Hyvän välitystavan lähettiläs Hanna Daw

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto on nimennyt uudet Hyvän välitystavan lähettiläät syksyllä 2021. Sp-Kodin Hanna Daw on yksi kuudesta lähettiläästä, ja hän haluaa tuoda esiin kiinteistönvälittäjien ammattiosaamista.

Hanna Daw

Hyvän välitystavan lähettiläiden tärkeänä tehtävänä on kertoa välittäjäammattilaisten työstä sekä edistää kiinteistönvälitysalan korkeaa osaamista ja Hyvän välitystavan tunnettuutta asuntomarkkinoilla sekä eri sidosryhmien keskuudessa. Lähettiläät valitsee Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry:n hallitus. Valintaperusteina olivat lähettiläiden intohimo ja omistautuminen alalle ja välitystyön kehittämiseen, asiakaslähtöisyys ja halu tehdä alan yhteisiä pelisääntöjä tunnetuksi välitystoiminnan luotettavuuden parantamiseksi.

”On tärkeää, että alalla on yhteiset pelisäännöt, jota kaikki noudattavat, ja että niitä myös tuodaan esiin”, kertoo Daw.

Hyvä välitystapa

Hyvän välitystavan ohje on vuosittain päivitettävä käsikirja välittäjille. Ohjeen noudattamista edellytetään laissakin, mutta hyvään välitystapaan kuuluvat myös hyvät tavat. Välittäjä voi lunastaa asiakkaansa odotukset vain erinomaisella asiakaspalvelulla. Lain kirjaimen noudattaminen pitää olla itsestäänselvyys. 

Helsingissä sijaitsevassa Sp-Kodin toimipisteessä työskentelevä Daw oli otettu saamastaan pyynnöstä lähteä hyvän välitystavan lähettilääksi. Daw’lle kiinteistönvälittäjän työssä yhdistyvät kaikki hänen intohimonsa kohteet: asunnot, sisustaminen, rakennustekniikka sekä myyntityö. Hän on toiminut alalla vuodesta 2012 lähtien.

“Töihin lähtö on yksinkertaisesti kivaa, sillä koen olevani omalla alallani. On kunniatehtävä, että saan edustaa alan huippuosaamista ja tehdä näkyväksi hyvää välitystapaa.”

Hän tietää, että tekemistä riittää, sillä ostajat ja myyjät kysyvät usein kaupankäyntiin liittyviä perusasioita. Hyvää välitystapaa pidetään ammattikunnan ohjenuorana, mutta sitä ei juuri tunneta asiakkaiden keskuudessa. Hyvään välitystapaan liittyy tietynlainen ennakoitavuus: ennustettava kaupankäynti on sitä, että ostajat ja myyjät voivat luottaa yhteisiin pelisääntöihin.

“Kun kyse on ihmisten suurimmasta omaisuudesta, luottamus on valtavan tärkeä asia. Asiakkailla on oikeus olettaa, että alalla toimitaan yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.”

Daw’n mukaan erityisesti tarjousten käsittelystä tulee paljon kysymyksiä, samoin selonottovelvollisuudesta. Asiakkaat osaavat Daw’n mukaan jo vaatia tiettyjä toimintatapoja, vaikka monet kaipaavat olettamuksille vahvistusta. 

“On tärkeää, ettei ostaja joudu arvuuttelemaan, viedäänkö hänen tekemä tarjous eteenpäin vai ei.”

Daw pitää alan mainetta heikkona, eikä ihmettele miksi asuntokaupoista syntyy myös negatiivisia kokemuksia. Kuluttajille tilanne voi näyttää siltä, ettei alalla ole yhteisiä pelisääntöjä.

“Tosi usein minulta kysytään, että ilmoitanko jos tulee toinen tarjous samasta kohteesta. Kilpailu asunnoista on kovaa ja ihmiset haluavat tietää, että heitä kohdellaan reilusti.”

Hyvään välitystapaan kuuluu mahdollisuus pitää toinen tarjouskierros, vaikka ostajaehdokkaalta tulisi täyden rahan tarjous. Toisesta tarjouskierroksessa päättää kuitenkin aina myyjä, ei kiinteistönvälittäjä yksin. Vaikka välittäjän vastuu on suuri, ostajalla on myös selonottovelvollisuus.

Ostajan selonottovelvollisuuden ydinsisältönä on, ettei hän saa vedota laatuvirheenä sellaiseen seikkaan, joka olisi voitu havaita asunnon tarkastuksessa. Ostajan selonottovelvollisuus edellyttääkin asunnon tarkastamista ennen kaupantekoa. Jos kohteesta herää kysymyksiä, ne pitää kysyä.

Daw pyrkii aina haastattelemaan isännöitsijää ennen kuin antaa kohteesta selostuksen. Oleellista on se, että tietoa yritetään saada, vaikkei sitä välttämättä saada hyvistä yrityksistä huolimatta. Piilovirhe on sellainen, jota myyjä tai ostaja ei olisi voinut saada kohtuudella selville.

Hyvä välittäjä herättää luottamusta

Välittäjää valitessa hän kehottaa hakemaan suosituksia hyvistä välittäjistä sekä tapaamaan muutaman. Hyvän välittäjän tunnistaa siitä, että hän on valmistautunut tapaamiseen ja kiinnostunut kohteesta. Lisäksi hän perustelee arvionsa faktoihin ja kokemuksiinsa nojaten. Daw haluaa korostaa luottamusta, kun puhutaan hyvästä välittäjästä.

“Uskon, että ihminen valitsee ammattitaitoisten välittäjien joukosta sen, joka herättää luottamusta. Olisi tärkeää herättää sellainen tunne, että tuolta välittäjältä minäkin mielelläni ostaisin asunnon. Välittäjällä pitää olla kyky kohdata asiakas – myyjä tai ostaja.”

Kiinteistönvälittäjän kanssa syntyy pienimuotoinen kumppanuus: aamun ensimmäinen puhelu ja illan viimeinen viesti saattaa olla välittäjältä. On tärkeää, että välittäjän kanssa tulee juttuun ja suhde on avoin. Hyvä välittäjä on Daw’n mielestä myös aktiivinen myyjä: ostajia kannustetaan tekemään ostotarjouksia.

“Joskus ostamisen kynnys on suuri ja siinä kohtaa välittäjän tehtävä on myös kannustaa ja rohkaista oman ammattiosaamisensa pohjalta.”

Lopuksi Daw haluaa nostaa esille alan ammattiosaamista, sillä monella ei ole käsitystä, millaista ammattiosaamista alalla on. Välitysalalla on olemassa mm. kiinteistöalan ammattitutkinto, ns. KiAT-tutkinto. Sen voi suorittaa työn ohella ja tenttiä sen jälkeen LKV-tutkinnon. Ainoastaan LKV-tutkinnon suorittanut voi käyttää titteliä laillistettu kiinteistönvälittäjä.

“Välittäjän ammattiosaaminen koostuu hyvästä teoriaosaamisesta, käytännön kokemuksesta sekä Hyvän välitystavan tuntemisesta”, päättää Daw. 

Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija
...