Riskirakenteet, kuntokartoitus ja vastuunjako? Kiinteistönvälittäjän vinkit remonttikuntoisen asunnon ostoon
Vanhan talon remontointi vai uuden rakentaminen? Tätä pohtivat monet asunnonvaihtajat ja valintaan vaikuttavat ennen kaikkea asumisen toiveet. Kysyimme Sp-Koti yrittäjä Jaana Sorsalta, millaisia neuvoja kiinteistönvälittäjä antaa erityisesti kiinteistön remontointiin.
– Remontointi kiinnostaa vanhan kiinteistön tai asunnon ostajaa lähes poikkeuksetta: kodista halutaan omannäköinen ja joskus siihen vaaditaan isompi remontti, toisinaan pintaremontti riittää, kertoo Sorsa.
Riskirakenne ei ole aina riski
Remontoitavan kiinteistön hankinnassa Sorsa kehottaa tutustumaan hometalkoot.fi(Siirryt toiseen palveluun) -sivustoon. Sieltä voi etsiä tietoa eri vuosikymmenillä rakennetuista kiinteistöistä ja asunnoista. Rakennustyyli ja -tapa sekä rakennusmääräykset ovat vaihdelleet eri vuosikymmeninä, mikä auttaa ymmärtämään kiinteistöjen riskirakenteita ja muita rakentamistapaan liittyviä seikkoja.
– Esimerkiksi 1970-luvulla rakennettiin tasakattoisia ja matalaperusteisia taloja, jotka on myöhemmin todettu riskirakenteiksi. Sanaa riskirakenne ei pidä säikähtää. Sillä viitataan kyseisen aikakauden tyypillisiin ongelmiin, ja niistä tulee ostohetkellä lähinnä olla tietoinen, kertoo Sorsa.
Sorsa on itsekin kokenut rakentaja: hän on rakentanut kaksi omakotitaloa ja asuu itse niin ikään 1970-luvulla rakennetussa talossa. Vuonna 2011 Sp-Koti ketjussa aloittanut Jaana on ollut monessa mukana ja myy paljon kiinteistöjä eri vuosikymmeniltä Riihimäen, Hyvinkään ja Tervakosken alueella.
– Omakotitaloja menisi tällä hetkellä enemmän kaupaksi kuin on kohteita tarjolla. Uudehkot talot kiinnostavat useimpia ostajia, mutta siltikin pintaremontteja suunnitellaan uutta kotia ostaessa, kertoo Sorsa.
Kiinteistöille tehdään aina kuntotarkastus
Oli kyseessä sitten uudehko tai hieman vanhempi kiinteistö, kuntotarkastus kuuluu asiaan. Raksystems ohjeistaa, että kuntotarkastus tehtäisiin jo siinä vaiheessa, kun kohde tulee myyntiin. Näin myyntihinnassa on otettu huomioon kiinteistön kunto. Sorsan kokemuksen mukaan on kuitenkin hyödyllisempää tehdä kuntotarkastus vasta, kun kohteelle on löytynyt potentiaalinen ostaja.
– On todettu hyväksi, että ostaja on mukana kuntokartoituksessa. Käytäntö on jopa vakiintunut: näin ostaja ymmärtää, millaisia vikoja tai riskirakenteita asuntoon liittyy, muistuttaa Sorsa.
Jos tarkastus on tehty etukäteen, on suositeltavaa ennen kaupantekoa järjestää ostajan kanssa käynti paikan päällä, eli ns. ostajan kierros, jolloin tarkastaja on mukana ja selittää raportin sisällön.
– Jos myytävä kohde on todella huonokuntoinen tai on syytä epäillä isompia vikoja, niin silloin kuntotarkastus kannattaa teettää jo etukäteen, neuvoo Sorsa.
Remontin dokumentointi lisää luottamusta
Pintaremontit ovat yleisimpiä remontteja, sillä etenkin omakotitalojen ostajat osaavat yleensä maalata ja tapetoida. Kalleimmat ja seuraavaksi suosituimmat remontit ovat keittiö ja kylpyhuone. Niihin tarvitaan ammattilaista ainakin putki- ja sähkötöiden osalta.
– On suositeltavaa, että remontit dokumentoidaan aina, vaikka omakotitalossa saakin tehdä mitä haluaa. Myyntihetkellä dokumentoinnista on hyötyä, sillä se kasvattaa ostajan luottamusta ja voi jopa parantaa myyntihintaa. Myyntiä varten ei kannata yleensä remontoida, sillä ostajien mieltymykset vaihtelevat. Siisteys sen sijaan on hyvinkin tärkeää, kertoo Sorsa.
Sorsa suosittelee huoneistojen remontoijia tutustumaan vastuunjako.fi(Siirryt toiseen palveluun) -sivustoon, josta löytyy tietoa siitä, mitkä ovat osakehuoneistojen vastuunjako erilaisten remonttien osalta.
– Jos vastuunjakotaulukkoon on tehty poikkeus, niin siitä kuuluu olla maininta yhtiöjärjestyksessä. Yhtiöjärjestykseen kannattaa ainakin ostohetkellä tutustua, sillä etenkin vanhemmista huoneistossa saattaa olla tavanomaisesta poikkeavia järjestelyjä, muistuttaa Sorsa.
Kylpyhuone- ja keittiöremontit 15 vuoden välein
Kylpyhuoneen ja keittiön remonteissa puhutaan noin 15 vuoden ohjeellisesta aikajänteestä. Etenkin kylpyhuoneissa 15 vuotta on jo merkittävä aika ja määräyksetkin ovat muuttuneet vaikkapa vedeneristyksessä. Toisaalta myös tyyli ehtii 15 vuodessa muuttua jo paljon.
– Etenkin nuoret ostajat haluavat tyylimuutosta sekä kylpyhuoneeseen että keittiöön, kertoo Sorsa.
Nykyään on nouseva trendi, että ostetaan huonokuntoinen asunto, joka remontoidaan ja myydään nopeasti. Flippaaja ostaa remontoitavan yksiön tai kaksion, jossa on hyvä yhtiö ja sijainti. Remontoitu asunto myydään nopeasti ja voitto tehdään flippaamalla huonokuntoinen uuden karheaksi täydellä remontilla.
– Flippaajat ovat useimmiten itse ammattiremontoijia, eivät tavallisia asunnonvaihtajia, muistuttaa Sorsa.
Kun harkitset remontoitavan asunnon ostoa, muista että ammattitaitoinen kiinteistönvälittäjä on turvallinen valinta. Ostajalla on oma selonottovelvollisuus ja myyjällä velvollisuus kertoa kohteen kunto. Kun välittäjä on mukana asuntokaupoissa, niin hänellä on aina velvollisuus tehdä selvitys, jos on syytä olettaa, että asuntoon liittyy jotain sellaista, jota ostajan kuuluu tietää.
Jaana Sorsa
Yrittäjä, kiinteistönvälittäjä LKV, KiAT, kaupanvahvistaja
Muita uutisia
Ensimmäiset askeleet kohti uutta ASP-järjestelmää
Ensiasunnon ostajille suunnattua ASP-järjestelmää ollaan kovaa vauhtia pistämässä uuteen uskoon. Valtio haluaa tukea ensimmäisen oman kodin ostajia, mutta sekä pankit että asiakkaat pitävät nykyistä järjestelmää hieman monimutkaisena ja joustamattomana.
Ei vanhan asunnon taakkaa
Ensiasunnon ostajalla on tilaisuus napata oma unelmakoti pois markkinoilta erittäin sopivilla kauppahinnoilla. Kun haluttuja kohteita tulee myyntiin, ja ostajakandidaatteja on useampia, on ensiasunnon ostajalla tällaisessa markkinassa monesti etulyöntiasema.
Energiatehokkuus ja vastuullisuus asumistaloudessa
Asunnon ostajalle saattaa tulla yllätyksenä, miten moni tekijä vaikuttaa asumisen energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Juuri tällaisissa kysymyksissä autamme päivittäin asunnon vaihtajia.