Toimintaympäristön kuvaus

Globaali talous

Vuonna 2017 globaali suhdanne vahvistui selvästi ja maailmantalouden keskimääräinen kasvuvauhti nousi 3,5 prosentin tuntumaan. Teollisuusmaat ylsivät noin 2,5 prosentin kasvuun, mikä näkyi työllisyyden merkittävänä paranemisena. Yhdysvalloissa työttömyysaste painui lähelle 4 prosenttia ja euroalueellakin jo selvästi alle 9 prosentin. Myös kehittyvillä markkinoilla talous kehittyi ennakko-odotuksia myönteisemmin. Kiinassa kasvu saatiin pidettyä vakaasti hieman alle 7 prosentin tasolla ja Venäjällä sekä Brasiliassa päästiin edellisvuosien taloustaantuman jälkeen uudelleen kasvu-uralle. Kehittyvien talouksien BKT-kasvu vahvistui keskimäärin 4,5 prosentin vaiheille.

Vuoden 2018 alkaessa maailmantalouden suhdannenäkymä on edelleen hyvin positiivinen. Euroopassa yleinen talousluottamus on vahvimmillaan yli 17 vuoteen ja Yhdysvalloissakin kuluttajien luottamus on noussut selvästi finanssikriisiä edeltäneiden huipputasojen yläpuolelle. Makrotalouden tunnusluvut olivat vuoden 2017 viimeisinä kuukausina hyvin laaja-alaisesti odotuksia parempia.

Maailmantalous on kuitenkin ollut jo sen verran pitkään noususuhdanteessa, että joillain talousalueilla tarjontapuolen kapeikot saattavat alkaa rajoittaa kasvumahdollisuuksia. Monissa Euroopan maissa kapasiteetin käyttöaste on jo lähellä huipputasoja ja Yhdysvalloissa työttömyys on laskenut ns. luonnollisen työttömyysasteen alapuolella. Presidentti Trumpin veronalennukset todennäköisesti tukevat Yhdysvaltain lyhyen aikavälin kasvua mutta samalla ne myös pahentavat liittovaltion alijäämäongelmaa, josta voi pitkällä aikavälillä tulla kasvua rajoittava tekijä. Kiinassa velkavetoinen, investointeihin perustuva kasvumalli ei enää toimi ja kysyntärakenteen on väistämättä tasapainotuttava enemmän yksityiseen kulutukseen pohjautuvaksi. Rakennemuutos on käynnissä, mutta sen hallittu läpivienti on riskialtis. 

Globaalin talouden suurin epävarmuus liittyy muutoksiin keskuspankkien rahapolitiikassa. Yhdysvaltain keskuspankki FED aloitti verkkaiset ohjauskorkojen nostot jo joulukuussa 2015, mutta nyt nostotahdin odotetaan kiihtyvän. Syksyllä 2017 FED alkoi myös sallia taseensa supistumisen. Euroopan Keskuspankki (EKP) puolittaa arvopaperiostojensa kuukausivolyymin 30 miljardiin euroon vuoden 2018 alusta lukien. Ostot jatkuvat tällä tasolla ainakin syyskuun 2018 loppuun, minkä jälkeen EKP:n uskotaan vähitellen irtautuvan määrällisestä elvytyksestä kokonaan. Ensimmäiset koronnostot – mikäli suhdannekuva sen sallii – voisivat tulla ajankohtaiseksi vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Rahapolitiikan kiristykseen liittyy aina riski, että kiristykset alkavat liikaa hidastaa kasvua. Nyt riski on poikkeuksellisen suuri, koska keskuspankkien massiivinen elvytys on 2010-luvulla ollut talouskasvun ja omaisuusarvojen nousun ehkä keskeisin ajuri.

Korkotaso on säilynyt matalana eikä merkittäviä muutoksia ole lähitulevaisuudessa odotettavissa. Vahvasta kasvusta huolimatta myöskään pitkät korot eivät vuonna 2017 juurikaan nousseet. Korkokäyrä on edelleen varsin ”lattea”, mikä yhdistettynä matalaan perustasoon tuo pankkitoiminnan rahoituskatteelle haasteita. Lisäksi rahoituskatetta rasittavat likviditeetin sääntelyvaateet (LCR maksuvalmiusvaade) ja EKP:n negatiivinen talletuskorko.

Suomen taloustilanne

Suomen taloudessa koettiin selvästi odotettua voimakkaampi kasvunykäys vuoden 2017 alkupuolella. Maailmantalouden imu näkyi viennin selvänä piristymisenä sekä investointien rivakkana kasvuna. Vuoden edetessä kasvu hieman tasaantui viennin hiipumisen vuoksi.  Alkuvuoden rivakan kasvun ansiosta BKT-kasvua kertyy vuonna 2017 todennäköisesti jonkin verran yli 3 prosenttia. 

Työllisyys on ripeään BKT-kasvuun nähden toipunut yllättävän vaisusti. Ilmiö on elpymisen alkuvaiheelle kuitenkin melko tyypillinen yritysten keskittyessä olemassa olevan kapasiteetin tehokkaampaan käyttöön. Työttömyysasteen odotettua hitaampi lasku selittyy myös piilotyöttömyyden vähenemisellä: työtä vailla olevat etsivät aiempaa aktiivisemmin työtä. Työn tarjonnan kasvu näkyy ennen pitkää myös työllisten määrän kasvuna. Työttömyysasteen aleneminen jatkuu 2018. 

Vuoden 2017 jälkipuoliskolla koettu kasvun lievä hidastuminen on jäämässä väliaikaiseksi ja talouskehitys on vuoden 2018 alkaessa jälleen paranemassa maailmantalouden valoisan suhdannenäkymän avittamana. Investointien vahva kasvu helpottaa talouden kapasiteettirajoitteita. Kotitalouksien kulutuskysynnän kannalta talouden perusolosuhteet ovat yhä suosiolliset: kuluttajien luottamus on korkealla, työllisyys paranee, korot ovat erittäin alhaiset ja ostovoima kasvaa. Kotitalouksien velkaantuneisuus alkaa kuitenkin jo muodostua kulutusta rajoittavaksi tekijäksi ja yksityisen kulutuskysynnän kasvu saattaa jonkin verran hidastua vuoden 2017 tasosta. BKT-kasvun odotetaan yltävän 2,5-3 prosentin haarukkaan vuonna 2018.