Varainhoidon markkinakatsaus

Viimeisen kuukauden aikana globaalin talouden kuvaa on hallinnut jälleen kerran geopoliittinen epävarmuus. Käänteentekeviin tapahtumiin lukeutuivat USA:n korkeimman oikeuden tullipäätös sekä maaliskuun alussa syttynyt Iranin sota.

Kauppapolitiikassa saatiin pitkään odotettu päätös, jolla Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi Trumpin laajat IEEPA-tullit. Päätöksen jälkeen Trump kuitenkin otti käyttöön uudet, kaikille maille kohdistuvat ns. Section 122 -tullit. Uusien tullien vaikutus maailmantalouteen ja inflaatioon jäänee rajalliseksi, mutta epävarmuus kauppasuhteiden tulevasta kehityksestä jatkuu edelleen.

Helmikuussa julkaistujen tilastojen mukaan USA:n talouskasvu hidastui vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä 0,4 %:iin edellisneljänneksestä. Keskeinen selittäjä oli kuusi viikkoa kestänyt hallinnon sulku, joka leikkasi julkisia menoja ja investointeja. Yksityinen kulutus ja teknologiainvestoinnit pitivät kasvua yllä. Alkuvuonna 2026 kasvun odotetaan jälleen kiihtyvän hallinnon toiminnan normalisoituessa. Kokonaisuutena USA:n talouden odotetaan kasvavan reilut 2 % vuonna 2026.

Suurin uutinen viimeisen kuukauden aikana on ollut Iranin sodan syttyminen. Sen vaikutukset maailmantalouteen tulevat pääosin energian hinnan ja toisaalta myös yleisen epävarmuuden lisääntymisen kautta. Tätä kirjoitettaessa öljyn hinta on noussut merkittävästi ja öljyn kuljetus Hormuzin salmen kautta on lähes pysähtynyt. Sodan talousvaikutusten osalta kriittistä on se, kuinka pitkään konflikti kestää. Jos puhutaan viikoista, vaikutukset jäänevät pieniksi. Mutta jos sota pitkittyy ja energian hinta jää pidemmäksi aikaa korkealle, heikentää se maailmantalouden kasvunäkymiä ja nostaa inflaatiota.

Euroalueella ja erityisesti Saksassa näkyy orastavaa elpymistä. Saksan Ifo-indeksi nousi helmikuussa korkeimmalle tasolle sitten viime kesän. Elpymistä tukevat puolustusmenojen voimakas kasvu sekä infrastruktuurihankkeiden asteittainen käynnistyminen. Elpyminen on kuitenkin vielä hauraalla pohjalla: vahva euro, tulliepävarmuus ja geopoliittiset riskit rajoittavat näkymiä.

Myös Suomen taloudesta saatiin orastavia elpymisen merkkejä, kun viime vuoden viimeisen neljänneksen BKT-luku tarkentui +0,4 %:iin. Myönteistä oli erityisesti se, että sekä yksityiset investoinnit että yksityinen kulutus olivat kasvussa. Elpyminen on kuitenkin vielä hauraalla pohjalla ja Iranin sodan synnyttämä epävarmuus, ja öljyn hinnan nousu tuovat vastatuulta kasvun kiihtymiselle.

Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti

Helmikuu toi globaaleille osakemarkkinoille selkeän käänteen: sijoittajat alkoivat aktiivisesti etsiä vaihtoehtoja viime vuosien teknologiavetoisen nousun rinnalle. Indeksitasolla kuukausi näytti rauhalliselta, mutta pinnan alla tapahtui merkittävää liikehdintää. Energia, teollisuus ja raaka-aineet nousivat teknologian kustannuksella, ja toimialojen väliset kehityserot olivat poikkeuksellisen suuria.

Keskeiset teemat

Kuukauden hallitsevin trendi oli sijoittajien rahaliike pois ohjelmisto- ja sovellustason teknologiayhtiöistä kohti energia-, teollisuus- ja raaka-ainesektoria sekä pienempiä yhtiöitä. Sen sijaan tekoälyn fyysistä infrastruktuuria rakentavat yhtiöt, kuten puolijohteet, konesalit ja energiaverkot pitivät pintansa sijoittajien suosikkeina. Tämä kertoo kasvavasta epäilystä siitä, kuka ohjelmistopuolella lopulta hyötyy tekoälystä ja milloin. Miljardeja investoidaan, mutta konkreettiset tulokset odottavat vielä. Toinen vahva teema oli geopoliittinen jännitys: Yhdysvaltojen ja Iranin kiristynyt tilanne tuki energian hintoja, ja tariffikysymykset pitivät markkinat hermostuneina Atlantin molemmin puolin.

Alueellinen kehitys

Yhdysvalloissa suuret indeksit päättivät kuukauden laskussa, mutta laajemmin hajautettu markkina tuotti selvästi positiivisesti. Hajautuksen hyöty konkretisoitui. Eurooppa jatkoi vahvaa alkuvuottaan parantuneen teollisuusaktiviteetin ja hyvien tulosraporttien siivittämänä. Kehittyvät markkinat olivat kuukauden paras alue. Parhaiten kehittyivät Etelä-Korea, Taiwan ja Etelä-Afrikka, joista kaksi ensimmäistä hyötyivät tekoälyyn liittyvästä sirukysynnästä. Heikoiten pärjäsivät Pakistan sekä useat Latinalaisen Amerikan markkinat. Myös Intia, Turkki ja Indonesia kärsivät valuuttapaineista Lähi-idän jännitteiden kärjistyttyä kuukauden lopulla. Japanissa pienemmät yhtiöt johtivat kehitystä yritysrakenneuudistusten tukemana. Pohjoismaisista markkinoista Ruotsi saavutti kuukauden lopulla kaikkien aikojen ennätyksen, kun taas Tanska kamppaili lääkesektorin kurssilaskujen kanssa.

Yhteenveto

Helmikuun tärkein viesti on markkinoiden terveellinen laajentuminen. Kasvu ei enää nojaa pelkästään kapeaan teknologiasektoriin. Tämä on rohkaiseva merkki pidemmän aikavälin näkymää ajatellen.

Lähde: Bloomberg & Säästöpankkien Varainhoito

Johan Hamström
osakesalkunhoitaja

Pitkät korot laskivat helmikuussa reilusti molemmin puolin Atlanttia. Erityisesti Yhdysvalloissa lasku oli voimakasta. Toteutuneet inflaatioluvut lipuvat lähemmäksi keskuspankkien tavoitteita, näin ollen keskuspankeilta ei odoteta lähiaikoina kiristäviä toimenpiteitä. Spekulaatio Iranin tilanteesta nosti öljyn hintaa helmikuun aikana. Brent nousi 2,5 % ja kävi korkeimmillaan seitsemään kuukauteen. Varsinaiset sotatoimet alkoivat vasta markkinoiden ollessa kiinni, joten varsinainen hintareaktio jäi maaliskuulle. Öljyn hinnan voimakas nousu on omiaan lisäämään inflaatiopaineita ja vaikeuttaisi keskuspankkien toimintaan merkittävästi. Korkeampi öljyn hinta oli sekä inflatorinen, että hidastaisi talouskasvua. Keskuspankin tulisi siis tehdä päätös kumpaa painottaa päätöksenteossaan. Yrityslainojen riskilisät pysyivät kireinä, vaikka listaamattomalla lainamarkkinalla oli huolia ohjelmistoyhtiöiden velkakestävyydestä. Tämä on toistaiseksi yhden omaisuusluokan ongelma, eikä ole näköpiirissä heijastusvaikutusta laajemmin korkomarkkinoille.

Lähde: Bloomberg & Säästöpankkien Varainhoito

Mikko Rautiainen
korkosalkunhoitaja

Säästämistavoitteen toteuttamiseen ei välttämättä tarvitse useita eri sijoituskohteita. Itse asiassa valtaosalle säästäjistä yksi ratkaisu on kaikkein tehokkain valinta. Kun riskinottohalukkuus on määritelty oikein, vastaa salkku riskitasoa aina sovitusti, eikä salkun tasapainottamisesta tule veroseuraamuksia. Säästäjän ei myöskään itse tarvitse kantaa huolta varojen sijoittamisesta eri markkinoille eri markkinatilanteissa. Se hoituu salkunhoitajan toimesta ja säästäjä voi keskittyä itselleen tärkeisiin asioihin. Varat on myös joka tilanteessa hajautettu laajasti kansainvälisille arvopaperimarkkinoille ja riski pääoman menetyksestä on pieni. Säästöpankin ratkaisurahastoperheestä löytyy sopiva ratkaisu jokaiselle säästäjälle ja alkuun pääset vain 10 eurolla.

Säästöpankki Maltti on korkopainotteinen rahasto, joka sopii varovaiselle sijoittajalle. Rahaston sijoituksista sijoitetaan viidennes osakkeisiin maailmanlaajuisesti ja loput hajautetaan korkomarkkinoille. Nykyisessä markkinatilanteessa korkosijoitukset tuottavat hyvää juoksevaa tuottoa ja tasapainottavat osakemarkkinoiden heilahteluja. Osakesijoituksista saa korkeampaa tuottoa pitkällä aikavälillä.

Säästöpankki Ryhti puolestaan hajauttaa sijoitukset tasapainoisesti osake- ja korkomarkkinoiden välillä. Se yhdistää osake- ja korkomarkkinoiden parhaat puolet. Osakesijoitukset hajautetaan maailmanlaajuisesti pääpainon ollessa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Korkosijoitukset ovat enimmäkseen Euroopassa, eikä valuuttariskistä näin ollen tarvitse huolehtia. Rahasto sopii hyvin sijoittajalle, joka sietää hieman riskiä ja saa vastaavasti korkeamman tuotto-odotuksen.

Säästöpankki Kantti sopii sijoittajalle, joka on valmis ottamaan korkeampaa osakeriskiä. Rahaston sijoituksista 80 prosenttia sijoitetaan osakemarkkinoille maailmanlaajuisesti ja 20 prosenttia hajautetaan pääosain eurooppalaisille korkomarkkinoille tasaamaan salkun markkina-arvon heilahteluja. Korkosijoitukset tasaavat osakemarkkinoiden heilahteluja ja tuovat kuponkituottoa salkkuun. Pitkällä aikavälillä valtaosa salkun tuotoista muodostuu osakesijoituksista.

Rahastojen sijoitukset toteutetaan palkittujen Säästöpankki -rahastojen ja pörssilistattujen ETF -rahastojen avulla. Salkuissa yhdistyy aktiivisen ja passiivisen sijoittamisen parhaat puolet. Säästöpankki -rahastojen noudattama laatuyhtiöstrategia tuottaa todistetusti ylituottoa pitkällä aikavälillä ja passiivisilla rahastoilla sijoittaja saa täyden markkinatuoton.

Mainos. Tutustu ennen lopullisten sijoituspäätösten tekemistä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan. Rahastoja hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Salkunhoitaja: Lassi Kallio