Varainhoidon markkinakatsaus

Vuosi 2025 jää mieleen tapahtumiltaan värikkäänä ja sijoitustuotoiltaan hyvänä vuotena. Osakekurssit lähtivät nousuun heti tammikuun alussa Trumpin virkaanastujaisten sekä vahvojen taloustilastojen tuella, mutta kiinalaisen DeepSeekin tekoälymallin julkistamisen jälkeen varsinkin yhdysvaltalaisissa teknologiaosakkeissa koettiin voimakas korjausliike. Myyntiaalto jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, ja helmikuun puoliväliin mennessä tappiot oli kurottu umpeen. USA ilmoitti aloittaneensa neuvottelut Venäjän kanssa Ukrainan sodan päättämiseksi, mikä käynnisti Euroopassa voimakkaan liikkeen puolustusmenojen kasvattamiseksi. Saksan liittopäivävaaleissa CDU/CSU muodosti hallituksen keskustavasemmistolaisen SPD:n kanssa, ja hallitusohjelmaan kuului perustuslaillisen velkajarrun uudistaminen puolustusmenojen kasvattamiseksi sekä 500 miljardin infrastruktuurirahaston perustaminen. EU:n komissio ehdotti myös, että jäsenmaat voisivat kasvattaa puolustusmenojaan ilman alijäämäsääntöjen rikkomista. Ranskassa pääministeri Bayrou hävisi luottamusäänestyksen ja Ranskan luottoluokitusta laskettiin. Näiden ilmoitusten jälkeen valtionlainakorot lähtivät voimakkaaseen nousuun.

Trumpin retoriikka tuontitulleista voimistui maaliskuun aikana, ja osakemarkkinoilla nähtiinkin yhä voimakkaampia korjausliikkeitä. Huhtikuun alussa Trump ilmoitti tuontitulleista kaikille maille, mikä iski osakemarkkinoille voimakkaasti. Tullit herättivät pelot maailmantalouden vaipumisesta taantumaan ekonomistien ja analyytikoiden laskiessa talous- ja tuloskasvuennusteita merkittävästi vuodenvaihteen tasoja alemmas. Tilanne kuitenkin rauhoittui, kun Trump ilmoitti 90 päivän tauosta tulleille, ja osakekurssit kääntyivätkin voimakkaaseen nousuun. Vuoden mittaan tulliuutiset jatkuivat, mutta markkinareaktiot jäivät maltillisiksi. Oikeudellinen haaste tullien käyttöönottoon jäi vuoden loppuun asti odottamaan korkeimman oikeuden ratkaisua.

Keskuspankkirintamalla rahapolitiikkaa kevennettiin ohjauskorkoja laskemalla. Euroopan keskuspankki laski keskeistä ohjauskorkoa neljä kertaa, ja USA:n Federal Reserve (FED) laski ohjauskorkoa kolmesti syksyn aikana, kun työllisyysluvut osoittivat heikentymisen merkkejä. Japanissa BoJ sen sijaan nosti ohjauskorkoa kaksi kertaa inflaation ylittäessä odotukset.

Geopoliittiset jännitteet olivat korkeat koko vuoden ajan. Ukrainan rauhanneuvotteluja järjestettiin, mutta ne eivät johtaneet läpimurtoon. Israel/Iran -jännitteet heiluttivat öljyn hintaa voimakkaasti kesällä. Trump toisti vuoden mittaan useasti haluavansa ottaa Grönlannin haltuunsa. Geopoliittisilla tapahtumilla ei lopulta juuri ollut vaikutusta osake- ja korkomarkkinoiden liikkeisiin.

Politiikan uutisvirta oli usein negatiivissävytteistä, mutta osakemarkkinoilla fokus oli kuitenkin tekoälykehityksessä ja yritysten vahvoissa tuloksissa. Tuloskaudet yllättivät kvartaali toisensa jälkeen positiivisesti, ja teknologiayhtiöiden ilmoitukset valtavista investoinneista tukivat osakekurssien nousua kevään notkahduksen jälkeen. Osakemarkkinoiden kuplasta keskusteltiin usein, mutta odotukset Fedin ohjauskoron laskuista, vahvistuvasta talous- ja tuloskasvusta sekä lisääntyvistä tekoälyinvestoinneista siivittivät osakekurssien nousua vuoden loppuun saakka.

Osakemarkkinoilla tuotot ylittivät tammikuussa asettamamme tuotto-odotukset selvästi. Parhaiten menestyivät suomalaiset osakesijoitukset Helsingin pörssin noustessa n. +33 % vuoden aikana. Eurooppalaiset (+19 %) ja kehittyvien maiden osakesijoitukset (+17 %) tuottivat myös selvästi USA:ta paremmin, jossa euromääräiset tuotot jäivät alle viiteen prosenttiin dollarin heikentymisen vuoksi. Teknologiapainotteinen Nasdaq -indeksi nousi euromääräisesti n. 5 % ja Magnificent 7 -yhtiöiden osakekori +10 %. USA:n dollarin lähes 14 %:n heikentyminen euroa vastaan saattoi kuitenkin yllättää monet sijoittajat. Japanilaiset osakesijoitukset tuottivat n. +9 % ja pohjoismaiset osakkeet (ml. Ruotsi, Tanska, Suomi ja Norja) n. +12 %. Euroopassa rahoitussektori ja erityisesti pankit tuottivat parhaiten vuoden aikana.

Korkosijoituksissa paras tuotto saavutettiin kehittyvien maiden dollarimääräisistä lainoista (+11 %), joiden tuottoa vahvisti dollarikorkojen lasku sekä riskilisien kaventuminen. Yrityslainat hyötyivät positiivisesta riskiympäristöstä, ja riskilisien kaventuminen vahvisti niiden tuottoja. Heikomman luottoluokituksen high yield- yrityslainat tuottivat +5,2 % ja korkeamman luottoluokituksen investment grade -yrityslainat n. +3 %. Korkosijoituksissa heikoiten menestyivät eurooppalaiset valtionlainat (+0,6 %). Saksan velkajarrun höllentäminen, Ranskan budjettikiista sekä eurooppalaisten infrastuktuuri- ja puolustusmenojen lisääminen lisäsivät huolia velkakestävyydestä, minkä vuoksi pitkät korot nousivat Euroopassa 30–50 korkopistettä. Korkotason nousu heikensi valtionlainasijoitusten tuottoa.

Vuonna 2025 parhaiten menestyivät jalometallit: kullan hinta nousi +65 % ja hopean +148 %. Taustalla olivat mm. geopoliittinen epävarmuus, USA:n keskuspankin ohjauskoron laskut sekä dollarin heikentyminen, valtioiden velkaantuminen, sekä kehittyvien talouksien valuuttavarantojen hajauttaminen kultaan. Kryptovaluutta bitcoinin hinta laski n. 10 %, mikä yllätti monet kryptosijoittajat edellisvuoden yli 120 %:n nousun jälkeen.

Vuoden 2026 markkinateemat – tekoäly, osakkeiden korkeat arvostustasot, keskuspankkien rahapolitiikka sekä imperialistinen geopolitiikka

Tekoäly

Vuoden 2026 markkinoita hallitseva teema tulee todennäköisesti olemaan tekoäly ja sen mahdollistava tuottavuuden kohoaminen ja nopeampi talouskasvu. Tekoälyinvestointien ja niiden käyttöönoton nopea kasvu hallitsevat markkinatunnelmaa jatkossakin. Vaikka näkemyksemme markkinakehityksen suhteen on positiivinen, voivat osakekurssit heilahdella rajustikin tunnelman vaihtuessa äärimmäisestä positiivisuudesta romahduspelkoon. Vuonna 2026 kannattaa varautua tavanomaista korkeampaan osakemarkkinoiden heiluntaan. Maailman osakemarkkinoiden keskittyneisyys Yhdysvaltoihin ja erityisesti sen teknologiasektorille säilyvät keskeisinä huolenaiheina, mikä korostaa osakesijoitusten hajauttamisen merkitystä sekä maantieteellisesti että sektoreittain.

Maantieteellisen kasvun moottorit ovat muuttumassa, vaikka kasvun vauhti kokonaisuutena pysyy samankaltaisena. Saksa on vuosien hitaan kasvun jälkeen matkalla nopeamman kasvun ympäristöön uuden finanssielvytyksen ansiosta. Myös Etelä-Euroopan maiden talouskasvun odotetaan vahvistuvan entisestään. Suomessa ennätyksellisen korkealle nousseet tilivarat kertovat kulutuslamasta samaan aikaan, kun julkistalouden tila pitäisi saada kuntoon ja velkaantuminen taittumaan. Euroopan haasteina säilyvät Kiinan hintakilpailu, epäsuotuisa väestön ikäjakauma sekä teknologiasektorin vähäisyys. Yhdysvalloissa talouskasvun ennustetaan nopeutuvan, kun kauppapoliittinen epävarmuus vähenee, veronalennukset lisäävät kotitalouksien tuloja, ja kasvu laajenee tekoälyinvestointien ulkopuolelle. Taantumariskit ovat jonkin verran koholla maan herkän työmarkkinatilanteen vuoksi. Kehittyvissä talouksissa kasvun vauhti hidastuu, mutta pysyttelee edelleen nopeana.

Osakkeiden arvostustasot

Osakemarkkinoiden arvostustasot herättävät edelleen huolta, ja vertauksia vuosituhannen vaihteen teknologiakuplaan tehdään jatkossakin. On realistista todeta, että osakkeet ovat kalliita monellakin arvostusmittarilla tarkasteltuna, mutta ne eivät ole kuitenkaan äärimmäisillä tasoilla. Keskeinen ero aiempiin kupliin on se, että teknologiayhtiöiden arvonnousu on perustunut fundamentaaliseen tuloskasvuun, ei ainoastaan spekulaatioon tulevasta kasvusta. Yritysten tuloskasvuodotukset ovat myös korkeat, ja niiden toteutuessa osakesijoitusten tuotot voivat olla hyvät tänäkin vuonna. Talouskasvun odotetaan vahvistuvan, keskuspankkien rahapolitiikka säilyy elvyttävänä, ja inflaation odotetaan hidastuvan, eli noin teoriassa olosuhteet ovat edelleen hyvät. Vaikka osakemarkkinoiden arvostustasot ovat jo valmiiksi korkealla, on myös mahdollista, että tekoälykehitys ja sen mahdollistama tuloskasvu yllättävät edelleen positiivisesti, ja arvostuskertoimet nousevat nykyistäkin korkeammiksi. Vielä ei olla kuitenkaan vuosituhannen vaihteen kaltaisessa tilanteessa, jossa taksinkuljettajat jakoivat sijoitusneuvoja. Osakemarkkinoiden kuplasta tullaan varmasti puhumaan monet kerrat, ja erityisen herkkiä hetkiä ovat yritysten neljännesvuosikatsausten julkistuskaudet sekä USA:n keskuspankin kokousajankohdat. Hyperskaalaajien (Google, Amazon, Oracle, Microsoft ja Meta) tulokset ovat erityisen tärkeitä, koska ne kertovat näiden yhtiöiden massiivisten investointien kannattavuudesta ja tekoälybuumin jatkumisesta. Nvidia, joka on markkina-arvoltaan maailman suurin yritys (n. $4600 miljardia) ja tekoälykauden kriittisin infrastruktuuriyhtiö, on myös syytä pitää seurattavien listalla, koska se on merkittävä hyötyjä hyperskaalaajien investoinneista.

Rahapolitiikka

Osakekurssien kehitykseen vaikuttaa myös USA:n keskuspankin rahapolitiikka. Viime vuonna osakekurssit nousivat laskevien ohjauskorkojen tuella, vaikka kasvunäkymät olivat heikentyneet tuontitullien ja USA:n hallinnon sulkutilan vuoksi. Trump myös haastoi vahvasti Fedin itsenäisyyttä, kun Powell keskittyi varsinaiseen työhönsä, eli hintavakauden ja täystyöllisyyden tavoitteluun sen sijaan, että olisi noudattanut presidentin ohjeistusta ohjauskoron nopeasta laskemisesta. Keskuspankki laski ohjauskorkoa kolmesti, kun työllisyys osoitti heikentymisen merkkejä. Sijoittajat odottavat kuumeisesti lisää koronlaskuja myös vuonna 2026. Pääjohtaja Powellin virkakausi päättyy toukokuussa, ja markkinoilla odotetaan seuraajan nimitystä kevään aikana. On selvää, että seuraajalta odotetaan ”parempaa yhteistyökykyä”, sillä Trump itse nimittää Powellin seuraajan. Tällä hetkellä Fedin odotetaan laskevan ohjauskorkoa kahdesti vuoden 2026 aikana, ja keskeisessä asemassa ovat inflaatio- ja työllisyyskehitys. Mikäli inflaatio kohoaisi esimerkiksi tuontitullien päätyessä amerikkalaiskuluttajien maksettavaksi, voi odotettu korkopolku olla uhattuna. Sillä olisi todennäköisesti osakemarkkinoille negatiivinen vaikutus. Mikäli taas työllisyystilanne heikentyy nykyisestä, voi keskuspankki joutua laskemaan ohjauskorkoa odotettua enemmän, mikä puolestaan voisi vaikuttaa osakekursseihin positiivisesti. Nykyisessä korkosyklissä ja korkeiden osakemarkkinoiden arvostustasojen vallitessa olemme siis tilanteessa, jossa ”bad news is good news”, eli hieman odotuksia heikommat taloustilastot vahvistavat odotuksia ohjauskorkojen laskusta, mikä osakemarkkinoiden näkökulmasta on positiivinen asia aina niin kauan, kun varsinaista taantumaa ei odoteta.

Osakkeiden lisäksi kalliita ovat myös yrityslainat, joiden riskilisät ovat ennätyksellisen matalat. Yrityksille tilanne on hyvä, kun sijoittajien tuottovaateet ovat alhaiset ja rahoitusta saa edullisesti, mutta sijoittajan kannalta yrityslainojen houkuttelevuus on heikentynyt samasta syystä. Yrityslainojen tuottoon vaikuttaa lisäksi muutokset korkotasossa sekä konkurssiasteen kehitys. EKP:n ei tällä hetkellä odoteta laskevan ohjauskorkoa tässä korkosyklissä, eli lyhyiden korkojen ei enää odoteta laskevan. Pitkiin korkoihin vastaavasti kohdistuu nousupainetta valtioiden lisääntyvän velanoton vuoksi. Mikäli inflaatio ja korkotaso kuitenkin pysyttelevät vakaina, ja yleinen riskinottohalukkuus säilyy positiivisena, voi korkosijoituksistakin odottaa saavutettavan juoksevan korkotuoton tasoista tuottoa. Yrityslainojen riskilisien on vaikea nähdä enää kaventuvan nykyisestä, minkä vuoksi osakeriski on houkuttelevampi vaihtoehto yrityslainojen sijaan.

Geopolitiikka

Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailu jatkuu, ja geopoliittiset kriisit tulevat jatkossakin yllättämään sijoittajat ja aiheuttamaan markkinashokkeja. USA:n hallinnon operaatiot Etelä-Amerikassa ja retoriikka Grönlantia kohtaan voivat aiheuttaa jopa pelonsekaisia tunteita, mutta historia osoittaa, että sijoittajilla on tapana unohtaa geopoliittiset selkkaukset varsin nopeasti. Viimeaikaiset tapahtumat ovat osa Trumpin MAGA (Make America Great Again) -hanketta, jossa Yhdysvallat korjaa oikeistolaisen näkemyksen mukaisesti koettuja vääryyksiä vahvistamalla sotilaallista, taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaansa. Globalisaation aikakausi korvautuu uusimperialismilla, jossa talouksien ja yhteiskuntien verkottumisen sijaan kansallisvaltioaate ohjaa päätöksentekoa, ja monikansalliset yritykset hallitsevat arvoketjuja. Sijoittajan on hyvä henkisesti varautua USA:n hallinnon uusiin ulostuloihin, mutta sijoitusten riskitason säätelyyn geopolitiikka soveltuu heikosti. Kauppasodasta ja tuontitulleistakin tullaan varmasti vuoden mittaan keskustelemaan, mutta mennyt vuosi osoitti niiden pohjimmaisen tarkoituksen – tehdä hyviä sopimuksia. Nämä teemat jäänevät kuitenkin hiljalleen taka-alalle, kun fokus siirtyy sääntelyn purkamiseen ja veronalennusten positiivisiin vaikutuksiin. USA:n kongressissa on välivaalit marraskuussa, ja jotta republikaanit voisivat säilyttää enemmistön molemmissa kamareissa, on äänestäjiä kyettävä miellyttämään. Viime vuonna keksittiin termi TACO (Trump Always Chickens Out), jonka mukaan Trump uhkailee aggressiivisilla toimilla, mutta perääntyy lopulta aina, kun markkinareaktiot muuttuvat liian negatiivisiksi. Trump ei ole itse arvostanut termiä.

Geopoliittiset riskit säilyvät siis koholla. Trump pysyttelee tyylilleen uskollisena tehdessään diilejä ja käyttäessään valtaansa suurvaltapolitiikan ytimessä. Kilpajuoksu Kiinan kanssa jatkuu, ja vaihtokauppa amerikkalaisten tekoälysirujen sekä kiinalaisten harvinaisten maametallien välillä käy kuumana. Raakaöljyn hinta voi heilahdella voimakkaastikin USA:n laajentaessa valtaansa Etelä-Amerikassa. Trumpin tavoitteena on saada öljyn hintaa alas. Ukrainan rauhanneuvottelut jatkuvat, ja mahdollisesti johtavat tulitaukoon ja jopa rauhaan jonain päivänä. Puolustusteollisuus jatkaa joka tapauksessa kasvuaan saavutettiin rauha tai ei, kun eurooppalaiset ja amerikkalaiset kasvattavat puolustusmenoja ja vahvistavat arsenaalejaan. Vuonna 1985 julkistettu We Are the World -kappale on eräänlainen globalisaation idealistinen perustusasiakirja, joka muistuttaa meitä ajasta, jolloin usko yhteiseen kohtaloon oli vahva. Nykyisessä deglobalisaation maailmassa kappale on peili sille, mitä on menetetty. Kansallinen turvallisuus, valta ja resilienssi ajavat yhteistyön ohi.

Muista sijoitussuunnitelma

Vuosi 2025 osoitti hajautuksen hyödyn sekä osake- että korkomarkkinoilla. Osakemarkkinoiden korkeat arvostustasot huomioiden uskomme, että hajautus on tärkeämpää kuin ehkä pitkään aikaan. Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla osakkeiden arvostustasot ovat selvästi USA:ta alhaisemmat, ja vastaavaa keskittymäriskiä teknologiasektorille ei ole. Tosin on huomioitava, että alhaisempi arvostus on seurausta sektorijakaumien eroavaisuuksista sekä heikommasta oman pääoman tuotosta. Teknologiasektorin tuloskasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin muilla sektoreilla, ja 2026 tuloskasvuennusteissa saman odotetaan jatkuvan. Kannattaakin seurata megayhtiöiden massiivisten investointien kehitystä, koska ne ovat olleet osakemarkkinoiden keskeinen ajuri. Suurten kielimalliyhtiöiden ja pilvipalvelutoimijoiden, eli ns. hyperskaalajien kehitystä kannattaa myös seurata, koska ne heijastavat uusien teknologioiden käyttöönottoa. Hyperskaalaajien investoinneista hyötyvät eniten niiden itsensä lisäksi puolijohde- ja laitteistotoimittajat sekä infrastruktuuri- ja rakennusyhtiöt. Datakeskuksia rakennetaan lisää kiihtyvällä tahdilla, ja ne tarvitsevat valtavasti luotettavaa ja suuritehoista sähköntuotantoa. Useat suomalaiset yritykset ovat avainasemassa datakeskusten rakennushankkeissa sekä sähköntoimituksissa.

On tärkeää olla perillä omien sijoitusten altistumisesta, sillä arvostustasojen mahdollisen puhkeamisen yhteydessä voimakkaatkin arvonmuutokset ovat todennäköisiä. Sijoittaja joutuukin pohtimaan vaihtoehtojaan tarkasti. Tuottoja pitää saada, ja toimettomana oleminen maksaa, kun inflaatio on kukistettava säästöjen ja sijoitusten arvon säilyttämiseksi. Näin ollen aktiivisen sijoittajan on syytä pysyä markkinoilla mukana ja teettää sijoitusvaroilla töitä. Kannattaa muistaa ohje, jonka mukaan sijoitussuunnitelmassa pitää pysyä. Vuodenvaihde onkin hyvä hetki päivittää oma sijoitussuunnitelma, mikäli edellisestä tarkistuksesta on pitkä aika.

Keskeiset riskit osake ja korkomarkkinoilla

• Talous- ja tuloskasvu hidastuvat odotusten vastaisesti
• Osakkeiden arvostustasot puhkeavat, mikäli tuloskasvu jää odotettua heikommaksi
• Geopoliittiset jännitteet ja kauppasota eskaloituvat
• Inflaatio kohoaa ja keskuspankit joutuvatkin kiristämään rahapolitiikkaa
• Valtioiden velkaantuminen ja Fedin itsenäisyyden uhkaaminen rapauttavat valtionlainojen turva-asemaa, ja korot nousevat nopeasti
• Luottoriskit realisoituvat USA:n paikallispankeissa

Suhtaudumme positiivisesti riskinottoon vahvistuvan talous- ja tuloskasvun, hidastuvan inflaation sekä elvyttävänä jatkuvan talous- ja rahapolitiikan tuella. Viime vuonna kasvuoptimismia tukivat tekoälyinvestoinnit ja laskevat ohjauskorot. Tänä vuonna odotamme talous- ja tuloskasvun ohjaavan riskinottohalukkuutta. Perusskenaariossa odotamme osakemarkkinoiden euromääräisten tuottojen olevan 6–15 % markkina-alueesta riippuen. Parhaat tuotot odotamme saavutettavan eurooppalaisista, suomalaisista sekä kehittyvien maiden osakkeista, joita tukevat hyvät tuloskasvuodotukset, osinkotuotot sekä maltillisimmat arvostustasot. USA:n tuloskasvuodotukset ovat myös korkeat, mutta osakkeiden euromääräistä tuotto-odotusta laskee näkemys heikentyvästä dollarista (5–7 %) sekä arvostuskertoimien lasku. Osakemarkkinoiden tuotto-odotukset perustuvat näkemykseemme vahvistuvasta talous- ja tuloskasvusta, vakaista osingoista sekä arvostustason ja valuuttakurssien muutoksista.

Korkosijoitusten perusskenaariossa odotamme yrityslainojen ja kehittyvien maiden dollarimääräisten lainojen tuottavan tänäkin vuonna parhaiten. Lyhyiden korkosijoitusten tuotto riippuu pitkälti EKP:n rahapolitiikan toimista. Valtionlainojen tuottoon vaikuttaa talouskasvu- ja inflaatiokuvan lisäksi odotuksemme pääosin vakaista, kuitenkin hieman nousevista pitkistä koroista.

Osake- ja korkosijoitusten tuotto-odotuksissa ei ole huomioitu ääriskenaarioita, joiden realisoituessa toteutuneet tuotot voivat poiketa huomattavasti perusskenaarion tuotto-odotuksista. Tänäkin vuonna suurin yllätys olisi se, että mitään yllätyksellistä ei tapahdu.