Varainhoidon markkinakatsaus syyskuu 2025

Kesän kuukaudet osoittivat, että taloudet ovat olleet odotettua sopeutuvaisimpia tullien nousulle ja taloustilastot ovat olleet kohtuullisen vakaita. USA:ssa kasvu on hidastumassa ja laskee tämän hetken ennusteiden mukaan noin prosenttiyksikön viime vuoden 2,8 %:n kasvusta. Tämä tarkoittaa merkittävää hidastumista, mutta taantumalta todennäköisesti vältytään.

USA:n keskuspankin odotetaan laskevan korkojaan loppuvuonna, mikä tuo osaltaan helpotusta talouteen. Tulevien kuukausien aikana on mielenkiintoista seurata, kuinka paljon tullit nostavat USA:n inflaatiota ja miten se vaikuttaa keskuspankin toimiin. Toistaiseksi hintojen nousu on ollut odotuksia maltillisempaa.

Euroalueella heinäkuussa solmittu kauppasopimus USA:n kanssa vähensi epävarmuutta, vaikka sopimus itsessään ei kovin mairitteleva 15 % tullien myötä ole. Epävarmuuden väheneminen on silti talouden kannalta myönteinen asia. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla euroalueen talous on kasvanut keskimäärin 0,3 % kvartaalissa, mikä on ihan kohtuullinen taso. Samaan aikaan työttömyys on painunut ennätyksellisen matalalle tasolle, ja inflaatio on painunut lähelle keskuspankin 2 %:n tasoa. Euroopan talouskuvaa voisikin kuvailla vakaaksi, mutta totutun vaisuksi.

Tässä ympäristössä Euroopan keskuspankilta ei markkinoilta enää odoteta lisää koronlaskuja. Suomalaiset asuntovelalliset hyötyvät kuitenkin vielä tovin, sillä korkojen siirtyminen asuntolainojen korkoihin tapahtuu viiveellä.

Suomessa talouskasvu oli Euroopan heikointa vuoden 2. neljänneksellä

Suomen talouden elpyminen otti takapakkia kesän aikana. Tarkentuneiden BKT-lukujen mukaan Suomen BKT supistui 0,4 % edellisneljänneksestä huhti-kesäkuussa. Vuoden takaa kasvua sentään kertyi yhä hieman. Tällä luvulla Suomen BKT:n kasvu jäi koko EU:n heikoimmaksi. Myönteinen valopilkku tuoreissa BKT-tilastoissa oli se, että investoinnit olivat jälleen mukavassa kasvussa. Yksityinen kulutus sen sijaan jatkoi supistumistaan.

Toisin kuin keväällä pelättiin, tullien vaikutus Suomen talouteen on jäänyt pelättyä pienemmäksi. Teollisuuden tilaukset ovat jopa olleet mukavassa kasvussa koko alkuvuoden. Talouden suurin haaste onkin tällä hetkellä kuluttajien varovaisuus. Kotitalouksien ostovoima kasvaa, mutta epävarmuudesta johtuen se ohjautuu tällä hetkellä enemmän säästöihin kuin kulutukseen.

Euroopan keskuspankin tutkijat totesivatkin tuoreessa blogissaan, että rahapolitiikan välittyminen on normaalia heikompaa silloin, kun epävarmuus on suurta. Tämä pitänee paikkansa etenkin Suomessa tällä hetkellä. Tyypillisesti korkojen lasku hyödyttää Suomen taloutta, mutta tällä kertaa myönteinen vaikutus on jäänyt vähäisemmäksi (tai tulee myöhemmin), koska kuluttajien epävarmuus on niin korkealla.

Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti

Elokuu osoittautui poikkeuksellisen vahvaksi globaalien osakemarkkinoiden kuukaudeksi paikallisissa valuutoissa tarkasteltuna, vaikka historiallisesti kyseessä on usein ollut heikko jakso.

Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden kehitystä kuvaava S&P 500 nousi lähes 2 %. Vahvat yritystulokset, erityisesti teknologiasektorilta, sekä Fedin viittaukset mahdollisiin koronlaskuihin tukivat markkinoita.

Euroopassa MSCI Eurooppa nousi +0,6 %, kun talouden suuntaa indikoivat ostopäällikkö-indikaattorit kääntyivät ensi kertaa kolmeen vuoteen kasvun puolelle. Iso-Britanniassa FTSE 100 teki uusia ennätyksiä, mutta inflaation nousu 3,8 %:iin ja hallituksen verosuunnitelmat painoivat erityisesti pankkiosakkeita.

Aasiassa Kiinan osakemarkkina (CSI 300) nousi +11 %, tehden koko vuoden tuotoksi jo yli 20 %. Nousu perustui kuitenkin enemmän spekulaatioon kuin talouden fundamentteihin. Talouden todellinen kuva pysyy edelleen haastavana: vienti yskii, nuorisotyöttömyys on lähes 15 % ja deflaatiopaineet kasvavat. Lisäksi AI-kuplasta varoittavat tutkimukset heittävät varjoa teknologiarallin päälle.

Muilla kehittyvillä markkinoilla kehitys oli hajanaista. Intiassa ulkomaiset sijoittajat vetivät pois pääomia Yhdysvaltain tullipolitiikan ja korkeiden arvostusten vuoksi, mikä painoi paikallisen markkinan laskuun. Indonesiassa poliittiset levottomuudet johtivat pörssin heikkenemiseen ja valuutan paineeseen.

Lähde: Bloomberg & Säästöpankkien Varainhoito

Johan Hamström
osakesalkunhoitaja

Euribor -korot ovat polkeneet paikallaan tai jopa hieman nousseet kesäkuusta lähtien. Euroalueen inflaatio on vihdoin tavoitetason tuntumassa ja Euroopan keskuspankin nähdäänkin lopettelevan rahapolitiikan kevennyssykliään. Uskomme, että edessä on vielä ainakin yksi koronlasku. Vaarana nykyisessä matalan talouskasvun ja vahvan euron ympäristössä on, että inflaatio laskee liian alas, jolloin koronlaskuja nähtäisiin useampi. EKP:n keskuspankkiirit näyttävät erimielisiltä tämän suhteen, joten tämänhetkinen datariippuvainen lähestymistapa lienee kompromissi.

Euroalueen pitkät korot nousivat elokuussa ja korkokäyrät jyrkentyivät. Pitkien korkojen nousun taustalla on ennen kaikkea markkinoiden epäusko valtioiden taloudenpitoon ja budjettivajeiden korjaamiseen. Viime päivinä varsinkin Ranskan, Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen pisimmät korot ovat nousseet eniten. Suuret vajeet ja nouseva velkaisuus tarkoittaa, että valtionvelkakirjoja pitäisi myydä entistä enemmän markkinoille. Ostajakuntakin on sopivasti kaventunut, kun keskuspankit eivät enää ole ostajia, vaan purkavat edellisten 10 vuoden ostojaan. Sijoittajat vaativat korkeampaa tuottoa huonontuvien tunnuslukujen seurauksena, jolloin korot nousevat entisestään ja noidankehä on valmis. Pahimmillaan kehityskulku voi johtaa kriisiin, jonka ainoastaan keskuspankki voi korjata. Kuulostaako tutulta?

Lähde: Bloomberg & Säästöpankkien Varainhoito

Mikko Rautiainen
korkosalkunhoitaja

Säästöpankki Ympäristö -rahaston ajatus on yksinkertainen: tarjota sijoittajalle tuottoa pitkällä aikavälillä ja hyödyntää ympäristöteeman suuria rakenteellisia muutoksia. Tämä ei ole hyväntekeväisyyttä, eikä ideologista sijoittamista. Se on tapa etsiä arvoa markkinasta, joka muuttuu nopeasti ja perustavanlaatuisesti.

Kaikki sijoitukset käyvät läpi tiukan seulan. Yritysten pitää olla läpinäkyviä, hallintotapojen on oltava kunnossa, ja niiden on aidosti hyödynnettävä ympäristöteemaa – ei vain markkinointimielessä, vaan liiketoimintansa ytimessä.

Rahaston sijoitukset jakautuvat kolmeen koriin:

• Osakkeet, joissa haetaan pitkän aikavälin arvonnousua yhtiöiden kannattavan kasvun kautta.
• Pääomasijoitukset, kuten tuuli- ja aurinkovoimaprojektit, joiden luvitus, rakentaminen ja lopulta myynti luovat vakaata kassavirtaa.
• Korkosijoitukset, jotka tuovat salkkuun vakautta ja toisinaan tarjoavat osakkeita paremman riskikorjatun tuoton.

Lähestymistapa antaa mahdollisuuden olla opportunistinen, eli sijoittaa sinne, missä tuotto-odotus ja riski ovat juuri nyt houkuttelevassa suhteessa.

Näemme valtavasti potentiaalia ympäristöteeman osalta pitkällä aikavälillä ja uskomme, että markkinat tarjoavat meille houkuttelevia sijoitusmahdollisuuksia pitkälle tulevaisuuteen, lyhyen aikavälin vastatuulista huolimatta.

Loppuvuosi ilman merkintäpalkkiota!

Säästöpankki Ympäristö -erikoissijoitusrahasto on vastuullisen sijoittajan valinta. Rahasto on tarkoitettu sijoittajalle, joka sijoittaa varojaan pitkäaikaisesti. Rahaston ominaispiirteenä on, että sitä voi merkitä ja lunastaa vain 4 kertaa vuodessa - kuukauden viimeisenä päivänä maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa. Nyt onkin hyvä hetki tarkistaa sijoitussuunnitelmasi, sillä voit sijoittaa Säästöpankki Ympäristö -rahastoon loppuvuoden ajan ilman merkintäpalkkiota! Kampanja on voimassa 1.9.-31.12.2025, eli se koskee syyskuun merkintäpäivän lisäksi myös joulukuun merkintäpäivää.

Kiinnostuitko sijoittamisesta parempaan tulevaisuuteen? Voit aloittaa vaikkapa sadalla eurolla. Säästöpankki Ympäristö -rahaston merkintä tapahtuu pankin sijoitusneuvonnassa – varaa aika.

Tämä on mainos. Säästöpankki Ympäristö -erikoissijoitusrahastoa hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy. Tutustu ennen lopullisten sijoituspäätösten tekemistä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan.

Salkunhoitaja: Johan Hamström