Suomalainen huippukoris - hienosäädettyä talouden hallintaa ja senttien venytystä menestyksestä huolimatta

Urheiluseurojen haasteena ovat lajista riippumatta tuloihin nähden korkeat henkilöstö- ja vuokrakulut suhteessa suppeaan määrään tulonlähteitä sekä urheilusponsoroinnin matala taso Suomessa. Joitakin poikkeuksia toki löytyy.

Talouden taantuma syö usein ensimmäisenä yritysten markkinointibudjetteja. Korkeat työttömyysluvut ja hintojen kallistuminen vaikuttaa puolestaan kuluttajakysyntään. Vapaa-ajan kulutus vähenee ensimmäisenä, kun rahaa on vähemmän käytössä. Ja tällaista aikakauttahan on eletty useampi vuosi.

Ammattilaisjoukkue toimii kuin yritys - yhteistyökumppanuuksien merkitys on valtaisa

Monessa urheiluseurassa on laajaa juonioritoimintaa ja tärkeimpänä tulonlähteenä harrastemaksut ja toiminta-avustukset, joilla kuluja katetaan.

Meillä Helsinki Seagullsilla on ainoastaan miesten edustusjoukkue, joka perustettiin alkujaan start-up-ajatuksella: toimintaa rahoitetaan mesenaattirahalla, kumppani- ja lipunmyyntituloilla muutama vuosi, jonka jälkeen joukkue alkaa pyöriä omillaan, kun olosuhteet eli se oma areena on rakentunut. Tämä onkin toinen tarina - ei ole areenaa näkynyt, joten harjoittelemme ja pelaamme edelleen 1935 rakennetussa Töölön kisahallissa.

Monelle seuralle on ominaista, että toiminta ja ottelutapahtumat pyörivät vapaaehtoisten (kuten junioripelaajien vanhempien) voimin. Meillä työskentelee ammattimainen palkattu henkilöstö. Rinnastumme näin ollen monella tapaa yritykseen. Pitäisi vaan saada toiminta omavaraiseksi ja kannattavaksi liiketoiminnaksi. Tavoitteenamme on ehdottomasti saada toiminta jossain kohtaa voitolliseksi, kunhan ensin päästäisiin nollatulokseen.

”Suu säkkiä myöten täyteen”, ”kädestä suuhun”, ”pienistä puroista...” - ja ne muut kliseet päivittäisenä ohjenuorana

Seuratoiminta, jos jokin on usein pitkälle vietyä sentin venyttämistä ja vaihdantataloutta, ja töitä tehdään usein vaatimattomilla palkoilla rakkaudesta lajiin.

Kumppanitulot ovatkin erittäin merkittävässä roolissa ja pitkäaikaiset isommat kumppanuudet ovat elintärkeitä seuran talouden kannalta. Meillä kumppanitulot muodostavat n. 40 % liikevaihdosta. Tärkeimpien kumppanien poisjäänti onkin helposti dramaattinen tekijä, etenkin epävakaina taloudellisina aikoina, jolloin uusia kumppaneita on entistäkin vaikeampi saada. Näin ollen yksi iso täytyy yrittää korvata usealla pienellä.

Suomessa urheilusponsoroinnin panokset ovat edelleen joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta pieniä ja ainakin koripallossa viisinumeroiset, saati kuusinumeroiset kumppanipanokset ovat harvinaisia. Näin ollen moni seura joutuukin haalimaan lukemattoman määrän pieniä kumppaneita (ne kuuluisat kymmenillä erilaisilla logoilla täytetyt pelipaidat).

Isompien, rahaa sisältävien kumppanuuksien lisäksi monia tarpeellisia asioita neuvotellaan paikallisten yrittäjien kanssa vaihtokauppoina. Skaala ulottuu ottelutapahtuman kahveista autoihin ja pankki- ja ravintolapalveluihin. Toki kyse on ensisijaisesti molemminpuolisesta hyödystä ja yhteistyöstä. Urheilu on parhaimmillaan parasta jännitysviihdettä, joka tarjoaa upeita mahdollisuuksia yhteistyöhön sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.

Talouden tasapainottamista auttaa usein oma areena ravintolapalveluineen, aitioineen ja oheistapahtumineen ja vuokratuloineen. Areena on toki mittava investointi, joka pitää saada tuottamaan nopeasti. Ravintolapalvelut ovat tässä keskeisessä roolissa, koska ottelukohtainen ravintolamyynti saattaa tuoda seuran kassaan suuremman summan kuin lipunmyynti.

Muutama fakta koripallotodellisuudesta:

1. Lipputulojen merkitys - esimerkki räntäsateiselta tiistailta

Se olisi taas pelipäivä - yes! Räntää tulee vaakatasossa jo aamulla ja samaa luvassa koko päiväksi. Vastustajana häntäpään joukkue. Bonuksena HSL:n lakko. Näiden faktojen valossa ei yllätä, että ottelu ei myy edes summaa, jolla kattaisi YHDEN vähän kalliimman pelaajan kuukausipalkan. Mistäs niille 13 muulle pelaajalle saadaan palkat kasaan?

Tätä on monen seuran todellisuus. Ja jos lähdetään siitä, että kotipelejä on kerran viikossa ja näitä esimerkin kaltaisia osuu useampi tuulilasiin, niin maalaisjärjelläkin voi miettiä, että tuloja täytyisi saada rutkasti muualtakin kuin lipputuloista, jos maksettavana n. 20 henkilön kk-palkat.

2. Kilpaileminen maksaa

Onko kukaan ikinä miettinyt, että kun joukkue matkaa Helsingistä Kauhajoelle tai Joensuuhun bussilla, sisältäen kaksi ruokailua, kuskin palkan ja bussivuokran, niin se on helposti parin tonnin setti. Lisäät siihen vielä hotelliyön, niin hintalappu on paljon suurempi.

Tähän päälle lisenssit, lakisääteiset vakuutukset, lääkärit jne.- lista on pitkä. Jos joku pelaaja loukkaantuu vakavasti kesken kauden ja joudut rekrytoimaan uuden pelaajan, niin sehän on sitten odottamaton lovi budjettiin.

3. Voittaminen ja menestys ei tuo euroja kirstuun

Tiesitkö, että suomalaisessa koripallossa ei sada rahaa sisään pelaajamyynnistä tai siirtokorvauksista kuten huipputason jalkapallossa. Myöskään Korisliigan mestaruudesta ei saa euroakaan ja lajiliiton tuki on olematonta. Toki pudotuspelit saattavat parhaimmillaan tuoda kassaan satoja tuhansia euroja, mutta kauden venyminen päätyyn asti lisää myös palkkakustannuksia ja niitä edellä mainittuja kilpailemisen kustannuksia. Tulojen ennustettavuus on urheilussa haastavaa, koska se on sidoksissa menestykseen.

Loppuun vielä kannustusta: Yritykset ja Suomen kansa - Support your local!

Korisliigakausi on pitkä ja viihdyttävä - parhaimmillaan 9 kuukautta. Käykää peleissä, ostakaa lippuja ja fanituotteita. Kaikki tukieurot ovat merkityksellisiä ja auttavat seuraa menestymään. Kliseisesti voi todeta vielä, että usein raha tuo varmemmin myös menestystä = mitä kalliimpia pelaajia, sitä korkeampi laatu- ja viihdetaso. Mutta rahakaan ei tuo menestystä, jos tiimityö ei suju ja dynamiikka ei ole kohdillaan.

Meillä dynamiikka on toiminut ja urheilullinen menestyksemme on ollut huimaa:

• Suomen-mestaruus : 2022-23 & 2024-2025
• Suomen-cupin voittaja: 2020, 2021, 2022, 2024
• 1 SM-hopea 2023-24, neljä SM-pronssimitalia kausina 2016-2017, 2017-2018 ja 2020-2021 ja 2021-22.

Nooa Säästöpankki ja Helsinki Seagulls - 10 vuotta yhteistä kumppanuutta

Nooa Säästöpankki on ollut yksi Helsinki Seagullsin merkittävimmistä yhteistyökumppaneista jo kaudesta 2016–2017 lähtien. Tällä kaudella juhlimme ylpeinä kymmenvuotista kumppanuuttamme! Yhteistyön aikana olemme luoneet yhdessä otteluelämyksiä mm Nooa Säästöpankki VIP-tila ja otteluisännyydet sekä toteuttaneet työharjoitteluita puolin ja toisin. Nooa Säästöpankki on myös valmentanut pelaajiamme talousasioissa ja me puolestamme olemme tyytyväinen yritysasiakas. Pitkäjänteinen kumppanuus Säästöpankin kanssa on meille todella arvokasta pääomaa.

Helsinki Seagulls – Stadin kovin korisjengi

Vuonna 2013 perustettu Helsinki Seagulls, tuttavallisemmin Gulls, on pelannut miesten Korisliigassa vuodesta 2014 asti. Osta VIP -liput ja tule kokemaan otteluelämys Töölön Kisahallin uudistuneessa Nooa Säästöpankki, YritysPremium VIP -Loungessa. Osallistu samalla nimmaroidun pelipallon arvontaan paikan päällä!

Liput ja koko runkosarjan otteluohjelma

Kirjoittaja on Helsinki Seagulls:n toimitusjohtaja Milla Valjus, joka on työskennellyt Seagullsilla 6 vuotta ja sitä ennen festivaalien ja musiikin parissa.