei niistä murehtimiseen kulu aikaa ja henkistä kapasiteettia. Riidatkin perheessä ehkä vähenevät. Voi olla, että taloudenhallinnan vaikutuksen hyvinvointiin huomaa vasta, kun ongelmia tulee. Raha kun on yksi suurimmista stressin aiheuttajista niin Suomessa kuin muuallakin.

OECD tutki – aikuisten talousasiat heikolla tasolla

OECD tutki äskettäin aikuisten taloustaitoja 26 eri maassa. Vaikka Suomi ei valitettavasti ollut mukana näiden maiden joukossa, tarjoavat tulokset toki ajattelunaihetta myös meille -ainakin kaltaiselleni yksityisihmisten taloudesta kiinnostuneelle ekonomistille. 

Taloustaidot ovat monisyinen kokonaisuus, jota OECD:kin tutki neljällä eri rintamalla: 

  • osaavatko ihmiset vastata peruskysymyksiin taloudesta (esimerkiksi koron laskeminen, riskin ja tuoton välisen yhteyden ymmärtäminen)
  • miten he käyttäytyvät talousasioissa (esimerkiksi budjetoiko tai säästääkö)
  • mitkä ovat heidän taloudelliset asenteensa (esimerkiksi onko raha tarkoitettu kuluttamista varten)
  • vaikuttaako ihmisten taloudellinen tilanne positiivisesti vai negatiivisesti heidän hyvinvointiinsa

Yleisesti ottaen voisi todeta, että aikuisten taloustaidot ovat tämän tutkimuksen mukaan hämmästyttävän heikolla tasolla. Tässä blogissani keskityn nyt kuitenkin vain viimeiseen taloustaitojen osa-alueeseen, nimittäin siihen aiheuttavatko talousasiat ihmisille stressiä vai edistävätkö ne heidän hyvinvointiaan. Teema on myös Säästöpankin strategian ytimessä, sillä haluamme edistää asiakkaidemme taloudellista hyvinvointia. 

Tee testi – selvitä miltä taloudellinen tilanteesi näyttää

OECD:n tutkimuksessa asiaa kysyttiin seuraavin kysymyksin. Vastaa kysymyksiin ja vertaa tuloksiasi OECD:n tuloksiin.

 

  Täysin samaa mieltä       Täysin eri mieltä
Rahatilanteestani johtuen minusta tuntuu, etten ikinä saa haluamiani asioita elämässä 0     1   2   3 4
Tulen juuri ja juuri toimeen taloudellisesti
0 1 2 3 4
Olen huolissani siitä riittävätkö rahani
0 1 2 3 4
Raha-asiat kontrolloivat elämääni
0 1 2 3 4

Huom: seuraavassa käänteinen asteikko


TÄYSIN ERI MIELTÄ

     

TÄYSIN SAMAA MIELTÄ

Minulla on rahaa jäljellä kuun lopussa
0 1 2 3 4

OMAT PISTEENI:

         

 

OECD:n testi on toki kevyt, mutta tulokset sitäkin painavampia. Tutkittujen maiden keskiarvo oli 9,5 pistettä, kun maksimi on 20 pistettä. Jos se olisi ollut koe, niin tuloksilla hädin tuskin olisi päässyt edes läpi. Parhaimmissakin maissa (Itävalta, Tsekki, Hong Kong) keskimääräiset pisteet olivat vain vähän päälle 11. 

Matalat pisteet kertovat siitä, että ihmisten taloudellinen tilanne EI tue heidän hyvinvointiaan, vaan sen sijaan aiheuttaa stressiä ja huolta. Tulokset eivät ole järin mairittelevat. Mutta toisaalta ne tarjoavat myös mahdollisuuden: panostamalla oman talouden hallintaan, voi hyvinvointiaan parantaa. Miten sinä pärjäsit?

 

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Teksti on julkaistu aiemmin Taloustaidon blogissa.

 
Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija
...