Huhtikuussa G7-maiden ulkoministerien kokouksessa luvattiin vauhdittaa fossiilisista energialähteistä luopumista ja vastaavasti lisätä panostuksia uusiutuviin energialähteisiin. Kokouksen yksi lauselma oli, että fossiilisten polttoaineiden (ellei niissä oteta talteen hiilidioksidipäästöjä) käyttöä vähennetään niin, että päästään hiilineutraaliuustavoitteeseen energian tuotannossa vuoteen 2050 mennessä.
Alkuvuoden aikana on julkaistu useita raportteja, joissa kerrotaan mitä vaaditaan 1,5 asteen tavoitteisiin pääsemiseksi ja mitä viime vuonna on sen saavuttamiseksi tehty. Ajatushautomo Emberin analyysit osoittivat, että vähäpäästöiset energialähteet (aurinko, tuuli ja ydinvoima) vastasivat jo 40 % sähköntuotannosta. Tänä vuonna arvioidaan, että sähkönkulutuksen kasvu voitaisiin täysimääräisesti kattaa näillä energialähteillä – eli fossiilisten energialähteiden käyttö voisi peräti laskea absoluuttisesti.
Irena:n raportin mukaan vuonna 2022 investointiin 1,2 biljoonaa uusiutuviin energiaratkaisuihin. Mikäli halutaan saavuttaa 1,5 asteen tavoite, niin vuotuisten investointien pitäisi nelinkertaistua. Tällä hetkellä tavoite uusiutuvilla energialähteillä tuotetulle sähkölle on vuoteen 2030 mennessä 5,4 terawattia. Puolentoista asteen tavoite edellyttäisi 11,2 terawatin kapasiteettia.
Lisäksi muutama poiminta GWEC (Global Wind Energy Council) raportista. Viime vuonna tuulivoimaa asennettiin 78 GW edestä. Tänä vuonna saatetaan ylittää 100 GW virstanpylväs. Uusien ennusteiden mukaan vuosikymmenen lopussa asennetaan tuulivoimaa 143 GW edestä vuosittain. Raportin mukaan Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa (pois lukien Kiina) tuulivoimaloiden paikallinen tuotantokapasiteetti ei riitä kattamaan kysyntää.
Edellä olevat tekijät ja hyvä alkukehitys USA:n IRA ilmastopaketissa ovat tekijöitä, jotka tulevat tukemaan sijoituksia vihreän siirtymän yrityksiin ja projekteihin. EU:ssa IRA paketti on nostanut esiin huolen siitä, että EU jäisi vihreän siirtymän kehityksessä Yhdysvalloista jälkeen, sillä monet yritykset ovat halukkaita investoimaan Yhdysvaltoihin tukipaketin myötä. Tällä hetkellä EU ja USA hakevat sinnikkäästi kauppasopua tilanteeseen, jossa USA:n IRA-paketin pelätään vääristävän kilpailua EU:n kanssa esimerkiksi auto- ja akkuteollisuudessa.
Kvartaalin aikana ostimme pienen position ruotsalaisesta yrityksessä nimeltä Organoclick. Organoclick kehittää ja valmistaa ympäristöystävällisiä kemiantuotteita. Yksityiskuluttajalle tuotteista suunnataan mm. biohajoavia pesuaineita, jotka soveltuvat esimerkiksi villavaatteiden pesuun. Tuotteen biohajoavuuden lisäksi pesuaine ei sisällä rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia. Toinen kuluttajille suunnattu tuote on kenkien kyllästeaine OrganoTex, joka ei sisällä haitallisia PFAS-yhdisteitä. Toinen merkittävä liiketoiminta-alue on puunsuoja-aineet, jotka ovat myrkyttömiä. Ruotsin kemikaalivirasto on luokitellut kaikki OrganoWood -tuotteissa käytetyt ainesosat terveydelle ja ympäristölle turvallisiksi. Kolmas alue on muovin korvaaminen sidosaineena esimerkiksi lautasliinoissa. Fossiiliton ja täysin uusiutuva materiaali mahdollistaa ja helpottaa tuotteiden kierrätyksen ja kompostoinnin. WWF on liittänyt OrganoClick:n hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävien innovaattorien Climate Solver -ryhmään vuonna 2010. Yrityksen päästövähennystavoitteet ovat kunnianhimoiset ja yritys onkin siirtynyt käyttämään ainoastaan uusiutuvaa energiaa omassa tuotannossaan. OrganoClick on jo tänä päivänä ympäristöneutraali yritys (Climate Partner:in arvioin mukaan). Tässä vaiheessa omistuksemme on maltillinen, koska yritys on vielä kasvuvaiheessa ja rakentamiseen liittyvät toiminta-alueet kehittynevät tilapäisesti hitaammin.
Toinen uusi osake rahastossamme on Aixtron, joka tekee laitteita puolijohdevalmistukseen. Yrityksen erikoisala ovat laitteet, joilla valmistetaan SiC ja GaN piirejä. Näitä piirejä käytetään tehoelektroniikassa, ja ne mahdollistavat myös huomattavasti pienemmät, tehokkaammat ja kevyemmät ratkaisut esimerkiksi sähköautoissa. Aixtron arvioi, että näillä piireillä pystyttäisiin saavuttamaan huomattavat energiasäästöt, mikäli ne korvaisivat perinteisen silikonin tehopiireissä. Aixtron tarjoaa laiteratkaisuja myös MicroLEDien valmistukseen. MicroLEDien avulla voidaan parantaa näyttöjen energiatehokkuutta ja pidentää niiden elinkaarta.
Muita uusia omistuksia rahastossamme ovat Discoverie Group ja NKT Holding, jotka molemmat toimivat vihreän siirtymän keskiössä. Discoverie Group tekee laitteita tuulivoimaturbiineihin (muuntajia, sensoreita), sähköautojen latausinfrastruktuuriin ja aurinkovoimaloihin. NKT Holdingin päätoiminta on kaapeliteollisuudessa ja ratkaisuja löytyy pienjännitteestä suurjännitteeseen. BloombergNEF arvioi, että tarvitaan yli 20 biljoonan dollarin investoinnit sähköverkkoihin vuoteen 2050 mennessä mikäli halutaan saavuttaa hiilineutraaliuustavoitteet.
Vuosineljänneksen aikana pääomia kutsuttiin (eli projektit tarvitsivat rahoitusta) seuraavissa pääomakohteissa: Aktia Bioteollisuus ja Korkia Uusiutuva Energia. Teimme taas pienen lisäsijoitussitoumuksen Korkia Uusiutuva Energiaan. Rahasto ja ETF omistuksissa emme tehneet merkittäviä muutoksia.
Rahaston viimeisen neljänneksen tuotto oli + 3,85 %. Tuotto rahaston alusta on ollut 80,6 %.
Lähde: Sp-Rahastoyhtiö Oy
Säästöpankki Ympäristö -erikoissijoitusrahaston sijoitukset koostuvat suorista osakesijoituksista (43,6 prosenttia), ympäristöteemaisista osakerahastoista (25,6), pääomarahastoista (29,7), ympäristöteemaisista ETF-rahastoista (0,1), suorista vihreistä joukkovelkakirjalainoista (0,3) sekä käteisvaroista (0,6) per 31.03.2023.
| Sijoitukset maittain (%) | |
| Suomi | 23 |
| Saksa | 14 |
| Tanska | 11 |
| Ranska | 10 |
| Ruotsi | 9 |
| Yhdysvallat | 6 |
| Norja | 6 |
| Sveitsi | 6 |
| Alankomaat | 5 |
| Itävalta | 2 |
| Portugali | 2 |
| Luxemburg | 2 |
| Espanja | 2 |
Lähde: Sp-Rahastoyhtiö Oy
| Toimialajakauma (%) | |
| Teollisuustuotteet ja -palvelut | 50,9 |
| Perusteollisuus | 21,8 |
| Informaatioteknologia | 9,3 |
| Energia | 7,2 |
| Päivittäistavarat | 4,8 |
| Yhdyskuntapalvelut | 3,3 |
| Kiinteistöpalvelut | 2,0 |
| Kulutustavarat ja -palvelut | 0,8 |
Lähde: Sp-Rahastoyhtiö
| Suurimmat sijoitukset (%) | |
| OX2 AB | 3,2 |
| NESTE OYJ | 2,9 |
| KEMPOWER OYJ | 2,8 |
| AIR LIQUIDE SA | 2,2 |
| UPM-KYMMENE OYJ | 2,1 |
| AIXTRON SE | 2,0 |
| SCHNEIDER ELECTRIC SE | 2,0 |
| DARLING INGREDIENTS INC | 1,9 |
| CADELER A/S | 1,8 |
| INFINEON TECHNOLOGIES AG | 1,7 |
Lähde: Sp-Rahastoyhtiö
Yritysten keskimääräinen ESG-pisteytys
| AA |
Pisteytys parhaimmasta alimpaan on välillä AAA-CCC.
Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, MSCI ESG Research LLC
Hiilijalanjälki
Hiili-intensiteetti: 205,4 t CO2e/milj. USD
Kattavuus: 88,0 prosenttia
Hiilijalanjäljen laskennassa käytetään TCFD:n suosittelemaa hiili-intensiteettilukua, joka kuvaa ra-haston hiilipäästöjä suhteessa omistettujen yhtiöiden liikevaihtoon. Laskennassa yksittäisten omis-tusten päästöt jaetaan yrityksen liikevaihdolla. Yhtiökohtaiset hiili-intensiteettiluvut painotetaan yhtiön osuudella rahastossa ja painotetut luvut lasketaan yhteen. Kasvihuonepäästöt ilmoitetaan hiilidioksiditonneina ja liikevaihto miljoonina Yhdysvaltain dollareina (t C02e / milj. USD).
Tunnuslukujen laskennassa käytetään tason 1 ja tason 2 kasvihuonepäästöjä (scope 1 & 2). Tason 1 kasvihuonepäästöillä tarkoitetaan suoria päästöjä, jotka ovat peräisin yrityksen omistamista tai kontrolloimista lähteistä, kuten itse tuotetusta energiasta. Tason 2 päästöihin kuuluvat yrityksen hankkimasta energiasta aiheutuvat epäsuorat päästöt.
Päästöjen laskennassa käytetään hiilidioksidiekvivalentteja, jotka kuvaavat eri kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Yrityskohtaiset päästöluvut perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tietoihin.
Rahaston laskenta-ajankohdan painotuksilla on suuri vaikutus rahaston hiilijalanjälkeen. Salkun omistusten ostojen ja myyntien seurauksena rahaston hiilijalanjälki voi vaihdella voimakkaastikin. Päästöt sektoreiden välillä vaihtelevat suuresti, jolloin myös rahaston kohdemarkkinan sektoriraken-ne vaikuttaa hiilijalanjäljen suuruuteen. Päästölaskelmat perustuvat yritysten raportoimiin lukuihin sekä sektorikohtaisiin arvioihin, minkä seurauksena kaikista yrityksistä ei ole saatavilla tietoja.
Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, MSCI ESG Research LLC
| Ympäristöratkaisut (%) | |
| Clean tech | 14,8 |
| Luonnon pääomien turvaaminen | 2,8 |
| Vähäpäästöiset ratkaisut ja kiertotalous | 2,2 |
| Ilmastonmuutoksen hillitseminen | 12,1 |
| Energiatehokkuus | 4,7 |
| Uusiutuva energia ja vaihtoehtoiset polttoaineet | 45,3 |
| Kestävä ja vastuullinen vedenkäyttö | 0,1 |
| Kestävä maatalous | 0,5 |
| Energiatehokkaat rakennukset | 0,0 |
Prosentuaalinen osuus liikevaihdosta, josta yrityksen tuottamat palvelut tai tavarat auttavat ratkai-semaan suuria ympäristöön liittyviä haasteita.
Luku on laskettu salkun painotettuna keskiarvona, jossa on käytetty omistuksessa olevien yritysten sitä liikevaihdon osuutta, joka koostuu kestävän kehityksen ympäristöön liittyvistä ratkaisuista. Yri-tyksellä voi olla ympäristöratkaisuja useammassa kategoriassa.
Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, MSCI ESG Research LLC, Morningstar
Seuraamme miten suorissa osakesijoituksissa olevat yritykset toimivat kansainvälisten normien ja sopimusten mukaisesti ja noudattavat nk. Global Compact –yritysvastuualoitteen periaatteita. Tarkasteltavat normit pohjautuvat YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen, ILO:n kan-sainväliseen työoikeuksien julistukseen, Rion julistukseen kestävän kehityksen periaatteista sekä YK:n korruption vastaiseen yleissopimukseen. Sijoituksista 44,6 prosenttia täyttää nämä edellytykset.
Raportointikauden aikana suorissa osakesijoituksissa ei ollut yrityksiä, joilla olisi todennettu Global Compact –periaatteiden vastainen epäkohta. Seurannassa ei ollut yhtään yritystä. Sijoituksista 55,4 prosentille ei ollut luokitusta.
Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, MSCI ESG Research LLC
Pääomasijoitusten projektit ovat pitkälti vielä alkuvaiheessa ja rakenteilla. Pääomasijoituksista on kirjoitettu myös kohdassa ’Rahaston sijoitukset’.
AURINKOTUULI II
| Kapasiteetti (MW)* | Energianlähde | Maa | CO2 kompensaatio (tonnia)** | Suunniteltu käyttöönotto | |
| Oltava | 91 | Tuuli |
Suomi | 88 000 | Q1 2021 |
| Haram | 34 | Tuuli | Norja | 14 000 | Q3 2021 |
| Mlawa & Grajewo | 51 | Tuuli | Puola | 146 000 | Q4 2021 |
| Escalade | 336 | Tuuli | Yhdysvallat | 604 000 | Q4 2021 |
| Isoneva | 126 | Tuuli | Suomi | 99 000 | Q4 2022 |
| Liettua 3 puistoa | 186 | Tuuli | Liettua | 170 000 | 2022 (x |
| Niebla | 50 | Aurinko | Espanja | 36 500 | Q3 2022 |
| Zadar | 111 | Tuuli | Kroatia | 78 000 | Q4 2023 |
| Murtotuuli | 126 | Tuuli | Suomi | 105 000 | Q4 2022 |
| 1111 | 1 340 500 | ||||
| (*projektin kokonaisarvo, **sähköntuotannon vuotuinen) | |||||
| (x yhteisprojekti Lords LB Asset Management |
Säästöpankki Ympäristö -rahaston arvioitu päästövähennys sijoituskauden aikana on 35 000 tonnia CO2. Se vastaa noin 35 000 kolmihenkisen perheen edestakaista lentomatkaa Helsingistä Lontoo-seen.
Lähde: Taaleri
Biojalostamo
Raakarasvahappoja raaka-aineena käyttävällä uusiutuvalla biodieselillä on 80–90 % pienemmät CO2-päästöt kuin fossiilisella dieselillä, mikä vastaa laitoksen arvioidulla tuotannolla noin 200 000 tonnia pienempiä CO2-päästöjä vuosittain. Tämä vähenemä vastaa noin 70 000 dieselauton vuo-sittaisia CO2-päästöjä. Säästöpankki Ympäristö -rahaston arvioitu päästövähennys sijoituskauden aikana on 9 139 tonnia CO2.
Lähde: Taaleri
Korkia Aurinkoenergia
Arvioitu aurinkovoimakapasiteetti 60 MW, jonka vuotuinen sähköntuotannon vuotuinen hiilidioksidi-kompensaatio on noin 66 000 tonnia. Se vastaa noin 66 000 kolmihenkisen perheen edestakaista lentomatkaa Helsingistä Lontooseen.
Lähde: Korkia
Kestävän kehityksen tavoitteet (SDG)
Pääomasijoitukset vaikuttavat seuraaviin tavoitteisiin:
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullinen kulutus ja tuotanto
13. Ilmastotekoja
Lähde: Sp-Rahastoyhtiö Oy, Taaleri, Upright Oy
Kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG) hyväksyttiin YK:n yleisko-kouksessa vuonna 2015. Tämä kestävän kehityksen tavoiteohjelma on voimassa vuoteen 2030 saakka (Agenda 2030). Tavoitteet ovat universaaleja eli kuuluvat meille kaikille. Kestävän kehityk-sen päämäärä on poistaa äärimmäinen köyhyys ja tähdätä kestävään kehitykseen. Se onnistuu huomioimalla sekä ympäristö, ihmiset, ihmisoikeudet ja taloudellinen näkökulma tasavertaisesti. Päätavoitteita on yhteensä 17. Tavoitteet koskevat kaikkia YK:n jäsenvaltioita. (Lähde: https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestavan-kehityksen-tavoitteet)
Hiilijalanjälki
Hiili-intensiteetti: 231,2 t CO2e/milj. USD
Kattavuus (%): 88,6
Laskentatapa selitetty edellä suorissa osakesijoituksissa.
Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, Morningstar
Osakerahastojen positiiviset ympäristövaikutukset
Ympäristöratkaisujen osuus (%): 56,2
Kattavuus (%): 88,6
Ympäristöratkaisut kuvaavat rahastossa olevia yrityksiä, joiden liikevaihto koostuu mm. uusiutuvas-ta energiasta tai niitä tukevista tuotteista ja palveluista, energiatehokkuudesta, energiatehokkaista rakennuksista sekä vähähiilisestä liikenteestä.
Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, Morningstar
Osakerahastojen hiiliriskiluokittelu
| MATALA |
Kattavuus: 100 %
Luokittelu välillä: vakava – korkea – keskimääräinen – matala – olematon.
Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, Morningstar
Säästöpankki Ympäristö –rahasto sijoittaa varansa laajasti likvideihin osake- ja korkosijoituksiin. Ra-haston varoihin sisältyy myös epälikvidejä pääomasijoituksia, joille on ominaista heikompi rahaksi muutettavuus. Rahasto purkaa tarvittaessa likvidejä rahastomuotoisia sijoituksiaan rahoittaakseen asteittaisia pääomakutsuja hankkeissa. Näiden epälikvidien sijoitusten osuus rahaston varoista oli 31.3.2023 noin 28,5 prosenttia.
Rahaston varojen ja likviditeetin riittävyys on varmistettu asettamalla rahaston säännöissä epä-likvidien sijoitusten osuudelle rahaston varoista yläraja. Tämän lisäksi sijoitusten likviditeettiprofiilia ja –riskiasemaa sekä likvidien ja epälikvidien sijoitusten suhdetta seurataan jatkuvasti salkunhoitojär-jestelmässä. Rahastoyhtiö tekee myös säännöllisesti stressitestejä, joiden avulla voidaan arvioida sijoitusrahaston likviditeettiriskiä sekä normaaleissa että poikkeuksellisissa olosuhteissa.