Omistusasuminen on yhä taloudellisesti järkevin asumismuoto

Asuntojen hinnoissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, eikä näköpiirissä ole romahdusta suurten kasvukeskusten ulkopuolella Suomessa. Vaikka pienemmillä paikkakunnilla asuntojen hintataso pitkällä aikavälillä hieman laskisikin, siitä tulee haaste vain, jos olet vaihtamassa paikkakuntaa ja muuttamassa pääkaupunkiseudulle tai vetovoimaisiin suuriin kaupunkeihin.

Mies ja pieni poika leikkivät matolla

– Asuntomarkkinoidemme tilanne ei ole niin mustavalkoinen kuin monet tahot antavat ymmärtää. On rohkeaa väittää, että asunto kannattaisi omistaa tai ostaa vain suurista kaupungeista, joissa hinnat nousevat, toteaa Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen. – Miksi asuntojen edes pitäisi koko ajan kallistua? Kaikki eivät ole hankkineet tai hanki omaa kotia tehdäkseen sillä voittoa.

– Suurimmalle osalle suomalaisista asunto on koti, ei sijoituskohde. Suurin osa myös vaihtaa kotia ja muuttaa oman paikkakuntansa sisällä, kohtuullisen lähelle entistä osoitettaan. Tällöin asunnon arvon mahdollisella laskulla ei ole käytännön merkitystä, sillä hintojen kehitys eri asuntotyypeissä on hyvin samankaltainen. Välirahan suuruus ei juurikaan muutu 10 vuodessa, Rantanen jatkaa.

– Ihmettelen hieman sitäkin, että ihmisten asumispreferenssit tuntuvat kokonaan unohtuneen julkisessa keskustelussa. Kaikki suomalaiset eivät halua asua kaupungeissa, eikä koko muu Suomi, pääkaupunkiseutua, Turkua ja Tamperetta lukuun ottamatta, ole autioitumassa, Rantanen jatkaa.

– Koko maan tasolla vuokrat ovat nousseet viime vuosina asuntojen hintoja nopeammin, mikä osaltaan lisää omistusasumisen houkuttelevuutta. Lisäksi palkansaajien ansiotasot ovat nousseet asuntojen hintoja nopeammin, joten monella paikkakunnalla omistusasuminen on entistä helpommin saavutettavissa, sanoo Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen. – Korkojen ollessa ja pysyessä todennäköisesti vielä vuosia alhaalla kallistuu vaakakuppi entistä enemmän omistusasumisen puolelle. Yleisesti ottaen pidän omistusasumista hyvänä asumismuotona ympäri Suomen, ymmärtäen toki, että ihmisten moninaiset elämäntilanteet puoltavat erilaisiakin ratkaisuja.

– Koron pitää nousta useita prosenttiyksiköitä ennen kuin se alkaa tehdä kunnolla hallaa asuntovelallisille, ainakin jos perheen taloustilanne on sama kuin lainanottohetkellä. Silloinhan maksukyky testataan selvästi korkeammalla korolla, Mikkonen jatkaa. Hänen mukaansa kotitalouksien talouden näkymät ovat varsin hyvät yleisen talouden kasvun hidastumisesta huolimatta. Palkkaratkaisujen myötä kotitalouksien käytettävissä olevat tulot nousevat inflaatiota enemmän.

Kuluttajien asunnonostoaikeet ovat korkealla

– Kuluttajien asunnonostoaikeet ovat yhä hyvällä tasolla Suomessa. Yllättävää ja poikkeuksellista on se, että alueellisesti asunnonostoaikeet olivat tammikuussa korkeimmalla pääkaupunkiseudun sijaan Pohjois-Suomessa, Mikkonen kertoo. 

–  Tilastot osoittavat, että asunnot käyvät hyvin kaupaksi myös monissa keskisuurissa kaupungeissa ja muuttotappiokunnissa. Esimerkiksi Rovaniemellä tehtiin viime vuonna 8,6 prosenttia enemmän asuntokauppoja kuin vuonna 2018, toteaa Rantanen.

Hän kertoo, että Raumalla asuntokauppojen määrä kasvoi vuonna 2019 peräti 20,7 prosenttia, Salossa 8,3 prosenttia ja Seinäjoella 7,2 prosenttia. Hämeenlinnassa käytettyjä asuntoja myytiin 9,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

– Me toimimme valtakunnallisesti, myös muuttotappiokunnissa. Niissäkin asuntonäytöillä käy koko ajan väkeä ja kauppoja syntyy. Tarve ja taloudelliset resurssit ratkaisevat kotitalouksien asumispaikan ja asumismuodon, Rantanen toteaa.

Suurimmalle osalle suomalaisista asunto on koti, ei sijoitus

– Laittaisin jäitä hattuun keskusteluun, jossa väitetään pienten kaupunkiemme kuolevan ja maamme autioituvan suurten kasvukeskusten ulkopuolella, Rantanen jatkaa. – Meillä on vahvaa perusteollisuutta ja työpaikkoja ympäri Suomea. En usko, että esimerkiksi sellutehtaita ollaan tuomassa pääkaupunkiseudulle, Turkuun tai Tampereelle.

– Meillä on aina ollut alueita, joissa voit ajella 100 kilometriä näkemättä ainuttakaan asumusta ja korpea, joiden kiinteistöillä ei ole käytännössä arvoa. Valitettavasti asuntojen hintatilastoja on olemassa vasta 1980-luvulta lähtien.

– Vaikka kotitalouksien talouden näkymät ovat yhä varsin positiiviset, kannattaa asuntoon säästämisen rinnalla tehdä muutakin säästämistä, Mikkonen muistuttaa. – Jo pienellä kuukausittaisella säästösummalla esimerkiksi rahastoihin voi omaa varallisuuttaan pitkässä juoksussa kasvattaa, vaikka asunnon hinta hieman laskisikin.

– Pääkaupunkiseudun tai kasvukeskusten ulkopuolella asuvien mahdollisuudet säästää ovat usein helpommat, koska asumismenot ovat selkeästi alhaisemmat, Mikkonen jatkaa. – Omaan asuntoon säästäminen on parempaa säästämistä kuin ettei säästä ollenkaan. Helposti käy niin, että jos asut vuokralla, säästäminen unohtuu kokonaan, Mikkonen toteaa.

–  En ole itse koskaan ajatellut omaa kotiani sijoituksena. Se on perheemme koti. Haluan asua pienellä paikkakunnalla ja luonnon äärellä, se on oma valintani, Rantanen toteaa lopuksi. – Pienempien kaupunkien ja kuntien elinvoimaisuuden ja peruspalveluiden säilyttämisessä on paitsi kuntien omalla taloudenhoidolla ja päätöksillä, myös valtion tuella iso rooli.

Ota yhteyttä, niin keskustellaan aiheesta lisää:



Jukka Rantanen
Toimitusjohtaja, Sp-Koti Oy 
050 341 1391, jukka.rantanen@spkoti.fi    

Henna Mikkonen
Pääekonomisti, Säästöpankkiryhmä
040 564 7918henna.mikkonen@saastopankki.fi 

Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija
...