Varainhoidon markkinakatsaus

Viimeisen kuukauden aikana talousuutisointia on hallinnut Iranin sota ja sen vaikutukset talouteen. Kuukauden aikana kävi jo selväksi, että toiveet kriisin nopasta raukeamisesta olivat liian optimistisia. Myös talouteen kriisi tuo kupruja.

Kuprujen syvyyteen vaikuttaa se, kuinka pitkään kriisi kestää ja kuinka paljon se vaikuttaa energian hintaan. Nykyisessä verkottuneessa maailmassa kriiseillä on myös taipumus nostaa esiin yllättäviäkin vaikutuskanavia, joten erilaisia toimitusvaikeuksia ja pullonkauloja voidaan nähdä, jos kriisi pitkittyy.

Pelkona on myös, että hintojen nousu ei jää energiaan, vaan laajenee hiljalleen myös esimerkiksi ruoan ja kuljetuspalveluiden hintoihin. Euroopan keskuspankki seuraa valppaana inflaation kehittymistä ja odotukset korkojen nostoista ovatkin lisääntyneet.

Eri ennustelaitokset ovat alkaneet päivittämään talouskasvuennusteitaan sodan myötä. Ennusteiden tekemistä vaikeuttaa se, että konfliktin kestoa on ulkopuolisten mahdotonta arvioida. Jos kriisiin saadaan suurin piirtein ennen kesää ratkaisu ja Hormuzinsalmi aukeaa, voidaan globaali taantuma vielä monien ennustelaitosten mielestä välttää. Jos tilanne pitkittyy, alkaa taantumakin näyttää entistä todennäköisemmältä.

Suomessa talouskasvua ei ole peruttu, mutta nihkeää se on

Säästöpankin tuoreessa ennusteessa odotamme Suomen BKT:n kasvavan 0,5 % tänä vuonna ja 1,0 % ensi vuonna. Tammikuussa, ennen Iranin sotaa, ennusteemme oli 0,8 % tälle vuodelle ja 1,4 % ensi vuodelle eli ennusteita on jouduttu laskemaan sodan myötä. Jos sota pitkittyy ja energian hinta pysyy korkealla koko vuoden, uhka tätäkin heikompaan kehitykseen on todellinen.

Suomen talouden elpyminen alkoi viime vuoden lopulla. Iranin sota iskee siten erityisen harmilliseen hetkeen. Talous olisi kaivannut luottamuksen parantumista, ei uutta epävarmuutta. Etenkin kuluttajien luottamus oli jo valmiiksi Suomessa matalalla ja se laski maaliskuussa entisestään. Vaarana on, että kuluttajien epävarmuus jatkuu ja yksityinen kulutus pysyy vaisuna. Asuntomarkkinoiden elpymistä saataneen jälleen kerran odotella pidempään, kuin mitä vielä alkuvuonna odotettiin.

Ennen Iranin sodan syttymistä yritysten investoinneissa on ollut nähtävissä varovaista elpymistä. Sota lisää epävarmuutta ja heikentää investointihalukkuutta. Toisaalta yritykset ovat oppineet elämään kriisistä toiseen viime vuosina, joten investointeja edelleenkin tehdään sodasta huolimatta. Jos jotain, sota lisää halukkuutta irrottautua fossiilienergiasta ja voi jopa kiihdyttää vihreän siirtymän investointeja. Kriiseissä on myös mahdollisuuksia.

Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti

Maaliskuu muutti markkinoiden dynamiikan perusteellisesti. Helmikuun lopussa alkanut Yhdysvaltojen ja Israelin sotilaallinen konflikti Iranin kanssa laajensi geopoliittisen riskin hallitsevaksi markkinatekijäksi. Alkukuusta vielä positiivinen vire kääntyi nopeasti laaja-alaiseksi riskivarojen myynniksi, kun energiahinnat räjähtivät ja inflaatio-odotukset nousivat jyrkästi. Maaliskuu oli kuukausi, jolloin hajautus ei juuri suojannut. Lähes kaikki omaisuusluokat laskivat energiaa ja raaka-aineita lukuun ottamatta.

Keskeiset teemat

Kuukautta hallitsi Hormuzinsalmen häiriöistä aiheutunut energiashokki. Brent-raakaöljy nousi pelkästään maaliskuussa noin 63 %, mikä oli suurin kuukausittainen nousu neljään vuosikymmeneen, ja hinta kipusi yli 100 dollarin barrelilta ensimmäistä kertaa vuoden 2022 jälkeen. Energian hinnannousu ruokki inflaatiopelkoja ja pakotti markkinat hinnoittelemaan uudelleen keskuspankkien korkopolkuja. Odotukset koronlaskuista vaihtuivat nopeasti kiristyshuoliin. Yhdysvaltain 10-vuotisen valtionlainan tuotto nousi 38 korkopistettä tasolle 4,32 %. Bloomberg-raaka-aineindeksi nousi yli 11 % eli parhaaseen kuukausitulokseensa sitten vuoden 2009.

Alueellinen kehitys

MSCI World -indeksi laski maaliskuussa 4,1 % euroissa mitattuna, ja ensimmäisen neljänneksen tuotto painui 1,7 % miinukselle. Yhdysvalloissa S&P 500 laski noin 5 %, ja lasku ulottui poikkeuksellisen laajasti. Tasapainotettu S&P 500-indeksi laski 6 % ja pienet yhtiöt suunnilleen saman verran. Energia oli ainoa selvästi positiivinen sektori yli 10 prosentin nousullaan, ja sen alkuvuoden tuotto kohosi lähes 40 prosenttiin. Kehittyvät markkinat kärsivät suhteellisesti eniten. MSCI Emerging Markets -indeksi putosi maaliskuussa lähes 11 % euroissa, kun vahvistuva dollari ja Aasian riippuvuus Hormuzinsalmen kautta kulkevasta energiasta painoivat samanaikaisesti. Alkuvuoden vahva tuotto kuitenkin piti kehittyvien markkinoiden neljänneksen vielä niukasti positiivisena. Euroopassa alkuvuoden vahva vire pyyhkiytyi pois energiakustannusten nousun ja heikentyneiden kasvunäkymien myötä. EKP piti koron ennallaan, mutta nosti inflaatioennustettaan jyrkästi. Japani erottui positiivisesti. Vientivetoinen TOPIX-indeksi oli ensimmäisen neljänneksen parhaita kehittyneitä markkinoita 3,6 % nousullaan, ja heikentynyt jeni tuki viejien tuloksia. Pohjoismaisista markkinoista Norja hyötyi energiapainotuksestaan, kun taas Tanskan ja Ruotsin markkinat kääntyivät laskuun laajemman eurooppalaisen riskiaversion mukana.

Lähde: Bloomberg & Säästöpankkien Varainhoito

Eemeli Oikarainen
osakesalkunhoitaja

Maaliskuu 2026 jää historiaan poikkeuksellisen vaikeana kuukautena korkomarkkinoilla. Helmikuun 28. päivänä alkaneet iskut Iraniin käynnistivät tapahtumasarjan, joka on muuttanut markkinoiden toimintaympäristön perusteellisesti. Brent-raakaöljy nousi neljänneksen aikana 94 %, joka oli myös suurin neljännesvuosinousu sitten Persianlahden sodan vuonna 1990.

Korkomarkkinoilla muutos oli dramaattinen. Saksan 10-vuotinen valtiolaina sulki maaliskuun yli kolmessa prosentissa ensimmäistä kertaa sitten eurokriisin vuoden 2011. Eurooppalaiset pitkät valtiolainat nousivat kuukauden aikana lähes 40 korkopistettä, joka on suurin kuukausiliike sitten joulukuun 2024. EKP-odotukset tekivät täyskäännöksen. Välittömästi ennen iskujen alkua markkinat hinnoittelivat 14 pistettä leikkauksia vuodelle 2026, mutta kuun lopussa hinnoiteltiin 71 pistettä koronnostoja. Yhdysvaltojen keskuspankin, Fedin, leikkausodotukset hävisivät lähes kokonaan.

Maaliskuun lopussa tapahtui kuitenkin merkittävä narratiivin muutos. Perjantaina 27. maaliskuuta öljy nousi kuusi prosenttia yli 110 dollarin, mutta lyhyet korot laskivat 8–9 pistettä sekä euroalueella että Yhdysvalloissa – normaali korrelaatio kääntyi. Markkinat alkoivat hinnoitella kysynnäntuho -skenaariota. Öljy on niin korkealla, että se tuhoaa kasvua enemmän kuin luo inflaatiota. EKP:n huhtikuun koronnostolle annettu todennäköisyys laski viikon 80 prosentista 47 prosenttiin. EKP:n Villeroy vahvisti suunnan todetessaan, että "koronnostoaikataulusta käytävä keskustelu tuntuu ennenaikaiselta".

Meidän näkemyksemme mukaan tämä on ulkoinen energiashokki, ei palkka- tai kysyntävetoinen inflaatiopaine, eikä EKP:n koronnosto tuo lisää kaasua Eurooppaan. Qatar LNG -terminaalin vahingot korjaantuvat 3–5 vuodessa. Energiashokin kaasupuoli on toki osittain myös rakenteellinen. Sijoitusten kannalta olemme lisänneet duraatiota pitkässä päässä. Kymmenvuotinen Bund kolmen prosentin tasolla on historiallisesti houkutteleva, ja epäsymmetrinen riski-tuotto suosii pitkää korkoa selvästi.

Yrityslainamarkkinoilla eurooppalainen IG osoitti yllättävää resilienssiä. Riskilisät leventyivät vain noin 32 pistettä helmikuun lopusta, vaikka öljy nousi lähes 60 %. Korkea juokseva tuotto houkutteli institutionaalisia ostajia ja piti markkinan toimivana. Maaliskuun tarjonta oli yllättävän vahvaa. Kuukauden aikana nähtiin euromarkkinan ennätysemissio, kun Amazon laski liikkeelle 14.5 miljardin euron edestä uutta lainaa. Erityisesti kuukauden jälkipuoliskolla liikkeeseenlaskut kuitenkin vähenivät.

Lähde: Bloomberg & Säästöpankkien Varainhoito

Mikko Rautiainen
korkosalkunhoitaja

Säästämistavoitteen toteuttamiseen ei välttämättä tarvitse useita eri sijoituskohteita. Itse asiassa valtaosalle säästäjistä yksi ratkaisu on kaikkein tehokkain valinta. Kun riskinottohalukkuus on määritelty oikein, vastaa salkku riskitasoa aina sovitusti, eikä salkun tasapainottamisesta tule veroseuraamuksia. Säästäjän ei myöskään itse tarvitse kantaa huolta varojen sijoittamisesta eri markkinoille eri markkinatilanteissa. Se hoituu salkunhoitajan toimesta ja säästäjä voi keskittyä itselleen tärkeisiin asioihin. Varat on myös joka tilanteessa hajautettu laajasti kansainvälisille arvopaperimarkkinoille ja riski pääoman menetyksestä on pieni. Säästöpankin ratkaisurahastoperheestä löytyy sopiva ratkaisu jokaiselle säästäjälle ja alkuun pääset vain 10 eurolla.

Säästöpankki Maltti on korkopainotteinen rahasto, joka sopii varovaiselle sijoittajalle. Rahaston sijoituksista sijoitetaan viidennes osakkeisiin maailmanlaajuisesti ja loput hajautetaan korkomarkkinoille. Nykyisessä markkinatilanteessa korkosijoitukset tuottavat hyvää juoksevaa tuottoa ja tasapainottavat osakemarkkinoiden heilahteluja. Osakesijoituksista saa korkeampaa tuottoa pitkällä aikavälillä.

Säästöpankki Ryhti puolestaan hajauttaa sijoitukset tasapainoisesti osake- ja korkomarkkinoiden välillä. Se yhdistää osake- ja korkomarkkinoiden parhaat puolet. Osakesijoitukset hajautetaan maailmanlaajuisesti pääpainon ollessa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Korkosijoitukset ovat enimmäkseen Euroopassa, eikä valuuttariskistä näin ollen tarvitse huolehtia. Rahasto sopii hyvin sijoittajalle, joka sietää hieman riskiä ja saa vastaavasti korkeamman tuotto-odotuksen.

Säästöpankki Kantti puolestaan hajauttaa sijoitukset tasapainoisesti osake- ja korkomarkkinoiden välillä. Se yhdistää osake- ja korkomarkkinoiden parhaat puolet. Osakesijoitukset hajautetaan maailmanlaajuisesti pääpainon ollessa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Korkosijoitukset ovat enimmäkseen Euroopassa, eikä valuuttariskistä näin ollen tarvitse huolehtia. Rahasto sopii hyvin sijoittajalle, joka sietää hieman riskiä ja saa vastaavasti korkeamman tuotto-odotuksen.

Rahastojen sijoitukset toteutetaan palkittujen Säästöpankki -rahastojen ja pörssilistattujen ETF -rahastojen avulla. Salkuissa yhdistyy aktiivisen ja passiivisen sijoittamisen parhaat puolet. Säästöpankki -rahastojen noudattama laatuyhtiöstrategia tuottaa todistetusti ylituottoa pitkällä aikavälillä ja passiivisilla rahastoilla sijoittaja saa täyden markkinatuoton.

Mainos. Tutustu ennen lopullisten sijoituspäätösten tekemistä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan. Rahastoja hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Salkunhoitaja: Lassi Kallio