Yksi perhe, kaksi maatilaa ja yhteinen visio

Mika Tuiskunen on maanviljelijä ja tilanjatkaja, kuten hänen tyttärensä Elina Tuiskunenkin tulee olemaan. Elina Tuiskusen avopuoliso Topi Maanela on myös maatilalla kasvanut ja nykyään itse maatilan omistaja. Kolmikko työskentelee yhdessä ja kertookin käytännössä hoitavansa yhtä yhteistä maatilaa kahden erillisen sijaan. Maatilojen lisäksi heitä yhdistää myös intohimo uudistavaa viljelyä kohtaan: pelloilla päätökset tehdään aina maaperän kasvukunto edellä.

Uudistuminen alkaa uteliaisuudesta

Mika törmäsi uudistavaan viljelyyn ensimmäisen kerran ollessaan opiskelijavaihdossa Saksassa. Sen jälkeen hän tutustui ja syventyi lisää aiheeseen ja oivalsi, että uudistavan viljelyn avulla hän pystyy hallitsemaan paremmin maatilan riskejä, pienentämään kustannuksia sekä tekemään viljelystä kaikkiaan kannattavampaa.

Uudistavan viljelyn toimenpiteistä Mika mainitsee peltojen pitämisen kasvipeitteisenä ympäri vuoden, monimuotoisuuden lisäämisen, maan muokkauksen vähentämisen, ja lannoitteiden sekä kasviensuojeluaineiden käytön minimoimisen. Sopivat viljelytavat ovat löytyneet ennen kaikkea ennakkoluulottoman kokeilun kautta – yhdessä nuoremman sukupolven kanssa.

”Me tehdään yhdessä nuorison kanssa, ollaan erittäin samanhenkisiä ja kun me seurataan samoja asioita, ideoita tulee kummaltakin puolelta. Laitetaan ylös asioita, että tätä voisi kokeilla ja sitten koitetaan, kun on sopiva hetki sille. Me ollaan rohkeasti kokeiltu, eikä olla pelätty sitä, että joku voi mennä mönkään”, Mika sanoo.

Viljelyä tulevaisuuden ehdoilla

Elina ja Topi ovat molemmat kasvaneet maatilalla. Vaikka molemmat ovat kokeilleet myös muita töitä, tiet veivät lopulta takaisin pelloille. Maatilan arjessa heitä kiehtoo vapaus, luonnon läheisyys ja mahdollisuus tehdä töitä itselleen. Maatilalla työskentely on palkitsevaa ja tuntuu kuin harrastukselta, josta maksetaan palkkaa. Uudistava viljely on kuitenkin ehto sille, että viljely pysyy mielekkäänä jatkossakin.

”Uudistava viljely on tuonut sellaisen lisämotivaation. Mä en oikein usko, että mä itse olisin jaksanut kiinnostua siitä vanhasta systeemistä samalla tavalla. Mä koen, että tämä uudistava viljely on ollut itselle tärkeää – musta se vanha systeemi ei ollut kovin houkutteleva. Kyllä uudistava viljely tuo turvaa”, kertoo Elina.

”Just eilen, kun kävelin pellolla ja katselin, miten öljykasvit kasvavat tänä vuonna, niin huomasin, että ihan tien toisella puolella kasvaa oikein mainiosti ja tien toisella puolella ei niin mainiosti – se maan kasvukunto ja se, miten peltoja on viljelty tähän asti, ja miten ne on ajautuneet tuohon kuntoon, niin ei sitä rataa voi jatkaa eteenpäin. Kymmenien vuosien päästä siellä ei kasva enää mitään – suunnan muutos on pakollinen!” Topi jatkaa.

Osa ratkaisua, ei ongelmaa

Maatalous käy läpi suurta murrosta, ja keskustelu alan ympäristövaikutuksista on usein kriittistä. Elina ja Topi ovat kuitenkin oivaltaneet, että sen sijaan, että tuntisivat huonoa omatuntoa maanviljelystä, he voivat olla osa ratkaisua ja parempaa tulevaisuutta.

”Viljelijät voi olla myös osa ratkaisua – ei kannata vaipua siihen, että kaikki syyttää minua. Pitäisi nähdä voimavarana se, että sä pystyt oikeasti tehdä muutoksia, jotka parantavat niin ympäristöä kuin omaa taloudellista tilannettakin”, Elina sanoo.

Kolmikko on kohdannut ennakkoluuloja uudistavaa viljelyä kohtaan myös muilta viljelijöiltä. Etenkin vanhempi sukupolvi on tottunut tekemään asiat tietyllä tavalla, ja saattavat suhtautua kriittisesti uusiin viljelytapoihin. Uudistava viljely voi kuitenkin olla ratkaisu maatalouden jatkuvuudelle – sekä kannattavuuden että kiinnostavuuden näkökulmasta.

”Olisi tärkeää, että nuoria kannustettaisiin enemmän, kun he miettivät tilan jatkamista ja uusia viljelytapoja. Jos meillä ei olisi tällaista kannustusta, mitä mun isältä on tullut, niin ei mekään varmaan oltaisi näin positiivisia, innokkaita ja ennakkoluulottomia”, Elina kertoo.

”Nuorille viljelijöille sanoisin, että jos vanhempi sukupolvi on jääriä, niin älä masennu. Jos sä et tykkää nykysysteemistä niin älä jää roikkuu siihen – kyllä niitä vaihtoehtoja on!” Mika jatkaa.

Pankki mukana muutoksessa

Säästöpankkiryhmä solmi syksyllä Itämeri-sitoumuksen BSAG:n kanssa edistääkseen siirtymää uudistavaan viljelyyn. Säästöpankkiryhmä ja BSAG työstävät yhdessä rahoitusratkaisua, joka kannustaa siirtymään uudistavaan viljelyyn.

”Uudistava viljely auttaa hallitsemaan maatalouden keskeisiä riskejä, kuten maan kasvukunnon heikkenemistä, satovaihteluita ja tuotantopanosten hintavaihteluita. Näin se luo pohjaa tilojen pitkäjänteiselle menestykselle sukupolvelta toiselle. Siksi näemme uudistavan viljelyn myönteisenä tekijänä maatilayritysten rahoitettavuudessa. Kestävä maatalous ja huoltovarmuus on meidän kaikkien yhteinen asia”, sanoo Säästöpankkiryhmän vastuullisen liiketoiminnan kehitysjohtaja Laura Ylimäki.