Toimintaympäristön kuvaus

Globaali talousnäkymä

Epävarmuus globaalin talouskasvun kehityksestä kasvoi vuoden 2019 alkupuolella ja talouden suhdannenäkymä heikkeni. Keskeiseksi teemaksi nousi kauppapoliittinen jännite Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Tämän lisäksi Iso-Britannian irtautuminen Euroopan unionista aiheutti sisäpoliittisen kriisin, jonka seurauksena irtautumista jouduttiin lykkäämään. Tällä oli osaltaan negatiivinen vaikutus teollisuuden ja kuluttajien luottamukseen Euroopassa. Epävarmuus maailmankaupan näkymistä heikensi teollisuuden näkymiä ja maailmantalouden kasvun odotetaan hidastuvan 3,2 prosentin tasolle vuoden 2019 aikana. Keskuspankkien rahapolitiikka on muuttumassa kasvua elvyttävämpään suuntaan, mikä osaltaan pienentää maailman kaupan esteistä syntyvää negatiivista shokkia.

Euroalueen talouskasvu oli vaatimatonta ja ensimmäisellä vuosineljänneksellä muutos vuoden takaiseen oli 1,2 prosenttia. Työmarkkinoiden kehitys on jatkunut hyvänä euroalueella ja työttömyysaste on laskenut. Kauppapoliittiset jännitteet ja epävarmuus talouskasvun suhteen ovat näkyneet luottamusindikaattoreiden heikentymisenä. Erityisesti teollisuuden luottamusindikaattorit ovat laskeneet vuoden 2019 alkupuoliskolla. Euroalueella pohjahintainflaation nousu pysähtyi viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla ja odotukset EKP:n rahapolitiikan osalta muuttuivat merkittävästi. Euroopan keskuspankki ennakoi, että ohjauskorot pysyvät nykyisellä tasollaan ainakin vuoden 2020 puoliväliin asti.

Yhdysvalloissa talouskasvu on pysynyt vakaana ja ensimmäisellä vuosineljänneksellä muutos vuoden takaisiin oli 3,1 prosenttia. Työttömyysaste on poikkeuksellisen alhainen, vaikka uusia työpaikkoja syntyi viime vuotta vähemmän. Epävarmuus kauppapoliittisella rintamalla ja hallinnon suunnittelemat muutokset tuontitulleihin näkyivät teollisuustuotannon hidastumisena. Teollisuuden luottamusindikaattorit laskivat voimakkaasti vuoden 2019 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Teollisuuden näkymien heikentymisestä huolimatta kuluttajien luottamus pysyi vahvana ja vähittäismyynti kasvoi ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Odotukset Yhdysvaltojen keskuspankin FED:n rahapolitiikan suhteen muuttuivat merkittävästi vuoden vaihteen jälkeen. Kolme vuotta kestänyt ohjauskoron nousu pysähtyi ja markkinat alkoivat hinnoitella koronlaskuja. Muutoksen taustalla on alhainen kuluttajahintainflaatio ja epävarmuus kauppasodan mahdollisista vaikutuksista talouskasvuun. Inflaatio-odotukset lähtivät laskuun vuoden 2018 viimeisellä vuosineljännekselle ja ovat jatkaneet laskuaan vuoden 2019 aikana.

Suomen taloustilanne

Suomen talouden näkymät ovat heikentyneet globaalin talouskasvun hidastuessa. Erityisesti viennin kasvunäkymät ovat heikentyneet. Suomen kausivaihtelusta tasoitettu bruttokansantuote kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 1,2 prosenttia vuoden takaisesta ja on näin ollen lähellä muun euroalueen talouskasvua. Euroalueen talouskasvun hidastuminen vaikuttaa merkittävästi Suomen talouteen, koska tavaraviennin arvosta 40 prosenttia menee muihin eurovaltioihin. Vaikka EK:n teollisuuden luottamusindikaattori laski voimakkaasti viime vuonna, on teollisuustuotannon kasvu pysynyt hyvällä tasolla. Työllisyysaste on parantunut ja kotitalouksien ostovoima on kehittynyt suotuisasti. Nämä tekijät tukevat talouskasvua, joka vientikysynnän hidastuessa nojaa kotimaiseen kulutukseen. Työllisyysasteen nousu nykyisestä edellyttää korkeampaa talouskasvua, mikä vallitsevassa maailmantalouden tilanteessa on haastavaa. Suomen talouskasvun odotetaan olevan kuluvan vuoden aikana noin 1,5 prosentin tasolla.