Kuolinpesän asioiden hoito muuttuu merkittävästi – uudistuksia, jotka jokaisen kannattaa tietää

Moni kohtaa kuolinpesän asioiden hoitamisen ensimmäistä kertaa vasta läheisen menehdyttyä. Samalla on hoidettava runsaasti käytännön järjestelyjä, selvitettävä varoja ja velkoja sekä huolehdittava viranomaisasioinnista. Siksi on erittäin positiivista, että kuolinpesien asiointia pyritään uudistamaan vastaamaan paremmin tämän päivän tarpeita.

Valmisteilla olevat muutokset tähtäävät erityisesti asioinnin helpottamiseen, tiedon kulun parantamiseen ja sähköisten palvelujen hyödyntämiseen. Säästöpankki Helsingin varallisuudenhoidon juristi Piia Jeremejeff kokosi alle viisi vuodelle 2027 suunnitteilla olevaa uudistusta, joilla voi olla merkittävä vaikutus kuolinpesien arkeen tulevina vuosina.

1. Kuolinpesän asiointi siirtyy pitkälti OmaVeroon

Yksi merkittävimmistä muutoksista liittyy sähköiseen asiointiin. Jatkossa kuolinpesän asioiden hoitaminen siirtynee yhä vahvemmin OmaVeroon.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuolinpesän veroihin ja viranomaisilmoituksiin liittyviä tietoja voidaan tarkastella ja hoitaa aiempaa keskitetymmin yhdessä palvelussa. Muutos voi vähentää paperisten asiakirjojen määrää ja helpottaa osakkaiden mahdollisuuksia seurata kuolinpesän tilannetta.

Omaisten näkökulmasta kyse on ennen kaikkea asioinnin sujuvoittamisesta. Kun tietoa löytyy yhdestä paikasta, aikaa jää enemmän muihin käytännön järjestelyihin.

2. Uusi kuolinpesän osakasrekisteri selkeyttää asiointia

Toinen merkittävä uudistus on kuolinpesän osakasrekisterin käyttöönotto.

Nykyisin osakastiedot joudutaan usein selvittämään useista eri lähteistä (esim. seurakunnista, Digi- ja väestötietovirastosta), mikä voi tehdä prosessista hitaamman ja lisätä virheiden mahdollisuutta. Keskitetyn rekisterin tavoitteena on helpottaa osakkaiden tunnistamista ja varmistaa, että tieto on ajantasaisesti saatavilla.

Tämä voi näkyä käytännössä nopeampana asiointina niin pankeissa, viranomaisissa kuin muissakin kuolinpesän asioita käsittelevissä organisaatioissa.

3. Perunkirjoituksen määräaika voi pidentyä kuuteen kuukauteen

Monelle läheisen menettäminen tulee äkillisesti. Samalla pitäisi kyetä kokoamaan laaja määrä tietoja vainajan varoista, veloista ja mahdollisista testamenttimääräyksistä.

Tämän vuoksi ehdotus perunkirjoituksen määräajan pidentämisestä nykyisestä kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen on mielestäni erittäin tervetullut. Aika harvoin perunkirjoituksen pitäminen onnistuu tämän hetken aikataulun mukaisesti eli 3 kuukauden aikana. Ensimmäinen kuukausi yleensä menee siihen, että kuolinpesän osakkaat ovat suruissaan eikä niin sanotusti maalliset asiat ole mielessä ensimmäisenä, Jeremejeff toteaa.

Lisäaika antaisi omaisille paremman mahdollisuuden selvittää kuolinpesän asiat huolellisesti ilman tarpeetonta kiirettä. Erityisen hyödyllistä tämä olisi tilanteissa, joissa omaisuutta on usealla paikkakunnalla tai jopa ulkomailla, perillisiä on useita tai kuolinpesään liittyy esimerkiksi yritysvarallisuutta.

4. Sähköinen perunkirjoitus tuo joustavuutta

Perunkirjoitus on yksi kuolinpesän tärkeimmistä vaiheista, mutta sen käytännön järjestäminen voi toisinaan olla haastavaa.

Tulevaisuudessa myös sähköinen perunkirjoitus olisi mahdollista. Tämä avaisi uusia mahdollisuuksia erityisesti tilanteissa, joissa osakkaat asuvat eri puolilla Suomea tai jopa ulkomailla.

Sähköiset toimintatavat voivat helpottaa perunkirjoitustilaisuuden järjestämistä, asiakirjojen jakamista ja tietojen tarkistamista. Samalla prosessi voi nopeutua ja hallinnollinen työ vähentyä.

Digitalisaatio ei tietenkään poista tarvetta asiantuntevalle neuvonnalle, mutta se voi tehdä käytännön asioiden hoitamisesta huomattavasti nykyistä helpompaa.

5. Perukirjan rinnalle tulisi uusi perintöveroilmoitus

Valmistelussa on myös uudistus, jonka myötä perukirjan lisäksi annettaisiin erillinen perintöveroilmoitus.

Muutoksen tavoitteena on saada verotuksen kannalta olennaiset tiedot aiempaa selkeämmin ja yhtenäisemmin veroviranomaisten käyttöön. Omaisten näkökulmasta tämä tarkoittaisi uuden vaiheen lisääntymistä prosessiin, mutta samalla tavoitteena on tehdä perintöverotuksesta täsmällisempää ja sujuvampaa.

Uudistus korostaa entisestään sitä, kuinka tärkeää on huolehtia siitä, että kuolinpesän tiedot ovat oikein ja ajan tasalla jo perunkirjoitusvaiheessa.

Muutosten yhteinen tavoite on helpottaa omaisten arkea

Vaikka lakimuutosten lopullinen sisältö ja voimaantulo tarkentuvat myöhemmin, niiden suunta on selkeä. Kuolinpesien asiointia pyritään digitalisoimaan, yksinkertaistamaan ja tekemään aiempaa käyttäjäystävällisemmäksi.

Läheisen kuoleman yhteydessä omaisilla on jo valmiiksi paljon hoidettavaa. Siksi kaikki uudistukset, jotka vähentävät hallinnollista kuormaa ja helpottavat asiointia, ovat askel oikeaan suuntaan.

Kuolinpesien hoito ei tule koskaan olemaan pelkkä tekninen prosessi, sillä siihen liittyy aina myös inhimillinen puoli. Juuri siksi toimintatapojen on oltava mahdollisimman selkeitä, saavutettavia ja sujuvia niille ihmisille, jotka käyvät läpi vaikeaa elämäntilannetta. Meitä asiantuntijoita on kuitenkin hyvä edelleenkin käyttää perintösuunnittelua tehtäessä.