Porvoo on Suomen parhaimpia asuinpaikkoja

Jopa 18 % suomalaista olisi valmis muuttamaan Porvooseen, arvioi Taloustutkimus vuonna 2012. Vuoden 2018 mittauksissa Porvoo oli 7. suosituin kaupunki, kun arvioitiin kokonaismielikuvaa.

Porvoo talvella

 Porvoon vetovoima liittyy kaupungistumisen trendiin ja Porvoon kehittyvään kaupunkisuunnitteluun. Porvoossa on vireillä isoja kaavamuutoksia, joilla vahvistetaan Porvoon kaupunkikuvaa ja suositaan jälleen puutalorakentamista, kertoo Sp-Koti Porvoon kiinteistönvälittäjä Petri Kuismanen.

Vahvuuksina hyvä sijainti ja viihtyisä ympäristö

Keskiajalla Suomeen perustettiin kuusi kaupunkia, joista yksi oli Porvoo. Vielä tänäkin päivänä Porvoo on vertaansa vailla: vuonna 2012 Taloustutkimus teki muuttohalukkuustutkimuksen, jonka mukaan 18 prosenttia suomalaisista voisi ajatella muuttavansa Porvooseen. Tutkittujen 37 kaupungin joukossa Porvoo oli sijalla 11., kun mitattiin kaupunkien kokonaismielikuvaa. Vuoden 2018 tutkimuksessa Porvoo nousi jo sijalle 7.

Tutkimuksen mukaan Porvoon vahvuuksina pidettiin sijaintia ja viihtyisää, lapsille sopivaa asuin- ja kasvuympäristöä. Yhä useampi haluaakin kotikunnan tarjoavan monipuolisia mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon. VTT:n Timo Aron ennusteen mukaan Porvoon väkiluku kasvaa yli 13 prosentilla vuoteen 2040 mennessä.

Enemmän kuin vanha kaupunki

Vanha kaupunki on tänä päivänä muisto keskiaikaisesta asemakaavasta, jota leimaa jokivarteen keskittyvä asutus. Puutalokaupungista on palanut aikanaan jopa kolmasosa ja sittemmin rakentamisessa onkin suosittu kivimateriaaleja. Vanha kaupunki on hurmaava elämys: sokkeloisia kujia, pikkupuoteja ja tietysti kahviloita.

Jokivarren maisemaa hallitsee goottilainen tuomiokirkko, ja kapeilta kujilta pujahdetaan sisään keskiaikaisiin taloihin. Niissä on hyvin pidettyjä asuntoja keskellä vilkkainta kulttuurimaisemaa. Osa vanhan kaupungin taloista on varustettu juorupeilillä, jotka on asennettu ikkunan pieliin. Niiden avulla talon sisältä voi nähdä, mitä ulkona kadulla tapahtuu.

– Juorupeilejä voi bongailla esimerkiksi Vuorikadulta ja Jokikadulta, vinkkaa Kuismanen. Suomeen juorupeilit kulkeutuivat aikoinaan Ruotsista.

Asuinpaikkana Porvoo on kuitenkin paljon enemmän kuin vanha kaupunki.

– Vanha kaupunki on haluttu asuinalue, mutta sieltä vapautuu asuntoja harvoin, kertoo Kuismanen.

– Keskustan ulkopuolelta löytyvät perinteiset pientaloalueet ja useita kyliä, joissa viihtyvät tilaa ja rauhaa kaipaavat perheet, kertoo Kuismanen.

Kuismanen kertoo, että Porvoossa rakennetaan nyt Haikon, Toukovuoren ja Kevätlaakson alueille, joissa on myös tontteja vapaana. Kerrostalo- ja rivitaloalueita löytyy myös samoilta alueilta.

– Kaupunkikuva muuttuu myös Läntinen Mannerheimin väylän asemakaavan myötä, jolloin väylä muuttuu Porvoon puistokaduksi, jossa eri liikennemuodot on huomioitu tasa-arvoisesti. Kadun linjauksen muutoksen myötä liikenne suuntautuu luontevasti kohti Vanhaa Porvoota tai keskustaa, viittaa Kuismanen Porvoon Puistokadun asemarunkoon.

Porvoon tunnetuin asukas oli Johan Ludvig Runeberg

Porvoon tunnetuin asukas on varmasti Johan Ludvig Runeberg – kansallisrunoilijamme, joka muutti Porvooseen kasvavan perheensä kanssa vuonna 1837 ja asui siellä kuolemaansa asti. Runebergin kotitalo toimii nykyisin museona, ja runoilijan syntymäpäivänä 5. helmikuuta juhlitaan lukuisin menoin. Vuoden 2021 tapahtumia on rajoitettu, mutta esimerkiksi perinteinen Runebergin kirjallisuuspalkinto jaettaneen.

Juhla tai arki – Porvoosta saa aina runebergintorttuja. Runebergin tiedetään pitäneen erityisen paljon makeasta. Tarina kertoo, että Runebergillä oli makean nälkä ja hän pyysi vaimoltaan jotain herkullista syötävää. Kun Fredrikalla ei ollut mitään sopivaa antaa, päätti hän tehdä leivonnaisen niistä aineksista, jotka hänellä oli.

Juttusarjassa “Suomen parhaat asuinpaikat” kerromme suosituista asuinalueista. Sarjan ensimmäinen osa kertoo Porvoosta.

Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija
...