Vuoden alussa maailmantalouden näkymät olivat kohtuulliset ja talouden kasvun odotettiin olevan lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Iranin sota ja sen aiheuttama energian hintojen nousu sekoittaa kuitenkin pakkaa. Toistaiseksi taloudelliset vaikutukset ovat jääneet kohtuullisen pieniksi, mutta tilanteen pitkittyessä myös negatiiviset vaikutukset talouteen kertaantuvat.

OECD:n tuoreen talousennusteen mukaan maailmantalous kasvaa 2,8 % kuluvana vuonna, mikäli Iranin sota ei pitkity. Tämä olisi alle pitkän ajan keskiarvon, mutta kuitenkin vielä kohtuullinen taso. Mikäli sota pitkittyy, jäisi kasvu tänä vuonna OECD:n avion mukaan 2,1 %:iin ja ensi vuonna voisi laskea vain 1,8 %:iin. Globaali taantuma on yhä vältettävissä, mutta riskit kasvavat päivä päivältä.

Suomen talouskehitys on ollut vaisua jo pitkään. Viime vuoden loppupuolella suunta kuitenkin kääntyi ja alkuvuonna talous oli suorastaan ripeässä kasvussa. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Suomen BKT kasvoi 0,9 % edellisneljänneksestä, mikä on koko euroalueen kovimpia lukemia. Puolustusinvestoinnit kiihdyttivät julkisia investointeja merkittävästi, mutta myönteistä oli se, että kaikki BKT:n osa-alueet olivat kasvussa. Kotitaloudet ovat olleet varovaisia jo pitkään, mutta nyt myös yksityinen kulutus osoittaa elpymisen merkkejä.

Tuoreimmat BKT-tilastot päättyvät maaliskuun loppuun. Iranin sota oli tällöin jo käynnissä, mutta sen taloudelliset vaikutukset vielä pieniä. Suomen talouden jatkon kannalta on oleellista, kuinka paljon nousseet energiahinnat vaikuttavat talouden kehitykseen. Mitä pidempään konflikti ja energiamarkkinoiden ongelmat jatkuvat, sitä suuremmiksi vaikutukset nousevat. Kuluttajien luottamus on pudonnut sodan syttymisen jälkeen entisestään. Yritykset sen sijaan eivät ole reagoineet tilanteeseen yhtä voimakkaasti ja yritysten luottamus on pysynyt sotaa edeltävällä tasolla.

Säästöpankin huhtikuun alussa tekemän talousennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,5 %. Alkuvuoden odotuksia selvästi paremman kehityksen myötä tämä ennuste näyttää nyt turhan pessimistiseltä. Seuraava ennuste julkaistaan elokuussa ja silloin olemme astetta viisaampia siinä, kuinka paljon Iranin sota vaikuttaa Suomen talouteen.

Lähteet: maailmantalous OECD (kesäkuu 2026, perusskenaario), Suomi: Säästöpankki (huhtikuu 2026)

Suomen talouden heikko kehitys on näkynyt myös työmarkkinoilla. Työttömyysaste on noussut yli 10 %:n, minkä myötä Suomen työttömyys on koko euroalueen korkeinta. Takavuosien työttömyyden huippumaissa, Espanjassa ja Kreikassa, työttömyysaste on jo laskenut alle Suomen tason.

Pelkkää työttömyysastetta katsomalla saa kuitenkin liian negatiivisen kuvan Suomen työmarkkinoista. Työllisten määrä ei ole pudonnut yhtä paljon kuin työttömien määrä on noussut. Tämä tarkoittaa, että työmarkkinoille on tullut uusia ihmisiä työvoiman ulkopuolelta. Työvoimaa on kasvattanut viime vuosina niin maahanmuutto kuin etenkin varttuneempien aktiivisempi osallistuminen työmarkkinoille.

Työmarkkinat reagoivat tyypillisesti viiveellä talouden suhdanteisiin. Jos alkuvuonna nähty talouden elpyminen jatkuu, lupailee se parempaa kehitystä myös työmarkkinoille. Paljon riippuu nyt siitä, kuinka pitkään Iranin sota jatkuu, liikkuuko energia ja kuinka voimakkaasti Suomen talous tilanteeseen reagoi.

Keskuskauppakamarin tuoreen yrityskyselyn* mukaan yritykset ovat aikeissa hieman lisätä työntekijöidensä määrää seuraavan puolen vuoden aikana. Jos talouskehitys pitää pintansa, voidaan työmarkkinoillakin nähdä vakautumista loppuvuoden aikana. Odotamme työttömyysasteen olevan tänä vuonna keskimäärin 10,2 % ja laskevan ensi vuonna 9,5 %:iin. Vaikka suunta olisi oikea, elpyminen on hidasta.

Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on jatkanut kasvuaan. Tämä on erityisen huolestuttava ilmiö, sillä mitä pidempään ihminen on poissa työmarkkinoilta, sitä vaikeampaa työllistyminen on jatkossa. Pitkäaikaistyöttömyyden jäljet voivat olla pitkät. Etenkin nuorten pitkäaikaistyöttömien kasvu on huolestuttavaa.

Moni miettii, että miten tekoäly tulee vaikuttamaan työmarkkinoihin tulevina vuosina. Etenkin junioritason tehtävien pelätään vähenevän, kun tekoäly voi hoitaa tehokkaasti rutiininomaisia tehtäviä. Vaikka yksittäiset yritykset ovatkin maininneet tekoälyn irtisanomisten taustalla, ei tämä ilmiö ole vielä ainakaan Suomessa laajamittaista. Etlan tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että tekoäly ei ole heikentänyt nuorten työllistymistä. Tilanne voi toki muuttua nopeastikin. Tekoälyn myötä todennäköisesti syntyy kuitenkin myös uutta työtä. Jonkinlaista disruptiota tekoälyn lisääntynyt käyttö työmarkkinoilla tullee aiheuttamaan.

Tilastokeskuksen kuluttajien luottamus -kyselyn yhteydessä tehtiin myös ylimääräinen tekoälyä koskeva kysely alkuvuonna**. Sen mukaan suomalaisista 46 % käyttää tekoälyä henkilökohtaisen asioiden hoitoon ja 27 % työtehtävien tekemiseen. Tekoälyn käyttäjistä joka viides pelkää tekoälyn aiheuttavan työttömyyttä. Naiset ja nuoret kokevat eniten työttömyyden uhkaa.

Kuluttajien, etenkin palkansaajien, ostovoima kärsi ison kolauksen vuosina 2021-2023, kun hinnat nousivat selvästi tuloja nopeammin. Pudotus ostovoimassa oli harvinaisen suuri. Tilanne on kuitenkin kääntynyt parempaan päin ja palkansaajien ostovoima on ollut kasvussa jo kolmisen vuotta. Ostovoimakuoppa alkaa olla pian kurottu jo umpeen. Tämä selittyy sillä, että palkkojen korotukset ovat olleet suurempia kuin hintojen nousu.

Jatkossa ostovoiman kehittymisen kannalta etenkin inflaation kehittyminen on merkittävää. Jännityksellä nyt seurataan, kuinka paljon inflaatio kiihtyy Iranin sodan ja nousseiden energiahintojen vuoksi. Mikäli inflaation kiihtyminen jää hetkelliseksi, on palkansaajien ostovoimalla edelleen hyvät mahdollisuudet kasvaa – joskin rauhallisemmin kuin ilman Iranin sotaa olisi tapahtunut.

Eri ihmisten ostovoima on kehittynyt myös varsin eri tavoin. Yleiset, jo sovitut, palkankorotukset, ovat nostaneet ja nostavat jatkossakin palkansaajien ostovoimaa. Alkuvuonna voimaan tulleet veronkevennykset vaikuttavat myös myönteisesti, erityisesti hyvätuloisten osalta. Sosiaalietuuksien leikkaukset sen sijaan ovat iskeneet etuuksia saavien ihmisten ostovoimaan varsin tuntuvasti.

Vuosina 2021-2023 inflaatio kiihtyi Suomessa ja maailmalla tasoille, joita ei olla aikoihin nähty. Tämä aiheutti huolta ja murhetta monessa kotitaloudessa. Tämän jälkeen hintojen nousu rauhoittui ja alkuvuonna inflaatio oli lähellä nollaa. Iranin sodan myötä energian hinnat ovat nousseet ja Suomen kokonaisinflaatiokin nousi 1,5 %:iin huhtikuussa. Taso on vielä maltillinen, mutta suunta herättää huolta.

Sodan pitkittyessä uhkana on, että inflaatio laaja-alaistuu. Ensivaiheessa nähtäisiin todennäköisesti hintojen nousua energiaintensiivisissä tuotteissa ja palveluissa (esim. kuljetus). Ruoan hintaa nostaisi lisäksi lannoitteiden hintojen nousu. Tilanteen jatkuessa hintojen nousu voisi levitä myös laajemmalle talouteen. Tämän keskuspankit haluavat estää ja ovat tarvittaessa valmiita nostamaan ohjauskorkojaan. Hintojen nousun lisäksi sota voi aiheuttaa erilaisia toimitusvaikeuksia ja pulaa Lähi-idän tuottamista raaka-aineista.

Edellinen hintojen nousupyrähdys Ukrainan sodan syttymisen jälkeen on vielä monella tuoreessa muistissa. Niinpä voikin olla, että nyt ilmassa oleva uhka hintojen noususta saa kuluttajat normaalia varovaisemmiksi.

Kotitalouksien kulutus on jo pidempään ollut Suomessa varsin vaisua. Kotitaloudet ovat olleet varovaisia ja tuloista on ohjautunut normaalia enemmän säästöön – ei kulutukseen.

Kuluttajien varovaisuuden taustalla on todennäköisesti monta tekijää. Inflaationi ja korkojen noustessa taannoin nopeasti, moni kotitalous joutui käyttämään säästöpuskureitaan. Niitä on nyt kasvatettu uudelleen, mikä on fiksua. Lisäksi heikko työmarkkinatilanne pitää kuluttajat varovaisina. Moni varmasti myös miettii, kuinka paljon valtiontalouden sopeutustoimet vaikuttavat omaan talouteen joko suoraan tai heikentyneiden palveluiden kautta. Kaiken tämän päälle globaali tilanne, Ukrainan ja Iranin sota, luovat varovaisuuden varjoa ihmisten mieliin.

Tällä hetkellä kotitalouksien kulutuksesta kuuluu ristiriitaisia viestejä. Kuluttajien luottamus on yhä matalalla tasolla ja Iranin sodan myötä se on laskenut lisää. Tyypillisesti tämä heijastuu myös ostopäätöksiin. Toisaalta niin kansantalouden yksityinen kulutus kuin vähittäiskauppojen myynti ovat olleet kasvussa. Voikin olla, että alakuloisesta luottamuksesta huolimatta kuluttajat ovat availemassa kukkaron nyörejään, kun säästöpuskuria on taas saatu kerrytettyä.

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen oli kasvussa pitkään. Korkojen käännyttyä nopeaan nousuun, myös kotitalouksien velkaantumisaste, eli velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin, kääntyi laskuun. Korkeimmillaan kotitalouksien velkaantumisaste oli vajaat 133 % vuonna 2022. Nyt vastaava luku on 122 %, mikä tarkoittaa, että velkaantuminen on samalla tasolla kuin 10 vuotta sitten.

Eri lainatyypeistä omistusasuntolainat ovat selvästi suurin erä. Niiden kanta on ollut laskussa jo kolmisen vuotta. Myös kulutusluottojen kanta on vähentynyt Suomen Pankin tilastojen mukaan. Pientä kasvua sen sijaan nähdään sijoitusasuntolainoissa ja opintolainoissa.

Viime vuonna nähty korkojen lasku johti siihen, että kotitaloudet maksoivat aiempaa vähemmän korkomenoja. Iranin sodan syttymisen jälkeen euribor -korot ovat nousseet, etenkin 12 kk euribor, joka on suomalaisten suosituin viitelainakorko. Tällä hetkellä korontarkistuspäivä tarkoittaa valtaosalle velallisia korkokulujen nousua.

Jatkossa korkojen suuntaan vaikuttaa pitkälti se, miten inflaatio kehittyy. Markkinoilla odotus on, että Euroopan keskuspankki nostajaa ohjauskorkoaan parisen kertaa tänä vuonna. Koroissa on siis pientä nousupainetta, mutta sen suuruus riippuu Iranin sodan kestosta ja inflaation mahdollisesta laaja-alaistumisesta.

Velan määrän lisäksi myös velan laatuun on hyvä kiinnittää huomioita omaa taloutta suunniteltaessa. Varallisuutta kasvattavat velat ovat ”parempaa” velkaa kuin saman tien kulutukseen –tai pahimmillaan vanhojen velkojen maksuun– menevät velat. Sopivasti omaan talouteen mitoitettuna velka kuitenkin mahdollistaa monia asioita, kuten esimerkiksi oman asunnon tai vaikkapa opiskelun.

Asuntojen osuus suomalaisten kotitalouksien koko varallisuudesta oli vuonna 2023 62 %. Asuntojen hinnoissa on viime vuosina nähty selvää laskua, mikä on uusi tilanne monelle kotitaloudelle. Koko maan tasolla asuntojen hinnat ovat laskeneet huipuistaan 17 %, pääkaupunkiseudulla muuta maata enemmän. Tämä tarkoittaa, että suomalaisten varallisuuden arvo on laskenut – ainakin paperilla. Toki asunnon hinnan lasku realisoituu vasta, jos asunto myydään.

Mutta vaikutus voi paperin lisäksi ulottua ihmisten mieliin. Kun suurimman varallisuuserän arvo laskee, kokee ihminen itsensä köyhemmäksi ja se voi vaikuttaa negatiivisesti kulutuspäätöksiin. Puhutaan ns. varallisuusefektistä.

Asuntojen hintojen lasku kasvukeskuksissa lienee ohimenevä ilmiö. Väestöään menettävillä alueilla asuntojen hintojen lasku on tuskin ohimenevää, ainakaan merkittävää hintojen nousua on vaikea povata. Asunnon hinnan nousuun ei kannata koko omaa tulevaisuudenturvaansa rakentaa. Asuntovarallisuuden ohella on hyvä rakentaa ja hajauttaa myös muihin kohteisiin, esimerkiksi rahastoihin tai osakkeisiin. Osakkeiden tuotto-odotus on pitkässä juoksussa korkeampi kuin asuntojen.

Osakemarkkinoilta on saatu kuluvana vuonna hyviä tuottoja Iranin sodasta huolimatta. Tätä kirjoitettaessa globaalit osakkeet ovat tuottaneet yli 10 %. Suomalaisten osakkeiden tuotto on ollut hieman keskimääräistä parempaa. Vaikka nousseet energiahinnat painavat talouskasvunäkymiä, osakesijoittajat eivät usko taantumaan ja siten kurssinousu on jatkunut. Lisäksi tekoälybuumi nostaa siitä hyötyvien yritysten kursseja merkittävästi.

Korkosijoittajalle alkuvuosi on sen sijaan ollut vaikeampaa aikaa. Korkojen nousun myötä eri korkosijoituksista saadut tuotot ovat painuneet lähelle nollaa. Talletusten reaalikorko on puolestaan painunut jälleen miinukselle.

Kotitalouksien talletuskanta on noussut jälleen ennätyskorkealle tasolle. Kun huomioidaan viime vuosien nopea hintojen nousu, ei talletuskannan reaalinen arvo ole kuitenkaan vielä saavuttanut vuoden 2021 tasoa.

Alkuvuonna vaisu kehitys asuntomarkkinoilla on jatkunut ja pitkään povattua hintojen käännettä saadaan yhä odottaa. Kauppamäärät olivat jo loivalla nousutrendillä, mutta alkuvuonna suunta on kääntynyt jälleen alaspäin. Odotamme asuntojen hintojen laskevan tänä vuonna keskimäärin 2 %.

Iranin sodan syttymisen jälkeen kuluttajien asunnonostoaikeet ovat pudonneet koko mittaushistorian matalimmalle tasolle. Vaikka yksityinen kulutus osoittaakin jo orastavia elpymisen merkkejä, suurempia hankintoja ei edelleenkään uskalleta tehdä.

Korkojen kehitys on luonnollisesti merkittävä tekijä asuntomarkkinoiden taustalla. Iranin sodan syttymisen jälkeen lyhyissä koroissa, etenkin 12 kk euriborissa on nähty nousua. Markkinat odottavat, että Euroopan keskuspankki reagoi nousseeseen energian hintaan ja nostaa ohjauskorkojaan pari kertaa kuluvan vuoden aikana. Korkojen suunta on siis taas ylöspäin, mutta näillä näkymin varsin maltillisesti.