Kesä ja aurinko tuli, mutta maailmantalouden näkymien yllä leijuu yhä tummia pilviä. Maailmantalouden kasvu onkin hidastumassa, mutta mitään suurempaa taantumaa ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Esimerkiksi kansainvälinen valuuttarahasto IMF odottaa maailmantalouden kasvun hidastuvan viime vuoden 3,4 %:sta 2,8 %:iin tänä vuonna. Erityisesti länsimaissa kasvun odotetaan hidastuvan selvästi.
Keskuspankkien koronnostot alkavat hiljalleen purra reaalitalouteen ja aktiviteetti rauhoittuu. Myös pankkien lainananto on vähentynyt. Eniten korkojen nousu ja lainahanojen kiristyminen on iskenyt korkoherkkiin aloihin kuten asuntomarkkinoille ja rakentamiseen. Palvelusektorilla näkymät ovat yhä kohtuullisen hyvät, kun taas teollisuudessa näkymät ovat heikentyneet selvästi.
USA:n talous on pitänyt pintansa hyvin, mutta jatkossa kasvu todennäköisesti hidastuu. Moni povaa myös taantumaa, kun erityisesti yksityisen kulutuksen odotetaan kärsivän hintojen noususta ja tukipakettien päättymisestä.
Euroalueen talous ajautui lievään tekniseen taantumaan alkuvuonna, kun BKT supistui ensimmäisellä neljänneksellä toista vuosineljännestä peräkkäin. Lähineljänneksinä kasvun odotetaan pysyvän plussalla, mutta kasvunäkymät ovat varsin vaisut. Etenkin Saksan teollisuus on haasteissa. Etelä-Euroopan maat puolestaan hyötyvät kesällä turismin elpymisestä.
Kiinassa kasvu on ollut alkuvuonna ripeää koronasulkujen poistumisen jälkeen. Mutta myös siellä kasvu on hidastumassa, jopa niin paljon, että keskusjohto koki kesäkuussa tarpeelliseksi tukea taloutta koronlaskulla. Koko vuodelle odotetaan noin 5–6 %:n kasvua, mikä toki sekin on länsimaisin silmin katsottuna korkea taso.
Todistusaineisto inflaation maltillistumisesta on lisääntynyt. Niin USA:ssa kuin euroalueellakin inflaatio jatkoi maltillistumistaan toukokuussa. Inflaation taso on toki yhä korkea, mutta suunta on oikea. Inflaation maltillistuminen mahdollistaa sen, että keskuspankkien koronnostot ovat lähestymässä loppuaan. Ihan maalissa ei vielä olla, mutta loppusuoralla kuitenkin.
USA:n keskuspankki Fed jätti kesäkuun kokouksessaan ohjauskorkonsa ennalleen. Tämän tosin odotetaan olevan hetken hengähdystauko, mikä saattoi johtua siitä, että USA:ssa velloi kesäkuun alussa velkakattokeskustelu, mikä oli lisännyt epävarmuutta myös rahoitusmarkkinoilla. Odotetusti velkakattofarssissa saatiin jälleen sopu loppumetreillä. Fedin odotetaan nostavan korkoaan vielä kerran.
Euroopan keskuspankki puolestaan jatkoi kesäkuussa koronnostojaan ja odotuksissa on, että korkoja nostetaan vielä ainakin pari kertaa. Keskuspankkiirien kommentit ovat olleet varsin haukkamaisia, mutta se toki kuuluu keskuspankkien retoriikkaan, kun yleisö halutaan vakuuttaa inflaation nujertamisesta.
Suomen talous ajautui taantumaan jo viime vuoden loppupuoliskolla. Alkuvuonna 2023 talous kääntyi taas kasvuun BKT:n kasvaessa ensimmäisellä vuosineljänneksellä 0,4 % edellisneljänneksestä. Korkojen nousu on iskenyt etenkin asuntomarkkinoille ja rakentamiseen. Teollisuuden uudet tilaukset ovat vähentyneet ja siten näkymät ovat jatkossa vaisummat. Palvelusektorilla sen sijaan menee kohtuullisen hyvin. Talouden valopilkku on hyvä työllisyystilanne, sillä Suomen työllisyysaste on jatkanut kipuamistaan ylöspäin.
Odotamme Suomen talouden supistuvan hieman kuluvana vuonna. Kuluttajien ostovoiman heikkeneminen pitää yksityisen kulutuksen vaisuna. Loppuvuonna kuluttajien ahdinko kuitenkin hiljalleen helpottaa, kun inflaatio rauhoittuu ja palkankorotukset lisäävät kotitalouksien tuloja.
Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti