Varainhoidon markkinakatsaus

Joulukuussa julkaistu talousdata oli isossa kuvassa hieman odotuksia vahvempaa. USA:sta saatiin hallinnon sulun päättymisen jälkeen myöhästyneitä tilastoja ja niiden luotettavuuteen liittyy tavallista enemmän kysymysmerkkejä. Julkistetun tilaston mukaan BKT kasvoi kuitenkin 2,3 % vuodentakaisesta vuoden 3. neljänneksellä osoittaen kasvun jopa kiihtyneen syksyllä. Kokonaisuutena USA:n talouskehitys on ollut vuonna 2025 odotuksia parempaa.

Euroopassa talouskasvu on ollut hidasta, mutta varsin vakaata. Joulukuussa julkaistut tilastot kertovat palvelusektorin pärjäävän paremmin, kun sen sijaan teollisuudessa elpyminen antaa yhä odottaa itseään. Kasvun veturit löytyvät tällä hetkellä Etelä-Euroopasta, missä entiset ongelmamaat, kuten Kreikka, Espanja ja Portugali kasvavat ripeästi.

Vuotta 2025 leimasi tullit ja geopoliittiset riskit. Toisaalta tekoälyn kehitys, siihen liittyvät investoinnit ja käyttöönotto kehittyivät nopeaa tahtia. Kaiken turbulenssin keskellä talouskehitys oli odotuksia parempaa ja maailmantalous osoitti jälleen kerran sopeutumiskykynsä. Maailmantalouden kasvun odotetaan asettuvan reiluun 3 %:iin eli vain hieman pitkän ajan keskiarvoa matalammalle tasolle.

Kasvunäkymät vuodelle 2026 ovat myös varsin kohtuulliset. Esimerkiksi OECD odottaa joulukuun alussa julkaistun ennusteensa mukaan maailmantalouden kasvavan 2,9 % vuonna 2026. Merkittävimmiksi riskeiksi OECD nostaa kauppapoliittiset jännitteet sekä mahdollisen tekoälykuplan ja sen puhkeamisen aiheuttamat häiriöt rahoitusmarkkinoilla. Geopolitiikka pysynee vahvasti agendalla, kuten Venezuelan tilanne osoitti heti vuoden alkupäivinä.

Joko Suomenkin taloudessa nähdään valonpilkahduksia?

Tuoreimpien BKT-tilastojen mukaan Suomen talouskasvu kääntyi jälleen miinukselle ja talous vajosi loppuvuonna 2025 uudelleen taantumaan. Koko vuoden osalta kasvu jäänee lähelle nollaa. Erityisesti yksityinen kulutus oli odotuksia heikompaa. Kuluttajien varovaisuus oli korkealla ja kasvaneista tuloista ohjautui normaalia suurempi osa säästöön, ei kulutukseen.

Eväät parempaan talouskehitykseen vuonna 2026 ovat kuitenkin olemassa. Palkansaajien ostovoima on ollut kasvussa jo parisen vuotta ja yritysten luottamus on varovaisessa nousussa. Laskenut korkotaso tukee taloutta, vaikka korkotason lasku onki jo pysähtynyt. Luottamuksen vahvistumista kuitenkin kaivattaisiin, jotta talouden rattaat lähtisivät kunnolla käyntiin. Yleisen epävarmuuden keskellä tämä on varsin epävarmaa. Odotamme talouskasvun kuitenkin hieman piristyvän vuonna 2026, joskin Suomen talouden kasvunäkymät ovat parhaimmillaankin varsin vaisut.

Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti

Joulukuussa osakemarkkinoiden kehitys oli hieman kaksijakoista. Eurooppalaiset osakemarkkinat tuottivat 2,7 %, ja Pohjoismaat nousivat muun Euroopan perässä 3,9 %. Myös kehittyvillä markkinoilla tuottokehitys oli positiivista (1, 8 %). Yhdysvalloissa S&P 500-indeksi laski 1,1 %, kun sentimentti tekoälyteeman ympärillä heikkeni joulukuussa ainakin tilapäisesti. Näitä kehityskulkuja peilaten globaalit osakemarkkinat (MSCI ACWI) jäivät joulukuussa lähes paikalleen (–0,1 %).

Markkinoiden huomio kohdistui joulukuussa erityisesti keskuspankkien korkopäätöksiin. Yhdysvalloissa FED laski ohjauskoron 3,5–3,75 prosenttiin, mutta päätös paljasti selvää erimielisyyttä avomarkkinakomiteassa. Viestinnän perusteella FED on toistaiseksi tarkkailuasetelmissa, ja markkinat hinnoittelevat tälle vuodelle noin kaksi koronlaskua. Euroalueella EKP piti ohjauskoron ennallaan, mutta päivitti talousennusteitaan aiempaa positiivisempaan suuntaan euroalueen sisäisen kysynnän vahvuuden ja palveluinflaation hidastumisen tukemana. Tekoäly säilyi markkinoilla keskeisenä teemana, mutta siihen liittyvä sentimentti heikkeni ainakin tilapäisesti, kun Oraclen tulosraportti ja uutiset yhtiön datakeskushankkeen rahoitushaasteista painoivat tekoälyteemasta riippuvaisten yhtiöiden osakkeita Yhdysvalloissa.

Kokonaisuutena vuosi 2025 oli osakesijoittajille hyvä ajoittaisesta markkinaturbulenssista huolimatta. Globaalit osakemarkkinat (MSCI ACWI) tuottivat viime vuonna 8,4 %, mikä oli hyvin linjassa indeksin pitkän aikavälin keskimääräisen vuosituoton kanssa. Tuottokehitystä ajoi erityisesti Eurooppa, joka pankki- ja puolustussektorin vahvan kehityksen tukemana nousi 20,2 %. Pohjoismaat tuottivat 13,5 %, ja kehittyvät markkinat 18,4 %. Yhdysvalloissa S&P 500-indeksi tuotti dollareissa 17,9 %, mutta dollarin heikentyminen painoi euromääräisen tuoton 3,9 %:iin.

Yhdysvaltojen talousnäkymä on edelleen kohtuullinen, ja FED odottaa talouskasvun olevan tänä vuonna lievästi pitkän aikavälin trendikasvun yläpuolella. Kasvunäkymiin liittyy kuitenkin epävarmuutta erityisesti työmarkkinakehityksen osalta. Euroopassa talouskasvun odotetaan vahvistuvan vuonna 2026, ja konsensusennusteet viittaavat hyvään tuloskasvuun sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Markkinoiden keskeiset epävarmuustekijät liittyvät arviomme mukaan tekoälyteeman kantavuuteen, Yhdysvaltain työmarkkinoiden kehitykseen, geopoliittisiin tapahtumiin sekä USA-osakkeiden verrattain korkeisiin arvostustasoihin.

Lähde: Bloomberg & Säästöpankkien Varainhoito

Matias Arola
osakesalkunhoitaja

Korkomarkkinoilla vuosi 2025 oli positiivinen. Euroalueella valtionlainat tuottivat reilu puoli prosenttia, Investment Grade -yrityslainat 3 % ja High Yield -yrityslainat 4,86 %. Euribor -korot laskivat Euroopan keskuspankin (EKP) kevennettyä rahapolitiikkaa. EKP laski ohjauskorkojaan neljä kertaa, yhteensä yhden prosenttiyksikön verran. Pidemmissä koroissa 2 vuoden valtionlainakorot pysyivät lähes muuttumattomina ja sitä pidemmät nousivat selvästi. Positiivinen korkovuosi sisälsi kaksi sekasortoisempaa periodia. Ensin Saksan hallitusneuvotteluista kuului maaliskuun alussa odottamattomia uutisia liittyen maan ns. ”velkajarruun”, mikä nosti euroalueen pitkiä korkoja huomattavasti lyhyessä ajassa. Toiseksi Yhdysvaltojen presidentti Trumpin tulli-ilmoitukset huhtikuun alussa sysäsivät Yhdysvaltojen korot nousuun, ja nousupaine tarttui vähitellen muihinkin korkomarkkinoihin. Pitkälti näiden tekijöiden ansiosta pitkien korkojen taso oli vuoden lopulla odotettua korkeampi, minkä ansiosta valtionlainojen viime vuoden tuotto jäi vaatimattomaksi.

Lähde: Bloomberg & Säästöpankkien Varainhoito

Mikko Rautiainen
korkosalkunhoitaja

Säästöpankki Kotimaa on osakerahasto, jonka varat sijoitetaan pääosin suomalaisiin pörssinoteerattuihin yhtiöihin. Rahasto toteuttaa aktiivista sijoitusfilosofiaa, jossa aktiivinen riski on verrattain korkea ja poikkeamat vertailuindeksin sisältöön ovat merkittäviä. Rahaston sijoitustoiminnan tavoitteena on saavuttaa aktiivisella salkunhoidolla hyvä pitkän aikavälin tuotto, joka ylittää vertailuindeksin tuoton.

Vuosi 2025 oli osakesijoittajille hyvä. Globaalit osakemarkkinat (MSCI ACWI) tuottivat viime vuonna 8,4 %, Eurooppa 20,2 %, Pohjoismaat 13,5 % ja kehittyvät markkinat 18,4 %. Yhdysvalloissa S&P 500-indeksi tuotti dollareissa 17,9 %, mutta dollarin heikentyminen painoi euromääräisen tuoton 3,9 %:iin. Tässä maantieteellisessä vertailussa Suomessa päästiin erinomaisiin tuottoihin, kun Kotimaa -rahasto tuotti 28,8 %.

Säästöpankki Kotimaa sijoittaa laadukkaisiin ja houkuttelevasti hinnoiteltuihin yrityksiin, joilla on kohtuullinen riskiprofiili. Laadukkaiden yhtiöiden suhdanneherkkyys on tavanomaista pienempi ja yritystoiminnan riskit normaalia helpommin ennustettavia. Laadukkaiden yhtiöiden muita tunnusmerkkejä ovat kestävä kilpailuetu, korkea pääoman tuotto, todennäköinen kasvupotentiaali, hyvä asema arvoketjussa, vastuullinen liiketoimintamalli, vähän pääomaa sitova liiketoimintamalli ja hyvä johdon toiminnan laatu sekä uskottavuus. Rahasto käyttää pörssilistan koko markkina-arvoskaalaa. Valtaosa sijoituksista on suurissa yhtiöissä, mutta sekä keskisuuret että pienet yritykset ovat myös edustettuina rahastossa.

Rahaston salkunhoito perustuu rahastonhoitajan ja salkunhoitotiimin näkemyksiin. Rahasto koostuu noin 50 osakkeesta. Fundamentaalianalyysi ja yritysvierailut ovat keskeisiä osakevalinnassa. Suurimmissa sijoituksissa pyritään vierailemaan kerran vuosineljänneksessä. Rahasto ottaa voimakkaasti näkemystä osakevalintojen suhteen, mikä onnistuessaan nostaa huomattavasti rahaston tuottoa. Epäonnistuminen osakevalinnassa puolestaan heikentää osakerahaston tuottoa. Rahaston sijoitusastetta osakkeisiin pyritään laskemaan hieman talousnäkymien synkistyessä. Lisäksi salkun sisältöä vaihdetaan vähemmän riskisiin yhtiöihin, jolloin pyritään välttämään osa kurssilaskusta. Parempien aikojen ja kurssinousujen aikana rahasto pidetään täysin osakkeisiin sijoitettuna. Sijoituskohteiksi valitaan suuremman tuottopotentiaalin ja riskin yhtiöitä, jolloin hyödynnetään kurssinousut.

Suomen pörssissä on listattuna varsin syklisiä osakkeita. Erityisesti konepajayhtiöt ja perusteollisuus ovat vahvasti edustettuina, minkä johdosta Suomen pörssi kehittyy hyvässä suhdannetilanteessa usein muita maailman pörssejä paremmin. Heikossa suhdannetilanteessa kehitys on usein yleistä pörssikehitystä heikompi. Suomen pörssin kurssivaihtelu (pörssin beta) on siten muuta maailmaa suurempi. Korkeasta riskitasosta johtuen rahaston suositeltu sijoitusaika on vähintään 7 vuotta. Sijoitusrahasto Säästöpankki Kotimaan rahastopääoma on noin 542 miljoonaa euroa.

Mainos. Tutustu ennen lopullisten sijoituspäätösten tekemistä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan. Säästöpankki Kehittyvät markkinat -sijoitusrahastoa hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Salkunhoitaja: Olli Tuuri