Varainhoidon markkinakatsaus

Heinäkuussa saatiin ensimmäisiä tilastoja eri maiden bruttokansantuotteen kehityksestä vuoden toiselta neljännekseltä. USA:ssa BKT kasvoi 0,4 % edellisneljänneksestä. Luku oli markkinoille pettymys, mutta vaikka kasvu hieman hidastui, on se edelleen hyvällä tasolla.

Euroalueella talous kasvoi myös 0,4 % edellisneljänneksestä, mutta euroalueen kohdalla tämä oli odotuksia enemmän. Euroalueen talous on osoittautunut yllättävänkin kestäväksi Iranin sodan aiheuttamalle energian hinnan nousulle.

Kiinassa talouskasvu menee toki omilla luvuillaan, mutta hidastui 0,9 %:iin edellisneljänneksestä, mikä herätti toiveita talouden elvytystoimista.

Kesän suurin yllätys ainakin suomalaiselle ekonomistille oli se, kuinka vahvaa Suomen talouskasvu on alkuvuonna ollut. Siinä kun vuoden ensimmäisen neljänneksen kasvulukua jaksettiin ihmetellä ja epäillä, vahvisti vuoden toisen neljänneksen luvut elpymisen todeksi. Suomen BKT kasvoi 0,9 % edellisneljänneksestä – siis samaa tahtia Kiinan kanssa. Myös Euroopan tasolla Suomi oli kasvukärjessä. Jännityksellä odotetaan tarkempaa tietoa kasvun osa-alueista, jotka saadaan elokuun lopulla.

Tekoäly -teemaa nyt kyseenalaistetaan osakemarkkinoilla, mutta sen merkitys myös laajemmin talouteen on kasvanut. Esimerkiksi USA:ssa viimeisen vuoden kasvusta noin kolmanneksen arvioidaan liittyvän tekoälyyn, Kiinan tuoreimmista kasvuluvuista jopa puolet. Tekoälyteema on siis tärkeä talouskasvun ajuri niin lyhyellä kuin potentiaalisesti myös pitkällä aikavälillä. Ekonomistien toivomaa laaja-alaisempaa tuottavuuden kasvua saadaan vielä kuitenkin odotella.

Kesän aikana tilanne Iranin konfliktissa muuttui suuntaan, jos toiseenkin, mutta vailla selvää ratkaisua. Epävarmuus siis kytee edelleen ja energian hinnat ovat korkealla. Myös riski energian todellisista saatavuusongelmista ovat todellisia ja luovat varjoa tulevalle talouskehitykselle.

Toinen iso teema lehtien palstoilla oli Euroopan helleaallot ja metsäpalot. Lyhyellä aikavälillä niiden taloudelliset vaikutukset jäänevät pieniksi ja paikallisiksi, mutta alleviivaavat ilmastomuutokseen sopeutumisen tärkeyttä.

Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti

Osakemarkkinoilla nähtiin heinäkuussa hermoilua, kun sijoittajat alkoivat epäillä suurten teknologiayhtiöiden (ns. hyperskaalaajien) massiivisten tekoälyinvestointien kannattavuutta. Hermoilua lisäsi myös kiinalaisen Moonshotin julkaisema edullinen ja avoin kielimalli, ja nämä tekijät yhdessä painoivat etenkin puolijohdesektorin osakkeita. Lisäksi Lähi-idän tilanne kiristyi Iranin ja Yhdysvaltain välisen tulitauon kariuduttua, mikä nosti öljyn hintaa 15 %.

Maailman osakemarkkinat laskivat heinäkuussa -0,6 %, vaikka alkuvuodesta indeksi on tuottanut +13,2 %. Keskeisistä markkinoista parhaiten tuottivat Eurooppa (+1,0 %), Japani (+0,4 %) ja Suomi (+0,4 %), kun taas heikoimmin kehittyivät kehittyvät markkinat (-3,7 %) ja Yhdysvallat (-0,7 %).

Käynnistynyt Q2-tuloskausi on sujunut sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa hyvin. Euroopassa lähes 60 % yhtiöistä ylitti tulosodotukset, ja koko vuoden tulosennusteet ovat nousseet noin 1 % etenkin terveydenhuollon, rahoituksen ja kuluttajatuotteiden vauhdittamana. Yhdysvalloissa 86 % yhtiöistä raportoi odotuksia paremmin ja kuluvan vuoden tulosennusteet nousivat lähes 4 %, joskin taustalla vaikuttivat Amazonin ja Alphabetin laskennalliset arvostusvoitot. Tekoälyhermoilu kuitenkin rauhoittui kuun lopulla ainakin toistaiseksi Microsoftin ja Amazonin vahvojen raporttien myötä.

Keskuspankkien osalta sekä Fed että EKP pitivät ohjauskorkonsa ennallaan kiihtyvän energiainflaation luodessa sisäistä jakautuneisuutta. Markkinat nostivat USA:n pitkät korot monen vuoden huippuihin ja hinnoittelevat EKP:lle jo uutta koronnostoa syyskuulle, mikä viittaa rahapolitiikan seuraavan suunnan nojaavan vahvasti kiristämiseen.

Alkusyksyyn mentäessä hallitsevina teemoina jatkavat tekoäly ja Lähi-idän tilanne. Vaikka pörssiyhtiöt ovat osoittaneet hyvää tuloskuntoa ja kykyä sopeutua epävarmuuteen, tekoälyteemaan liittyvät spekulatiiviset elementit, kiristyvät rahoitusolot ja energiamarkkinoiden avoin tilanne tarkoittavat, että sijoittajan on syytä varautua heilunnan jatkumiseen.

Lähde: Bloomberg & Säästöpankkien Varainhoito

Matias Arola
osakesalkunhoitaja

Heinäkuu oli korkosijoittajille haastava kuukausi, kun korot nousivat selvästi ja korkosijoitusten arvot laskivat. Euroalueen valtionlainat tuottivat kuukauden aikana -1,7 %, yrityslainoista parempilaatuiset IG-lainat -1,0 % ja korkeamman riskin HY-lainat -0,2 %. Mitä pidempi laina-aika, sitä herkempi sijoitus on korkojen nousulle, minkä vuoksi erityisesti valtionlainat kärsivät eniten.

Markkinakorot nousivat laajasti eri maturiteeteissa. Esimerkiksi Saksan 10 vuoden valtionlainakorko nousi 2,86 prosentista 3,21 prosenttiin ja Suomen 10 vuoden korko 3,21 prosentista 3,52 prosenttiin. Euroopan keskuspankin talletuskorko pysyi ennallaan 2,25 prosentissa, mutta markkinoiden pidemmän aikavälin korko-odotukset nousivat selvästi.

Inflaatiokehitys oli kaksijakoista. Euroalueella sekä inflaatio että pohjainflaatio nousivat hieman 2,9 ja 2,5 prosenttiin, kun taas Suomessa inflaatio hidastui 2,6 prosenttiin. Samalla pitkän aikavälin inflaatio-odotukset nousivat hieman, mikä osaltaan tuki korkojen nousua.

Yrityslainamarkkinoilla tunnelma pysyi kuitenkin melko vakaana. Parempilaatuisten yrityslainojen riskilisät supistuivat hieman ja myös kaikkein riskisimpien lainojen riskipreemiot laskivat. Tämä kertoo siitä, ettei markkinoilla nähty merkittävää huolta yritysten luottokelpoisuudesta, vaikka korkotaso nousikin.

Lähde: Bloomberg & Säästöpankkien Varainhoito

Mikko Rautiainen
korkosalkunhoitaja

Säästöpankki Eurooppa on eurooppalaisiin osakkeisiin sijoittava, aktiivisesti hoidettu rahasto. Rahaston sijoitusvalinnoissa suosimme laadukkaita yhtiöitä, joissa arvioidaan olevan houkuttelevaa tuottopotentiaalia, ja joiden vahva kilpailuasema, kannattavuus ja omistajaystävällisyys kestävät yli suhdanteiden.

Eurooppalaiset osakkeet: laatuyhtiöitä, kohtuullisia arvostuksia ja vahvaa tuloskuntoa

• Euroopan osakemarkkina tarjoaa sijoittajalle hajautusta, kohtuullisia arvostuksia ja vahvoja globaaleja yhtiöitä.
• Finanssisektori, teollisuus, terveydenhuolto ja tekoälyyn liittyvät investoinnit ovat markkinan keskeisiä sijoitusteemoja.
• Tuloskausi on sujunut odotuksia paremmin, vaikka geopoliittiset riskit ja energian hinta voivat lisätä markkinoiden heiluntaa.

Eurooppa tarjoaa muutakin kuin maltillisia arvostuksia

Eurooppalainen osakemarkkina on toimialarakenteeltaan tasapainoinen ja tarjoaa sijoittajalle hajautusta esimerkiksi voimakkaasti teknologiapainotteisen Yhdysvaltain markkinan rinnalla. Euroopasta löytyy useita maailmanlaajuisia markkinajohtajia, mutta arvostustaso on edelleen monin paikoin Yhdysvaltoja maltillisempi.

Keskeisiä sijoitusteemoja ovat pankkien vahva tuloskunto, teollisuuden investointikysyntä, sähköistyminen, tekoälyyn liittyvät investoinnit sekä terveydenhuollon maltilliset arvostukset. Pankkeja tukevat aiempaa korkeampi korkotaso, hyvä vakavaraisuus ja vahvat osingonmaksuedellytykset.

Teollisuusyhtiöissä kiinnostusta lisäävät puolustus-, infrastruktuuri- ja tekoälyinvestoinnit. Terveydenhuollossa puolestaan yhdistyvät vahvat liiketoimintamallit ja Pohjois-Amerikkaa maltillisemmat arvostuskertoimet.

Euroopassa on paljon laadukkaita yhtiöitä, joiden kasvu ei ole sidottu vain kotimarkkinaan. Parhaimmillaan ne hyötyvät globaaleista investointiteemoista ja tarjoavat samalla houkuttelevaa arvostustasoa.

Tuloskausi on tukenut myönteistä markkinanäkymää

Elokuun alkuun mennessä lähes kaksi kolmasosaa eurooppalaisista yhtiöistä oli raportoinut tuloksensa. Kokonaiskuva on ollut myönteinen: indeksitasolla tulokset ovat olleet noin 3 prosenttia odotuksia korkeammat.

Ennakko-odotukset vahvasta tuloskaudesta näkyivät myös markkinassa, sillä Euroopan osakkeet nousivat heinäkuussa noin prosentin. Samalla kurssireaktiot ovat kuitenkin eriytyneet: osa tekoälyyn kytkeytyvistä yhtiöistä raportoi hyviä tuloksia, mutta kärsi voittojen kotiutuksista, kun taas energiasektoria tuki öljyn hinnan nousu.

Pankit ja teollisuus erottuvat edukseen

Tuloskauden selkeimpiä onnistujia ovat olleet pankit, päivittäistavarat ja teollisuustuotteet. Pankkisektoria ovat tukeneet korkokatteet, palkkiotuotot ja vahva vakavaraisuus. Teollisuudessa tilauskannat ja tulokset ovat monin paikoin ylittäneet odotukset.

Teollisuusyhtiöiden näkymiä tukevat erityisesti puolustussektorin investoinnit, sähköistyminen ja tekoälyyn liittyvä infrastruktuurikysyntä. Nämä teemat voivat tukea tuloskasvua myös tulevilla vuosineljänneksillä.

Vastatuulta on sen sijaan näkynyt arvokkaampien kulutustavaroiden yhtiöissä, joiden kasvu on hidastunut etenkin Kiinassa. IT-sektorilla tulokset ja kurssireaktiot ovat eriytyneet: hyvätkään tulokset eivät aina riittäneet, jos sijoittajien odotukset olivat jo korkealla.

Myönteinen näkymä, geopoliittinen tilanne riskinä

Eurooppalaisten yhtiöiden tuloksentekokyky on vahva, ja arvostuskertoimet ovat lähellä pitkän aikavälin keskiarvoja. Tämä tukee myönteistä peruskuvaa, etenkin kun tuloskausi on tarjonnut odotuksia parempia lukuja.

Suurimmat epävarmuudet liittyvät geopoliittiseen tilanteeseen ja energian hintaan. Öljyn hinnan voimakas nousu voisi kasvattaa yhtiöiden kustannuksia, heikentää investointihalukkuutta ja painaa kuluttajien ostovoimaa.

Mainos. Tutustu ennen lopullisten sijoituspäätösten tekemistä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan. Säästöpankki Eurooppa -sijoitusrahastoa hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Ville Simo
salkunhoitaja