Varainhoidon markkinakatsaus

Talouden iso teema on tässä katsauksessa valitettavasti se sama, mikä se on ollut jo kahdessa edellisessä: Iranin sota. Rauhanneuvotteluja on käyty, mutta selvää konfliktin purkautumista ei olla nähty. Tämä heikentää maailmantalouden kasvumahdollisuuksia päivä päivältä. Toistaiseksi vaikutus on tuntunut pääosin energian hinnan nousun kautta, mutta siinä vaiheessa, kun maiden raakaöljyn varmuusvarastot alkavat lähestyä loppuaan, voivat vaikutukset eskaloitua.

OECD julkaisi kesäkuun alussa tuoreen talousennusteensa. Sen mukaan maailmantalouden kasvu voisi tänä vuonna olla 2,8 %, mikäli konfliktiin saadaan ratkaisukohtuuajassa ja häiriöt jäävät rajallisiksi. Tämäkin tarkoittaa jo huomattavaa heikkenemistä viime vuoden 3,4 %:n talouskasvusta. Mikäli sota pitkittyy, uhkaa kasvu jäädä 2,1 %:iin tänä vuonna ja laskea lisää 1,8 %:iin ensi vuonna. Tällöin voitaisiin jo puhua maailmantalouden taantumasta. Taantuma on siis yhä vältettävissä, mutta uhka on todellinen.

Toisaalta taloudessa tapahtuu myös paljon muuta kuin Iranin sota ja energiahaasteet. Tekoälyinvestoinnit ovat massiivisia ja se ylläpitää talouden aktiviteettia erityisesti USA:ssa. Pidemmän ajan tuottavuushyötyjä vielä odotellaan.

Inflaation kehitystä seurataan nyt silmä kovana ja pelkona on, että energian hintojen nousu laajenee muille talouden osa-alueille. Euroalueen inflaatio kiihtyikin toukokuussa 3,2 %:iin. Luku ei ole vielä hälyttävä, mutta selvästi yli Euroopan keskuspankin tavoitetason. EKP:n odotetaankin nostavan korkojaan kesäkuussa ja vielä ainakin toisen kerran loppuvuoden aikana.

Totta se on – Suomen talouden elpyminen oli nopeaa alkuvuonna

Huhtikuun lopulla julkaistiin ennakkotilasto Suomen BKT:n kasvusta vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Sen mukaan Suomen talous kasvoi 0,9 % edellisneljänneksestä. Luku löi ekonomistit ällikällä ja moni pelkäsi – allekirjoittanut mukaan lukien – että myöhemmin tarkentuva luku revisioituisi alaspäin.

Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan Tilastokeskukselta saatiin toukokuun lopulla varmennus siihen, että Suomen talous oli ripeässä kasvussa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen kasvu oli Euroopan nopeimpien joukossa – asia, mihin me emme todellakaan ole tottuneet viime vuosikymmeninä. Ilahduttavaa oli myös se, että kasvu oli varsin laaja-alaista. Niin yksityinen kulutus, vienti kuin investoinnitkin olivat kasvussa.

Jatkon kannalta on mielenkiintoista seurata, miten Iranin sota ja korkea energian hinta alkavat näkyä Suomen talouden kehityksessä. Toistaiseksi vaikutukset ovat jääneet varsin maltilliseksi. Kuluttajien luottamus on notkahtanut entisestään, mutta siitä huolimatta yksityinen kulutus on ollut kasvussa. Yritysten luottamus on puolestaan pysynyt sotaa edeltävällä tasolla, joten suuria reaktioita ei olla sielläkään nähty.

Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti

Toukokuu 2026 oli rahoitusmarkkinoilla edelleen erittäin vahva ja nousujohteinen kuukausi, vaikka huhtikuun rajuin nousuvauhti hieman tasaantuikin. Markkinoita hallitsivat odotukset Yhdysvaltojen ja Iranin välisestä sopimuksesta sekä Hormuzinsalmen mahdollisesta avautumisesta. Toiveet neuvottelutuloksesta siivittivät globaalit osakemarkkinat (Bloomberg DM -indeksi +4,4 %) uusiin historiallisiin ennätyksiin, vaikka salmen pysyminen suljettuna piti yllä sodan uusiutumisen häntäriskiä.

Öljymarkkinoilla toukokuu toi merkittävää helpotusta. Brent-raakaöljyn hinta laski kuun alun lähes 120 dollarin tynnyrihinnasta 92 dollariin kuun lopussa, kun markkinat alkoivat hinnoitella sopimuksen syntymistä. Koko futuurikäyrä korjasi kohti 75–80 dollarin tasoa. Salmen sulkutilan vuoksi varastot pienenevät kuitenkin viikko viikolta, mikä muistuttaa tilanteen herkkyydestä.

Öljyn hinnan lasku oli kriittinen tekijä rahoitusolosuhteille, sillä euroalueen inflaatioswapit seurasivat öljyn hintakehitystä. Yhdysvalloissa alkukuun korkeampi öljynhinta nosti inflaatio-odotuksia ja valtionlainojen korkoja. Yhdysvaltain 30 vuoden velkakirjan korko kävi toukokuussa korkeimmillaan sitten vuoden 2007 5,18 prosentissa, ennen kuin se laski loppukuusta takaisin alle 5 prosentin tason. Keskuspankkien – erityisesti EKP:n – osalta öljyn lasku nähtiin avaimena sille, että uusia rahapoliittisia kiristyksiä voitaisiin välttää.

Osakemarkkinoiden veturina toimi jälleen Yhdysvallat, jossa tekoälyinvestointien synnyttämä rakenteellinen supersykli näkyi suoraan yritysten tuloskasvussa. S&P 500 nousi toukokuussa 5,1 % ja teknologiapainotteinen Nasdaq 100 peräti 10,5 %. Vahva vire luo pohjaa loppuvuodelle suunnitelluille jättimäisille listautumisille (kuten SpaceX, Anthropic ja OpenAI). AI-laitteistosektorin vahva momentum jatkui. Puolijohdeindeksi SOX nousi toukokuussa huikeat 22,1 %. Maailmanlaajuinen sirumyynti kiihtyy, mikä toimii hyvänä ennakoivana indikaattorina laajemmalle teollisuussyklille. Muu maailma jäi hieman jälkeen USA:sta öljyn hinnan asettaman rajoitteen vuoksi. Stoxx 600 nousi maltillisemmat 2,4 % ja Pohjoismaat 3,2 %.

Kotimarkkinoillamme toukokuu oli kokonaisuudessaan erittäin suotuisa. Suuryhtiöitä kuvaava OMX Helsinki 25 -indeksi nousi 2,44 %. Kun katse suunnataan laajempaan, painorajoitettuun OMXHCap-indeksiin, huomataan sen edenneen toukokuussa vieläkin vahvemmin 4,54 %. Tämä kertoo siitä, että pörssin keskisuuret ja pienemmät yhtiöt tarjosivat toukokuussa jopa suuryhtiöitä kovempaa myötätuulta. Indeksien takana nähtiin kuitenkin erittäin voimakasta hajontaa ja poikkeuksellisen suuria yksittäisiä osakeliikkeitä.

Toukokuu osoitti, että markkinat ovat valmiita jatkamaan nousuaan vahvan makrotaustan ja tekoälybuumin turvaamana. Globaali osakeralli menetti hieman parasta teräänsä odottavan tunnelman vuoksi, mutta volatiliteetin lasku lähelle 15-tasoa kuun lopussa kertoo sijoittajien luottamuksesta. Mikäli poliittisista neuvotteluista saadaan puuttuva allekirjoitus, Hormuzinsalmi aukeaa ja öljy laskee pysyvästi 70–80 dollariin, laaja-alinen positiivinen kurssikehitys jatkunee

Lähde: Bloomberg & Säästöpankkien Varainhoito

Olli Tuuri
osakesalkunhoitaja

Toukokuussa korkomarkkinoita tukivat korkotason lasku ja riskinottohalun vahvistuminen, vaikka inflaatio kiihtyi. Korkomarkkinaindeksit nousivat laaja-alaisesti: euroalueen valtionlainat tuottivat 1,15 %, IG-yrityslainat 0,94 % ja HY-yrityslainat 0,93 %.

Korkotaso laski kautta linjan erityisesti valtionlainoissa. Saksan 2 vuoden korko laski 11 korkopistettä ja 10 vuoden korko 10 korkopistettä, kun myös Suomen pitkät korot laskivat 5–8 korkopistettä. Myös swap-markkinassa nähtiin samansuuntainen liike 10 vuoden swap-koron laskiessa 10 korkopistettä.

Lyhyet markkinakorot kehittyivät maltillisemmin: 3 ja 6 kuukauden euribor nousivat hieman, mutta 12 kuukauden euribor laski 4 korkopistettä, EKP:n talletuskoron pysyessä ennallaan 2 prosentissa.

Inflaatio kiihtyi euroalueella 3,2 prosenttiin ja pohjainflaatio 2,5 prosenttiin, kun myös Suomessa inflaatio nousi 3 prosenttiin. Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset kuitenkin hieman laskivat, mikä osaltaan tuki korkojen laskua.

Yrityslainamarkkinassa riskipreemiot kapenivat selvästi IG- ja HY-segmenteissä (–3 ja –18 korkopistettä), mikä tuki riskillisten korkosijoitusten tuottoja. Heikoimmassa CCC-segmentissä nähtiin kuitenkin lievää levenemistä.

Kokonaisuutena markkina painotti kasvunäkymiin liittyviä huolia enemmän kuin lyhytaikaista inflaation kiihtymistä, mikä tuki korkojen laskua ja riskinottohalukkuutta. Lähikuukausien kannalta keskeistä on inflaatiokehityksen suunta. Mikäli inflaatio-odotukset pysyvät ankkuroituina, korkotaso voi pysyä nykyisellä tai hieman alemmalla tasolla. Sen sijaan inflaatiopaineiden uusi kiihtyminen voisi kääntää korot nousuun ja lisätä markkinan volatiliteettia.

Lähde: Bloomberg & Säästöpankkien Varainhoito

Mikko Rautiainen
korkosalkunhoitaja

Säästöpankki Lyhytkorko on sijoitusrahasto, joka tarjoaa helpon ja vakaan tavan saada tuottoa varoille silloin, kun etsit maltillisempaa vaihtoehtoa. Rahasto sijoittaa pääasiassa pohjoismaisiin, erityisesti suomalaisiin yrityksiin ja pankkeihin. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi yritysten ja pankkien lyhytaikaisia lainoja, sijoitustodistuksia sekä vaihtuvakorkoisia instrumentteja. Sijoitukset ovat euromääräisiä ja hajautettu laajasti noin 100 liikkeeseenlaskijan kesken, mikä tuo salkkuun tasapainoa ja pienentää yksittäisiin kohteisiin liittyvää riskiä.

Rahaston sijoitusfilosofia perustuu tarkkaan analyysiin: keskiössä ovat yritysten velkaantumisaste ja kyky hoitaa velkansa. Lisäksi sijoituksia tehdään harkitusti myös muihin pohjoismaisiin kohteisiin sekä tarvittaessa euroalueen velkasitoumuksiin. Kokonaisuus on rakennettu niin, että tuotto syntyy pääasiassa juoksevasta korosta, eikä suurista markkinaliikkeistä.

Lyhyen koron sijoitukset ovat monelle järkevä valinta erityisesti silloin, kun halutaan yhdistää tuotto ja maltillinen riski. Ne sopivat hyvin esimerkiksi tilanteisiin, joissa varoja ei haluta sitoa pitkäksi aikaa tai altistaa voimakkaalle kurssivaihtelulle:

• Kassanhallintaan: Yrityksille ja yhteisöille sujuva tapa hakea tuottoa ylimääräisille kassavaroille
• Tasainen tuotto: Kilpailukykyinen korkotuotto ilman suurta korkoriskiä
• Likviditeetti: Joustava vaihtoehto talletukselle, rahat ovat tarvittaessa nopeasti käytettävissä

Säästöpankki Lyhytkorko erottuu edukseen erityisesti pitkäjänteisyydellään ja vahvalla osaamisellaan. Rahastolla on ollut sama salkunhoitaja jo yli 15 vuoden ajan, mikä näkyy johdonmukaisena tekemisenä läpi erilaisten korkoympäristöjen. Rahasto on osoittanut kykynsä sopeutua markkinamuutoksiin ja tuottaa tasaisesti myös haastavampina aikoina.

Tämän työn tuloksena rahasto on paitsi päihittänyt vertailuindeksinsä useaan otteeseen, myös menestynyt erittäin hyvin kilpailijoihin nähden. Laadukas ja pitkäjänteinen salkunhoito on saanut tunnustusta myös kansainvälisesti, sillä rahasto on voittanut arvostetun LSEG Lipper Fund Awards -palkinnon jo kuutena vuotena peräkkäin.

Rahasto sopii sijoittajalle, joka arvostaa turvallisempaa tuottoprofiilia ja haluaa pitää varansa töissä ilman suurta riskiä. Se toimii erinomaisesti myös osana laajempaa sijoitussalkkua tuoden siihen vakautta ja ennakoitavuutta.

Lähikuukausien näkymät ovat vakaat. Tuotto muodostuu pääosin juoksevasta korkotuotosta, vaikka korkomarkkinoiden liikkeet voivat ajoittain näkyä pieninä arvonvaihteluina. Kokonaisuudessaan Säästöpankki Lyhytkorko tarjoaa rauhallisen, mutta tehokkaan tavan kasvattaa varallisuutta.

Mainos. Tutustu ennen lopullisten sijoituspäätösten tekemistä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan. Säästöpankki Lyhytkorko -sijoitusrahastoa hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Salkunhoitaja: Mikko Rautiainen