Varainhoidon markkinakatsaus lokakuu 2025

Yhdysvalloissa talouskasvu on hidastumassa, vaikka se on edelleen Euroopan vinkkelistä katsottuna varsin kelvollista. Vuoden toisella neljänneksellä maan talous kasvoi 0,9 % edellisneljänneksestä. Työmarkkinoilla tilanne on kuitenkin heikkenemässä, mikä luo keskuspankille painetta korkojen laskuun. Toisaalta inflaatio on yhä tavoitetason yläpuolella, mikä rajoittaa koronlaskujen mahdollisuutta. Markkinoilla odotetaan, että keskuspankki jatkaa koronlaskuja loppuvuoden aikana. Lokakuun alussa maan hallinto ajautui jälleen kerran sulkutilaan. Se viivästää taloustilastojen julkaisua ja luo lisävaikeuskerrointa keskuspankkienkin päätöksentekoon.

Euroalueella kasvu on pysynyt vaimeana, mutta sentään plusmerkkisenä. Euroopan keskuspankin koronlaskujen odotetaan olevan ainakin toistaiseksi ohi ja laskeneen korkotason positiivisia talousvaikutuksia vielä odotellaan. Tuoreen analyysin mukaan rahapolitiikan vaikutus on normaalia pienempi silloin kun epävarmuus taloudessa on suurta – kuten nyt. Elvyttävän rahapolitiikan myönteinen vaikutus jäänee siis maltilliseksi. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että USA:n tullien vaikutukset talouteen ovat jääneet odotuksia pienemmiksi. Suomen Pankin tuoreen analyysin mukaan nykyinen tullitaso heikentää euroalueen talouskasvua vain 0,2 %- yksikköä kahden vuoden aikana.

Kiinassa talouskasvu jatkuu, mutta aiempaa hitaampana. Teollisuustuotanto ja investoinnit ovat vaimentuneet, ja kulutuksen kasvu on hidasta. Kiinteistömarkkinoiden ja paikallishallintojen velkaongelmat painavat yhä näkymiä. USA:n tullit iskevät Kiinaan monia muita maita enemmän. Hallitus on ilmoittanut uusista tukitoimista, mutta lisäelvytyksen laajuus jää nähtäväksi.

Suomessa elpyminen vetää happea – ensi vuodesta odotetaan parempaa

Suomen talouskasvu vuoden toisella neljänneksellä oli pettymys. Vuodentakaiseen verrattuna talous kasvoi 0,2 %, mutta edellisneljännekseen verrattuna talous supistui 0,4 %. Signaalit talouden tulevasta kehityksestä ovat ristiriitaisia. Yritykset näkevät tulevaisuuden jo hieman valoisampana ja yritysten luottamus on noussut. Etenkin teollisuudessa näkymät ovat piristyneet selvästi.

Kuluttajat sen sijaan ovat vielä varsin pessimistisiä, mikä näkyy siinä, että kuluttajien luottamus on matalalla, yksityinen kulutus supistuu ja säästäminen kasvaa. Varovaisuus saa ihmiset säästäväiseksi.

Mediassa onkin viime aikoina osoitettu syyttävällä sormella kuluttajia ja syyllistetty heitä talouden heikkoudesta. Syyllistäminen tuskin kannattaa ja jokainen kotitalous tekee päätökset omista lähtökohdistaan. Monelle perheelle säästäminen on nyt järkevää, kun talouden puskureita on käytetty viime vuosina. Toisaalta monessa perheessä taloustilanne on varsin hyvä ja nyt voisi olla otollinen aika lisätä kulutusta, esimerkiksi remonttien tekeminen on nyt helpompaa ja edullisempaa kuin korkeasuhdanteen aikana.

Odotamme Suomen BKT:n kasvavan tänä vuonna vaatimattomat 0,5 %. Ensi vuodelle on olemassa eväät parempaan ja odotamme talouden kasvavan 1,7 % vuonna 2026.

Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti

Syyskuu 2025 oli osakemarkkinoilla myönteinen kuukausi, mutta kehitys eriytyi selvästi alueittain. Ajureina korostuivat kevenevä keskuspankkipolitiikka, tekoälyyn liittyvän investointisyklin vahvistuminen sekä tulosestimaattien varovainen paraneminen. Markkinaleveys pysyi kapeana.

Yhdysvallat nousi +3,2 %. Teknologia ja viestintäpalvelut vetivät, kun tekoälysovelluksiin ja laskentakapasiteettiin liittyvät tuottavuusodotukset lisäsivät riskinottoa. Keskuspankin pehmeämpi viestintä tuki arvostuksia, vaikka korkotaso pysyi historiallisesti kohtuullisen korkeana. Tulosestimaatit vahvistuivat etenkin ohjelmisto- ja palveluvetoisilla aloilla, mutta kertoimien kiristyminen nosti ohjeistuspettymyksen riskiä.

Eurooppa tuotti +1,6 %. Kehitys oli maltillista, ja defensiiviset alat kantoivat. Varovainen keskuspankkiviestintä vakautti korkomarkkinoita, mutta kasvusignaalit jäivät hajanaisiksi. Tekoälyteema näkyi rajatummin toimialarakenteen vuoksi, eikä laaja teknologiaralli realisoitunut indeksitasolla.

Kehittyvät markkinat vahvistuivat +6,7 %, alueista eniten. Riskinotto palasi etenkin Aasiaan, jossa tekoälyn, datakeskusten ja puolijohteiden kysyntäodotukset tukivat arvoketjuja. Rahapolitiikan kevenemisodotukset ja suotuisampi valuuttaympäristö helpottivat rahoitusoloja. Tulosestimaatit nousivat laajalla rintamalla.
Pohjoismaat jäivät +0,2 %:iin. Indeksejä painoi toimialapainotus syklisiin ja kotimarkkinaherkkään teollisuuteen. Keskuspankkien viestintä tarjosi hieman tukea, mutta korkoympäristö ja vaisu kotitalouskysyntä rajoittivat nousua.

Kuukauden tuottoajurit olivat pehmenevä rahapolitiikka, tekoälyn vauhdittama investointisykli ja tulosodotusten hienoinen paraneminen; vastapuolella kapea markkinaleveys ja kiristyneet kertoimet.

Lähde: Bloomberg & Säästöpankkien Varainhoito

Johan Hamström
osakesalkunhoitaja

Syyskuussa korkomarkkinoilla tapahtui selviä muutoksia sijoittajien reagoidessa talouslukuihin ja keskuspankkien viesteihin. Euroopan keskuspankki piti ohjauskorot ennallaan, mutta viestinnästä välittyi varovaisuutta tulevien toimien suhteen. Markkinat seuraavat nyt tarkasti, nähdäänkö seuraavaksi koronlasku vai jatkuuko nykyinen korkotaso pidempään. Samaan aikaan Yhdysvalloissa pitkät korot jatkoivat nousuaan, mikä lisäsi painetta myös euroalueen korkoihin.

Kolmannen vuosineljänneksen aikana Yhdysvaltojen työmarkkinoilla ilmeni yhä selkeämpiä heikkouden merkkejä. Heinäkuun työvoimaraportti oli odotettua heikompi ja touko- sekä kesäkuun työllisyyslukuja tarkistettiin alaspäin yhteensä 258 000 työpaikalla, mikä oli suurin tarkistus sitten koronapandemian alkuvuosien. Elokuun raporttikin jäi odotuksista: uusia työpaikkoja syntyi vain 22 000, ja työttömyysaste nousi 4,3 prosenttiin, korkeimmalle tasolle sitten vuoden 2021 lopun. Näiden kehityskulkujen seurauksena Yhdysvaltain keskuspankki Fed laski ohjauskorkoa syyskuussa ensimmäistä kertaa vuonna 2025, ja ennusteiden mukaan koronlaskuja odotetaan lisää vuoden loppuun mennessä yhteensä 50 korkopisteen verran.

Euroalueella pisimmät korot (Saksan 30 vuoden) laskivat hieman syyskuussa ja 10 vuoden pysyivät melko muuttumattomina. Sen sijaan Saksan valtionlainojen lyhyemmät korot 2 ja 5 vuoden maturiteeteissa nousivat hieman, joten korkokäyrä loiveni. Korkokäyrän loiveneminen lienee seurausta Euroopan keskuspankin (EKP) näkemyksestä, että rahapolitiikka on nyt sopivassa tilassa eikä lisäkoronlaskuille liene tarvetta. Epävarmuutta lisäsi erityisesti julkisen talouden tilanne, ja Ranska nousi keskiöön, kun pääministeri hävisi luottamusäänestyksen ja maan luottoluokitus laski. Tämän seurauksena Ranskan 30 vuoden korkotuotto nousi kvartaalin aikana 29 korkopistettä 4,35 prosenttiin ja kävi jopa 4,50 prosentissa syyskuun alussa.

Uskomme, että koronleikkauksille on edelleen tarvetta Euroopassa, koska inflaatio on painumassa alle tavoitteen jopa EKP:n omissakin ennusteissa seuraaville vuosille ja talouskasvu on edelleen heikkoa, kun euroalueen talouskasvutoivon Saksan ennusteita lasketaan nyt viikoittain. Lisäksi Ranskassa on todennäköisesti vaalit edessä hyvinkin pian, mikä lisääntyneen epävarmuuden myötä laskee talouskasvuodotuksia. Euroalueen talouskasvu on olematonta ja EKP voisi tukea sitä matalammilla koroilla, koska inflaation kiihtymisestä ei ole tässä toimintaympäristössä mitään merkkejä.

Lähde: Bloomberg & Säästöpankkien Varainhoito

Mark Mattila
korkosalkunhoitaja

Säästämistavoitteen toteuttamiseen ei välttämättä tarvitse useita eri sijoituskohteita. Itse asiassa valtaosalle säästäjistä ja sijoittajista yksi ratkaisu on kaikkein tehokkain valinta. Kun riskinottohalukkuus on määritelty oikein, vastaa salkku riskitasoa aina sovitusti, eikä salkun tasapainottamisesta tule veroseuraamuksia. Säästäjän ei myöskään itse tarvitse kantaa huolta varojen sijoittamisesta eri markkinoille eri markkinatilanteissa. Se hoituu salkunhoitajan toimesta ja säästäjä voi keskittyä itselleen tärkeisiin asioihin. Varat on myös joka tilanteessa hajautettu laajasti kansainvälisille arvopaperimarkkinoille ja riski pääoman menetyksestä on pieni.

Tahdomme tehdä säästämisestä ja sijoittamisesta entistä helpompaa. Säästöpankki Maltti, -Ryhti ja -Kantti -ratkaisurahastoilla sekä Säästöpankki Osake Maailma -sijoitusrahastolla pääsee alkuun jopa 10 eurolla. Tämä mahdollistaa jatkuvan säästämisen yhä useammalle ja madaltaa kynnystä aloittaa säännöllinen rahastosäästäminen esimerkiksi omalle lapselle tai lapsenlapselle.

Onko Maltti valttia? Tarvitsetko Ryhtiä sijoittamiseen? Vai kestääkö Kantti?

Säästöpankin kolme ratkaisurahastoa sekä Osake Maailma antavat hyvät eväät sopivan sijoitussalkun rakentamiseen. Rahastot sijoittavat sekä rahastoihin että ETF:iin määritellyn riskiprofiilin mukaisesti.

Säästöpankki Maltti on korkopainotteinen ratkaisurahasto, joka sopii varovaiselle sijoittajalle. Rahaston sijoituksista viidennes sijoitetaan osakkeisiin maailmanlaajuisesti ja loput hajautetaan korkomarkkinoille.

Säästöpankki Ryhti on ratkaisurahasto, jossa hyödynnetään korko- ja osakesijoittamisen parhaat puolet. Osakesijoitukset hajautetaan maailmanlaajuisesti pääpainon ollessa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Korkosijoitukset ovat enimmäkseen Euroopassa, eikä valuuttariskistä näin ollen tarvitse huolehtia.

Säästöpankki Kantti on osakepainotteinen ratkaisurahasto riskiä kestävälle sijoittajalle. Rahaston sijoituksista valtaosa sijoitetaan osakemarkkinoille maailmanlaajuisesti ja viidennes rahastosta hajautetaan pääosin eurooppalaisille korkomarkkinoille tasaamaan salkun markkina-arvon heilahteluja.

Säästöpankki Osake Maailma on sijoitusrahasto, joka sijoittaa varansa osakemarkkinoille maailmanlaajuisesti. Rahaston sijoitukset toteutetaan pääasiassa suorina osakesijoituksina suuriin yhtiöihin. Rahasto sopii pitkäaikaissijoittajalle, joka kestää riskiä.

Salkunhoitajat: Lassi Kallio (Maltti, Ryhti ja Kantti) ja Johan Hamström (Osake Maailma)

Mainos. Tutustu ennen lopullisten sijoituspäätösten tekemistä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan. Rahastoja hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.