Varainhoidon markkinakatsaus

Kesä on vaihtumassa syksyyn, mutta taloudessa vanhat tutut teemat vallitsevat. Elokuussa niin kauppasota kuin Iranin sota saivat uusia käänteitä, kun USA:n ja Kanadan välinen tulliuhittelu lisääntyi ja Iranin sodassa nähtiin jälleen iskuja puolin ja toisin. Näistä huolimatta maailmantalouden kehitys on pysynyt kohtuullisen vahvana. Kun vaakakupin toisella puolella konfliktit lisäävät epävarmuutta, niin toisella puolella tekoälyinvestoinnit kiihdyttävät kasvua.

Elokuussa uudeksi huoleksi markkinoilla nousi pitkien korkojen nousu niin USA:ssa, Euroopassa kuin Japanissakin. Korkojen nousun lienee aiheuttanut yhdistelmä inflaatiohuolista sekä huolista valtioiden velkakestävyydestä.

Yhdysvaltain talouskasvu on ollut kohtuullisen vahvaa vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla yksityisen kulutuksen ja tekoälyinvestointien tukemana. Myös Kiinassa tekoäly ja siihen liittyvät investoinnit ovat tällä hetkellä merkittävä kasvun ajuri, kun yksityinen kulutus sen sijaan on vaisua.

Myös Euroopassa talous on osoittanut sitkeyttä energiakustannusten noususta huolimatta. Luottamusindikaattorit, luotonannon kasvu ja ostopäällikköindeksit viittaavat edelleen maltilliseen kasvuun. Kokonaisinflaatio on noussut energian vaikutuksesta, mutta inflaatio ei ole laaja-alaistunut merkittävästi. Euroopan keskuspankin odotetaan nostavan korkoja vielä ainakin kerran syksyllä.

Suomen kasvuluvut lässähtivät, mutta elpyminen jatkuu

Vielä kuukausi sitten riemuittiin, kun Suomen ennakolliset BKT-luvut kertoivat Suomen talouskasvun olevan länsimaiden nopeimpien joukossa vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Luvut kuitenkin valitettavasti revisioituivat alaspäin merkittävästi, erityisesti vuoden toisen neljänneksen huikea 0,9 % qoq kasvu tarkentui 0,4 %:iin. Suomen elpyminen ei olekaan ollut niin huikean hyvää, kuin vielä aikaisemmin luultiin.

Tilastojen päivittyminen ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että Suomen talous elpyy. Nykyisetkin kasvuluvut ovat ihan kelpo tasolla ja asettuvat lähelle euroalueen keskiarvoa. Ilahduttavaa on myös se, että kasvu on laaja-alaista, eikä siten olla vain yhden kortin varassa. Elokuun iloisimpia uutisia ainakin allekirjoittaneen mielestä oli se, että suomalaisten kuluttajien luottamus nousi ja on jo pitkän ajan keskiarvotasolla. Pitkän alakulon kauden jälkeen tämä on erittäin hyvä uutinen ja lupailee hyvää myös tulevan talouskasvun kannalta.

Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti

Elokuun osakemarkkinoita hallitsivat keskuspankkien kiristyneet korko-odotukset, Yhdysvaltojen ja Iranin konfliktin vaikutukset energia- ja raaka-ainemarkkinoihin sekä vahva tekoälyvetoinen tuloskausi. Riskinottohalukkuus säilyi kokonaisuutena hyvänä, mutta toimialojen väliset tuottoerot kasvoivat huomattavan suuriksi.

Maailman osakemarkkinoiden kehitystä kuvaava MSCI Maailma-indeksi tuotti kuukauden aikana +1,7 %. Keskeisistä markkinoista vahvimpia olivat Suomi (+4,1 %), Kehittyvät Markkinat (+2,4 %) ja Japani (+2,3 %). Heikoiten kehittyivät Eurooppa (+0,5 %) ja Yhdysvallat (+1,7 %).

Toimialoista energia, teknologia ja terveydenhuolto tuottivat parhaiten, kun taas yhdyskuntapalvelut, kiinteistöt ja teollisuus laskivat. Parhaiten ja heikoimmin menestyneen toimialan välinen tuottoero oli merkittävä (>10 %-yksikköä).

Teknologiasektoria tukivat vahvat tulokset ja tekoälyinvestointien jatkuminen. Nvidia ylitti jälleen odotukset, Microsoftin Azure-liiketoiminta kasvoi voimakkaasti ja Amazonin markkina-arvo ylitti ensimmäistä kertaa kolme biljoonaa dollaria. Samalla energian ja raaka-aineiden hinnat nousivat geopoliittisten jännitteiden sekä tarjontahuolien seurauksena.

Korkojen nousu erityisesti Japanissa ja Saksassa heijasti odotuksia rahapolitiikan lisäkiristyksistä. Syyskuussa markkinoiden huomio kohdistuu Fedin, EKP:n ja Japanin keskuspankin korkopäätöksiin. Keskeisiä riskitekijöitä ovat lisäksi energiamarkkinoiden kehitys, geopoliittisen konfliktin mahdollinen laajeneminen sekä korkeamman inflaation vaikutukset yritysten tulosnäkymiin.

Lähde: Bloomberg & Säästöpankkien Varainhoito

Johan Hamström
osakesalkunhoitaja

Elokuu oli korkomarkkinoilla ristiriitaisen datan kuukausi. Euroalueen kokonaisinflaatio kiihtyi 2,9 prosentista 3,3 prosenttiin, mutta pohjainflaatio hidastui samaan aikaan 2,5 prosentista 2,4 prosenttiin, ja myös Suomen inflaatio pehmeni 2,4 prosenttiin. Kiihtyminen tuli siis edelleen ulkoisista eristä eikä laaja-alaisesta hintapaineesta. Euroopan keskuspankki piti talletuskorkonsa ennallaan 2,25 prosentissa, mutta korkomarkkinoilla hinnoittelu eli: kolmen kuukauden Euribor nousi 2,48 prosentista 2,59 prosenttiin ja 12 kuukauden Euribor 2,96 prosentista 3,00 prosenttiin. Lyhyt pää nousi pitkää enemmän, eli markkina aikaisti koronnostojen ajoitusta pikemminkin kuin kasvatti niiden määrää.

Korkojen nousu jatkui kautta korkokäyrän ja oli poikkeuksellisen tasaista. Saksan ja Suomen 2, 5 ja 10 vuoden valtionlainakorot nousivat kaikki 0,11–0,12 prosenttiyksikköä, ja vastaavat swap-korot liikkuivat käytännössä samassa tahdissa. Kyse ei siis ollut korkokäyrän muodon vaan koko korkotason siirtymästä ylöspäin. Tämä näkyi suoraan tuotoissa: euroalueen valtionlainaindeksi laski kuukauden aikana 0,62 prosenttia ja IG-yrityslainaindeksi 0,22 prosenttia.

Yrityslainamarkkinoilla kuva oli valikoiva. IG markkinan riskilisät pysyi vakaana 79 korkopisteessä, high yield riskilisät puolestaan kaventui 0,12 ja BB-segmentti 11 korkopistettä, kun taas CCC-luokan riskilisät levenivät 30 korkopistettä. Eurooppalainen high yield -indeksi tuotti 0,51 prosenttia eli selvisi ainoana segmenttinä voitolle – lyhyemmän duraation ja korkeamman kuponkituoton ansiosta. Riskinotto ei kuitenkaan ollut laaja-alaista, vaan kohdistui BB-tasolle heikoimpia luottoja vältellen.

Syyskuuhun tultaessa markkinan keskeinen kysymys on, valuuko kokonaisinflaation kiihtyminen ajan myötä pohjainflaatioon vai jääkö se ulkoiseksi häiriöksi. Tästä ratkeaa, kestääkö korkomarkkinan nykyinen koronnostohinnoittelu. Yrityslainoissa riskilisät ovat samaan aikaan tasoilla, jotka tarjoavat varsin ohuen puskurin, jos korkojen nousu jatkuu.

Lähde: Bloomberg & Säästöpankkien Varainhoito

Mark Mattila
korkosalkunhoitaja

Säästöpankki Eurooppa on eurooppalaisiin osakkeisiin sijoittava, aktiivisesti hoidettu rahasto. Rahaston sijoitusvalinnoissa suosimme laadukkaita yhtiöitä, joissa arvioidaan olevan houkuttelevaa tuottopotentiaalia, ja joiden vahva kilpailuasema, kannattavuus ja omistajaystävällisyys kestävät yli suhdanteiden.

Eurooppalaiset osakkeet: laatuyhtiöitä, kohtuullisia arvostuksia ja vahvaa tuloskuntoa

• Euroopan osakemarkkina tarjoaa sijoittajalle hajautusta, kohtuullisia arvostuksia ja vahvoja globaaleja yhtiöitä.
• Finanssisektori, teollisuus, terveydenhuolto ja tekoälyyn liittyvät investoinnit ovat markkinan keskeisiä sijoitusteemoja.
• Tuloskausi on sujunut odotuksia paremmin, vaikka geopoliittiset riskit ja energian hinta voivat lisätä markkinoiden heiluntaa.

Eurooppa tarjoaa muutakin kuin maltillisia arvostuksia

Eurooppalainen osakemarkkina on toimialarakenteeltaan tasapainoinen ja tarjoaa sijoittajalle hajautusta esimerkiksi voimakkaasti teknologiapainotteisen Yhdysvaltain markkinan rinnalla. Euroopasta löytyy useita maailmanlaajuisia markkinajohtajia, mutta arvostustaso on edelleen monin paikoin Yhdysvaltoja maltillisempi.

Keskeisiä sijoitusteemoja ovat pankkien vahva tuloskunto, teollisuuden investointikysyntä, sähköistyminen, tekoälyyn liittyvät investoinnit sekä terveydenhuollon maltilliset arvostukset. Pankkeja tukevat aiempaa korkeampi korkotaso, hyvä vakavaraisuus ja vahvat osingonmaksuedellytykset.

Teollisuusyhtiöissä kiinnostusta lisäävät puolustus-, infrastruktuuri- ja tekoälyinvestoinnit. Terveydenhuollossa puolestaan yhdistyvät vahvat liiketoimintamallit ja Pohjois-Amerikkaa maltillisemmat arvostuskertoimet.

Euroopassa on paljon laadukkaita yhtiöitä, joiden kasvu ei ole sidottu vain kotimarkkinaan. Parhaimmillaan ne hyötyvät globaaleista investointiteemoista ja tarjoavat samalla houkuttelevaa arvostustasoa.

Tuloskausi on tukenut myönteistä markkinanäkymää

Elokuun alkuun mennessä lähes kaksi kolmasosaa eurooppalaisista yhtiöistä oli raportoinut tuloksensa. Kokonaiskuva on ollut myönteinen: indeksitasolla tulokset ovat olleet noin 3 prosenttia odotuksia korkeammat.

Ennakko-odotukset vahvasta tuloskaudesta näkyivät myös markkinassa, sillä Euroopan osakkeet nousivat heinäkuussa noin prosentin. Samalla kurssireaktiot ovat kuitenkin eriytyneet: osa tekoälyyn kytkeytyvistä yhtiöistä raportoi hyviä tuloksia, mutta kärsi voittojen kotiutuksista, kun taas energiasektoria tuki öljyn hinnan nousu.

Pankit ja teollisuus erottuvat edukseen

Tuloskauden selkeimpiä onnistujia ovat olleet pankit, päivittäistavarat ja teollisuustuotteet. Pankkisektoria ovat tukeneet korkokatteet, palkkiotuotot ja vahva vakavaraisuus. Teollisuudessa tilauskannat ja tulokset ovat monin paikoin ylittäneet odotukset.

Teollisuusyhtiöiden näkymiä tukevat erityisesti puolustussektorin investoinnit, sähköistyminen ja tekoälyyn liittyvä infrastruktuurikysyntä. Nämä teemat voivat tukea tuloskasvua myös tulevilla vuosineljänneksillä.

Vastatuulta on sen sijaan näkynyt arvokkaampien kulutustavaroiden yhtiöissä, joiden kasvu on hidastunut etenkin Kiinassa. IT-sektorilla tulokset ja kurssireaktiot ovat eriytyneet: hyvätkään tulokset eivät aina riittäneet, jos sijoittajien odotukset olivat jo korkealla.

Myönteinen näkymä, geopoliittinen tilanne riskinä

Eurooppalaisten yhtiöiden tuloksentekokyky on vahva, ja arvostuskertoimet ovat lähellä pitkän aikavälin keskiarvoja. Tämä tukee myönteistä peruskuvaa, etenkin kun tuloskausi on tarjonnut odotuksia parempia lukuja.

Suurimmat epävarmuudet liittyvät geopoliittiseen tilanteeseen ja energian hintaan. Öljyn hinnan voimakas nousu voisi kasvattaa yhtiöiden kustannuksia, heikentää investointihalukkuutta ja painaa kuluttajien ostovoimaa.

Mainos. Tutustu ennen lopullisten sijoituspäätösten tekemistä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan. Säästöpankki Eurooppa -sijoitusrahastoa hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Ville Simo
salkunhoitaja