Maailmantalouden kasvunäkymät ovat heikentyneet Trumpin tulli-ilmoitusten myötä. Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi tammikuussa maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 3,3 %, mutta huhtikuussa ennustetta heikennettiin 2,8 %:iin. Kasvun odotetaan siis heikkenevän selvästi, mutta globaalia taantumaa ei ennusteta.

Talousennusteiden tekeminen on tosin tällä hetkellä poikkeuksellisen epävarmaa. Tullit vaikuttavat kasvunäkymiin, mutta emme vielä tiedä, mille tasolle tullit loppujen lopuksi asettuvat, kuinka kauan ne ovat voimassa ja miten muut maat vastaavat USA:n asettamiin tulleihin. Joka tapauksessa tullit ja yleinen epävarmuus heikentävät kasvunäkymiä, suuruusluokka vain on epäselvää.

Monen talousennustajan arvioiden mukaan USA itse ja Kiina kärsivät kauppasodasta eniten. Tullit heikentävät myös Euroopan kasvunäkymiä, mutta suhteellisesti vähemmän. Kauppasodan myötä on myös mahdollista, että Euroopan keskuspankki laskee korkojaan aiempaa odotettua enemmän, mikä puolestaan vaikuttaa kasvunäkymiin myönteisesti.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä talouskasvu hidastui niin USA:ssa kuin Kiinassakin. Euroalueella kasvu jopa hieman kiihtyi. Nämä tilastot kertovat kuitenkin ajasta ennen tulleja. Ennakoivat, tulevaisuuteen katsovat indikaattorit taloudesta ovat viime aikoina heikentyneet, mutta varsin maltillisesti.

Suomen talous kasvoi 0,1 % vuoden ensimmäisellä neljänneksellä edellisneljännekseen verrattuna. Kasvu oli siis varsin vaisua, mutta plussalla kuitenkin. Suomen talouden kannalta tulliepävarmuus iskee harmittavaan hetkeen, sillä Suomen talouden elpyminen on käynnistynyt, mutta niin yritysten kuin kuluttajienkin luottamus on vielä matalalla tasolla. Suomen talous kaipaisi nyt luottamusbuustia, ei epävarmuuden lisääntymistä.

Joka tapauksessa tullit ja yleinen epävarmuus vaikuttavat negatiivisesti myös Suomen talouteen. Huhtikuussa päivitetyssä kasvuennusteessamme päädyimme ajatukseen ”Puolet pois, mutta plussalla pysytään”. Laskimme siis Suomen talouskasvuennustetta tammikuun 1,4 %:sta 0,7 %:iin tälle vuodelle.

Kotitalouksien rahatilanne on helpottamassa. Ostovoima kasvaa, hintojen nousu on rauhoittunut ja korkojen lasku helpottaa velallisia kotitalouksia. Työllisyystilanne on tosin heikko, mikä pitää kuluttajat vielä varovaisina. Myös maailmantilanne huolettaa.

Lähteet: maailmantalous IMF (huhtikuu 2025), Suomi: Säästöpankki (huhtikuu 2025)

Suomen talouden vaisu kehitys on heijastunut myös työmarkkinoille, jotka tyypillisesti reagoivat talouden suhdanteisiin viiveellä. Työllisyysaste on kääntynyt laskuun, työttömyys-, sekä pitkäaikaistyöttömyys nousuun ja avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt. Suomen työttömyys onkin kulkenut ikävästi eri suuntaan kuin euroalueella keskimäärin.

Työllisten määrä on vähentynyt erityisesti yksityisellä sektorilla, mutta viime kuukausina myös julkisella sektorilla työllisten määrä on kääntynyt laskuun. Työttömyyden nousun alkuvaiheessa se iski erityisesti miehiin, jolloin miesten työttömyys nousi naisia enemmän. Sittemmin myös naisten työttömyys on kääntynyt nousuun, vaikka onkin yhä miesten työttömyyttä matalammalla.

Yksi huolestuttava yksityiskohta Suomen työmarkkinoilla on myös se, että vastavalmistuneiden työttömyys nousee nopeasti. Tämä ei sinänsä ole yllättävää, mutta tällä voi olla pitkäkestoisia seurauksia. Heikkoon talouden suhdanteeseen valmistuneiden tulotaso voi jäädä pitkäksi aikaa heikommaksi, mikä osaltaan heijastuu myös kulutukseen ja varallisuuteen. Huono startti työmarkkinoilla voi tutkimusten mukaan jättää myös henkisiä arpia ja pessimistisen tulevaisuudenuskon*.

Vielä ennen kauppasotaa odotimme, että kuluvana vuonna työttömyys kääntyisi selvään laskuun ja kokonaisuutena työttömyys laskisi viime vuodesta. Kauppasodan luoma epävarmuus tuo nyt takapakkia myös työmarkkinoiden elpymiselle. Odotamme, että keskimääräinen työttömyysaste nousee viime vuoden 8,4 %:sta 8,8 %:iin vuonna 2025. Kuukausitasolla tarkasteltuna odotamme kuitenkin työttömyyden hiljalleen helpottavan loppuvuotta kohden.

Kuluttajien, etenkin palkansaajien, ostovoima kärsi ison kolauksen vuosina 2021-2023, kun hinnat nousivat selvästi tuloja nopeammin. Pudotus ostovoimassa oli harvinaisen suuri. Tilanne on kuitenkin kääntynyt parempaan päin ja palkansaajien ostovoima on ollut kasvussa jo reilun vuoden verran. Tämä selittyy sillä, että palkkojen korotukset ovat olleet suurempia kuin hintojen nousu.

Nopean inflaation vuosina eläkeläisten ostovoima kärsi palkansaajia vähemmän, kun työeläkkeitä korotettiin selvästi. Nyt tilanne on kääntymässä. Työeläkkeitä korotettiin vuonna 2025 1,3 %, mikä odotusten mukaan suurin piirtein säilyttää eläkeläisten ostovoiman, mutta ei kasvata sitä.

Uskomme, että ostovoiman myönteinen kehitys jatkuu myös tänä- ja ensi vuonna. Viime kuukausien aikana on solmittu useita uusia työehtosopimuksia, joissa on sovittu lähivuosien palkkojen korotuksista. Valtiovarainministeriön arvion mukaan palkansaajien ansiotasot nousevat tänä vuonna 3,2 % ja ensi vuonna kasvu kiihtyy 3,8 %:iin. Koska hintojen nousun odotetaan jäävän tätä selvästi maltillisemmaksi, kasvaa ostovoima myös jatkossa.

Hallitus on monilla toimillaan vaikuttanut eri ihmisryhmien ostovoiman kehitykseen. Sosiaalietuuksien leikkaukset iskevät selvästi etuuksia saavien ihmisten ostovoimaan, joka voi laskea selvästikin. Tuoreimmat ensi vuodelle suunnitellut veronkevennykset sen sijaan parantavat palkansaajien ostovoimaa. Erityisesti hyvätuloisten veroaste on laskussa.

Ostovoiman kasvusta huolimatta kuluttajat ovat yhä varsin varovaisia ja kaikki tulojen nousu ei ohjaudu kulutukseen, vaan myös säästämisaste on ollut kasvussa. Monen kotitalouden näkökulmasta onkin järkevää kerryttää uudelleen säästöpuskureita, jos niitä on viime vuosina joutunut käyttämään. Kansantalouden kannalta olisi toisaalta suotavaa, että taloudellisesti vakaassa asemassa olevat uskaltaisivat myös hieman raottaa kukkaron nyörejään.

Vuosina 2021-2023 inflaatiokeskustelu levisi kahvipöytiin myös niissä piireissä, missä taloudesta ei yleensä puhuta. Keskimääräinen hintataso nousi pahimmillaan lähes 10 % vuodessa ja ihmiset tunsivat tämän vahvasti arjessaan. Tilanne oli myös monelle kotitaloudelle uusi, sillä hintojen nousu oli viimeksi yhtä nopeaa 1980-luvulla.

Sittemmin hintojen nousu on rauhoittunut selvästi ja huhtikuussa 2025 inflaatio oli vain 0,5 %. Suurimmista eristä asumisen ja liikenteen inflaatio on painunut jopa miinukselle. Ruoan inflaatio on viime kuukausina hieman kiihtynyt, mutta on edelleen varsin maltillinen 2,3 %. Asuntovelallisten inflaatiota laskee korkojen lasku ja monelle korontarkistuspäivä onkin nyt ilon päivä.

Odotamme hintojen nousun pysyvän rauhallisena myös jatkossa. Tälle vuodelle odotamme keskimäärin 0,9 % hintojen nousua. Ensi vuonna odotamme hintojen nousun kiihtyvän 1,4 %:iin.

Kuluttajien käsitys inflaatiosta on varsin kaukana todellisuudesta. Tämä on tyypillistä, mutta tällä hetkellä ero on poikkeuksellisen suuri. Kuluttajat arvioivat inflaation olevan tällä hetkellä 5,4 %, kun todellisuus on tosiaankin vain 0,5 %. Kuluttajien mielissä kummittelee todennäköisesti enemminkin yleinen korkeammaksi jäänyt hintataso, kuin hintojen nousu vuoden takaisesta.

Euroopan keskuspankki on laskenut ohjauskorkoaan jo seitsemän kertaa viime kesän jälkeen ja muutamaa koronlaskua odotetaan edelleen. Trumpin tulli-ilmoitusten jälkeen koronlaskuodotukset ovat jopa hieman lisääntyneet. Korkojen lasku tekee hyvää niin asuntovelallisille kotitalouksille kuin koko Suomen korkoriippuvaiselle taloudelle.

Ukrainan sodan syttymisen ja inflaation nopean kiihtymisen sekä korkojen nousun seurauksena kuluttajien luottamus tippui ennätyksellisen matalalle tasolle. Tämän jälkeen kuluttajien luottamus on elpynyt, mutta jäänyt matalalle tasolle ja on yhä selvästi alle pitkän ajan keskiarvon.

Jos katsotaan kuluttajien todelliseen rahatilanteeseen liittyviä asioita, moni tekijä on menossa parempaan suuntaan. Hintojen nousu on rauhoittunut, ostovoima kasvaa jälleen ja korot ovat laskussa. Näiden tekijöiden voisi olettaa piristävän kuluttajien luottamusta.

Mutta myös huolenaiheita riittää. Tilastokeskus toteutti maaliskuussa 2025 ad hoc -kyselyn**, jossa kuluttajilta kysyttiin, mitä tekijät vaikuttavat positiivisesti ja mitkä negatiivisesti heidän arvioihinsa Suomen taloudesta. Top 3 huolenaiheita olivat maailmantalouden tilanne, inflaatio sekä työmarkkinatilanne. Näistä inflaatio on jo helpottamassa, mutta työmarkkinoiden elpymistä saadaan odottaa vielä tovi. Maailmantalouden tilanne on puolestaan arvaamaton ja Trumpin seuraavia liikkeitä on vaikea arvioida.

Lähde: tilastokeskus

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen oli kasvussa pitkään. Korkojen nousun myötä asuntolainoja nostetaan nyt selvästi aiempaa vähemmän, mikä näkyy myös siinä, että kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun. Velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on nyt 122 % kun se oli korkeimmillaan vajaat 133 %.

Viime kuukausina uusien asuntolainojen nostot ovat piristyneet hieman, mutta selvää kääntymistä kasvuun ei vielä ole tapahtunut. Sijoitusasuntolainoja puolestaan nostetaan jo selvästi vuodentakaista enemmän, mutta niiden osuus kotitalouksien kaikista veloista on vain noin 6 %. Kulutusluotoissa trendinomainen kasvu on jatkunut.

Korkojen noustua nopeasti moni kotitalous joutui maksamaan selvästi aiempaa enemmän korkoja asuntolainoistaan. Nyt tilanne helpottaa korkojen laskun myötä. Myös jatkossa lyhyiden korkojen odotetaan laskevan vielä tovin. Kotitalouksien maksamiin korkoihin tämä välittyy viiveellä riippuen henkilökohtaisesta koronlaskupäivästä ja -frekvenssistä.

Viime syksynä Säästöpankin toteuttaman Säästämisbarometrin mukaan kotitaloudet kokevat velan aiempaa epämukavampana. Nollakorkojen aikana vuonna 2021 68 % vastaajista koki velan epämukavana, kun tuorein luku oli jo 76 %.

Vaikka korkojen odotetaan laskevan vielä tovin, nollakorkoihin ei kuitenkaan näillä näkymin ole paluuta. Talouden terveen toiminnan kannalta positiivinen korkotaso on myös hyvä asia. Omat lainanhoitokulut onkin hyvä perustaa ajatukseen, että korkotaso jää selvästi plussalle.

Velan laatuun ja määrään on hyvä kiinnittää huomioita. Varallisuutta kasvattavat velat ovat ”parempaa” velkaa kuin saman tien kulutukseen –tai pahimmillaan vanhojen velkojen maksuun– menevät velat. Sopivasti omaan talouteen mitoitettuna velka kuitenkin mahdollistaa monia asioita, kuten esimerkiksi oman asunnon tai vaikkapa opiskelun. Vanhassa sananlaskussa ”velka on hyvä renki, mutta huono isäntä” piilee yhä viisautta.

Tilastokeskuksen tuore varallisuustutkimus osoitti, että etenkin nuoremmissa ikäluokissa aiempaa harvempi omistaa oman pääasiallisen asuntonsa. Kun vielä vuonna 2009 25-34 -vuotiaista yli puolet asui omistusasunnossa, on näiden osuus laskenut 36 %:iin. Vaikka taustalla voi olla myös jonkin verran nuorten omistuspreferenssien muutoksia, niin ainakin Suomen Ympäristökeskuksen Asukasbarometrin** mukaan selvästi suurempi osa niin nuorista haluaisi asua omistusasunnossa.

Kotitalouksien varovaisuus näkyy nyt siinä, että säästämisaste on nousussa. Saaduista tuloista säästetään siis aiempaa suurempi osa. Moni perhe joutui käyttämään säästöjään hintojen ja korkojen nopean nousun aikana, ja taloudellisten puskureiden kerryttäminen onkin monen kohdalla järkevää. Toisaalta koko kansantalouden toimeliaisuuden kannalta olisi suotavaa, että yksityinen kulutus piristyisi.

Säästöt ja sijoitukset tuovat myös turvaa omaan talouteen. Säästöpankin vuosittain tekemässä Säästämisbarometrissa näkyykin selvästi, että ne ihmiset, jotka säästävät/sijoittavat, kokevat enemmän myönteisiä tunteita omaan talouteensa liittyen. He stressaavat vähemmän raha-asioita, ovat tyytyväisempiä taloustilanteeseensa, tuntevat taloudellisen tulevaisuutensa turvallisempana ja ovat myös onnellisempia.

Kuluvana vuonna meno osakemarkkinoilla on ollut varsin vauhdikasta. Trumpin tulli-ilmoitusten jälkeen osakekurssit kääntyivät nopeaan laskuun, mutta sittemmin kurssit ovat toipuneet. Tätä kirjoitettaessa Euroopassa ja Suomessa osakekurssit ovat vuoden alun tasoja korkeammalla, USA:ssa sen sijaan yhä miinuksella. Kurssien voimakkaaseen heiluntaan on syytä varautua myös jatkossa, sillä Trumpin politiikka on varsin arvaamatonta.

Kohonneen korkotason myötä korkosijoitusten ns. juokseva tuotto on kohtuullisella tasolla ja odotettu korkojen lasku toisi tullessaan lisäplussaa lyhyellä aikavälillä. Toki noussut korkotaso heikentää velkaantuneiden yritysten tilannetta ja etenkin heikomman luottoluokitusten yritysten osalta voidaan nähdä myös maksuhäiriöitä.

Kohonneen korkotason ja inflaation rauhoittumisen myötä suomalaisten määräaikaistalletusten reaalinen (eli inflaation jälkeinen) tuotto on selvästi positiivinen ja ne tarjoavatkin houkuttelevaa tuottoa turvahakuiselle sijoittajalle. Viime aikojen korkojen lasku toki on jo hieman heikentänyt määräaikaistalletusten houkuttelevuutta. Käyttelytileillä reaalinen tuotto on nollissa, joten pidempiaikaisille varoille kannattaa miettiä tuottavampia kohteita. Arjen pyörittämiseen ja puskurivaroiksi talletukset ovat toki oivallinen kohde.

Tilastokeskus julkaisi äskettäin laajan kotitalouksien varallisuus -tutkimuksen. Kyseinen tilasto julkaistaan vain muutaman vuoden välein ja tuoreimmat tilastot ulottuvat vuoteen 2023. Merkillepantavaa oli se, että suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuus kääntyi nyt laskuun ensimmäistä kertaa tutkimushistorian (vuodesta 1987) aikana. Kyseisessä tilastossa varallisuuteen lasketaan niin kiinteä omaisuus (asunnot) kuin rahoitusvaratkin.

Luvuissa on huomioitu inflaatio, eli kyse on varallisuuden reaalisesta arvosta. Nopea inflaatio onkin merkittävä tekijä nettovarallisuuden laskun taustalla, mutta kotitalouksien varallisuuden arvo laski hieman myös nimellisesti.

Nettovarallisuuden lasku johtuu kiinteän omaisuuden, eli käytännössä asuntojen hintojen laskusta. Tämä on ollut arkipäivää kasvukeskusten ulkopuolella asuville jo pidemmän aikaa, mutta nyt myös pk-seudulla ja muissa kasvukeskuksissa asuntojen hinnat ovat laskeneet. Asunnot, etenkin oma asunto on suomalaisten ehdottomasti merkittävin varallisuuserä, sillä asuntojen osuus kotitalouksien koko varallisuudesta oli vuonna 2023 noin 62 %.

Asuntojen hintojen lasku kasvukeskuksissa lienee ohimenevä ilmiö. Väestöään menettävillä alueilla asuntojen hintojen lasku on tuskin ohimenevää, ainakaan merkittävää hintojen nousua on vaikea povata. Asunnon hinnan nousuun ei kannata enää koko omaa tulevaisuudenturvaansa rakentaa. Asuntovarallisuuden ohella on hyvä rakentaa ja hajauttaa myös muihin kohteisiin, esimerkiksi rahastoihin tai osakkeisiin. Osakkeiden tuotto-odotus on pitkässä juoksussa korkeampi kuin asuntojen.

Korkojen nousu, kuluttajien epävarmuus ja heikentynyt ostovoima iskivät voimakkaasti Suomen asuntomarkkinoihin vuonna 2022. Asuntokauppa hiipui selvästi ja asuntojen hinnat ovat laskeneet sittemmin koko maan tasolla lähes 15 % huipuistaan.

Viime kuukausina asuntomarkkinoilla on kuitenkin nähty jo pientä piristymistä. Asuntokauppaa käydään vilkkaammin kuin vuosi sitten ja asuntojen hintojen lasku on pysähtynyt. Selvää trendinomaista hintojen nousua ei kuitenkaan ole vielä nähty. Vaikuttaa siltä, että asuntomarkkinoiden elpyminen on käynnissä, mutta varsin varovaisin askelin.

Korkojen lasku tukee asuntomarkkinoita ja kuluttajien ostovoiman kasvu luonee positiivista virettä kuluttajien keskuudessa. Toisaalta vallitseva maailmantilanne pitää kuluttajat yhä varovaisina ja etenkin isoja hankintoja harkitaan pitkään. Odotamme asuntojen hintojen nousevan kuluvana vuonna 2 %.