Juha-Pekka Aikola: uudistava viljely pelasti maatilani

Juha-Pekka Aikola on uusikaupunkilainen maanviljelijä, joka on viljellyt maata lähes koko ikänsä – ensimmäiset kaupalliset lanttunsa hän viljeli jo viiden vuoden ikäisenä. 2010-luvun lopulla hänen maatilansa oli kuitenkin ajautunut tilanteeseen, jossa maaperä oli menettänyt elinvoimansa, eikä tuottanut enää satoa. Ratkaisua etsiessään Juha-Pekka törmäsi Baltic Sea Action Groupiin (BSAG), liittyi Carbon Action -viljelijäverkostoon ja löysi uudistavan viljelyn.

Uudistava viljely loi tulevaisuuden Juha-Pekan maatilalle

BSAG on voittoa tavoittelematon säätiö, jonka tavoitteena on palauttaa Itämeren hyvä ekologinen tasapaino muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. BSAG:n Carbon Action -työ yhdistää viljelijät, tutkijat ja yritykset edistämään uudistavaa viljelyä ruoantuotannon, ympäristön ja Itämeren hyväksi. Työn tavoitteena on tehdä uudistavasta viljelystä valtavirtaa. Uudistavalla viljelyllä tarkoitetaan tapaa tuottaa ruokaa maaperän kasvukunto jatkuvasti huomioiden. Carbon Action -työ avasi Juha-Pekalle uudistavan viljelyn periaatteet, ja hän ymmärsikin nopeasti sen olevan ratkaisu maatilansa pelastamiseen.

– Carbon Action -viljelijäverkostoon liittymällä se oli viikon päästä ihan selvää, että okei tämä menee näin. Siellä on huippuviljelijät ja tutkijat, jotka ovat itsekin viljelijöitä. Sain uudestaan sen asenteen päälle, mikä mulla oli kakarana ollut, että nyt tämä tehdään kunnolla, Juha-Pekka kertoo.

Lompakko ja luonto kiittää

Juha-Pekan maatilalla toteutuvat monipuolinen viljelykierto eli eri viljelykasvien vuorottelu samalla pellolla, täsmäviljely, joka perustuu tuotantopanosten ja työn kohdentamiseen oikeaan paikkaan mitatun datan perusteella, ympärivuotinen elävä kasvipeite sekä luonnon monimuotoisuutta tukevat monimuotoisuuskaistat. Näiden lisäksi maata kynnetään mahdollisimman vähän ja vältetään kemiallisten lannoitteiden käyttöä.

Uudistava viljely on säästänyt sekä Juha-Pekan aikaa että myös lompakkoa pitkällä aikavälillä. Kun viljelykierto on hidastunut ja kylvettävien kasvien rytmi on luonnonmukainen ja hallittavampi, työt jakautuvat tasaisemmin ympäri vuotta – se taas vapauttaa henkistä ja fyysistä energiaa sekä parantaa kannattavuutta ja työhyvinvointia. Lisäksi kyntö vie paljon aikaa ja rahaa, joten sen vähentäminen näkyy konkreettisesti myös lompakossa.

– Ne kustannushyödyt ovat niin isoja, että yhden maatilan lannoitesäästö voi olla tuhansista kymmeniin tuhansiin euroihin. Ja sitten kun katsotaan rahoittajan näkökulmasta, että oot siirtymässä uudistavaan viljelyyn ja kustannukset tippuu pysyvästi joka vuosi 20 tonnia. Silloin pitäisi lamppu syttyä heti rahoittajalle, että ton jätkän riski pienenee, rahoitustarve pienenee, ja rahoitus voidaan ohjata tarvittaessa johonkin muuhun, toteaa Juha-Pekka.

Yhtenä positiivisena uudistavan viljelyn seurauksena Juha-Pekka kertoo huomanneensa myös luonnon heräämisen:

– Kolme vuotta sitten tuli järvisimpukka, mikä indikoi sitä, että vesi on juomakelpoista. Mieti miten hienoa! Sitten tuli lumpeet takaisin järveen. Pari vuotta sitten tuli sudenkorennot ja ne toivat lintuja. Yhtäkkiä täällä onkin kauhea hälinä päällä, Juha-Pekka kertoo iloisena.

Haasteina alkuun pääseminen ja rahoituksen saanti

Isoimpina haasteina uudistavan viljelyn alkuun pääsemisessä oli Juha-Pekan mukaan oppia, milloin pellolle mennään ja millaisella kalustolla. Siinä kuitenkin auttavat osaavat Carbon Action -viljelijäverkoston kanssamaanviljelijät, joilta voi aina pyytää apua tarvittaessa.

– Näistä tyypeistä on tullut ystäviäkin mulle. Niille voi kymmenen aikaan illalla soittaa traktorihytistä, että nyt täällä on taas tämmöinen tilanne. Siinä on sellainen tekemisen meininki! Juha-Pekka sanoo.

Toisena haasteena hän mainitsee rahoituksen:

– Haaste on siinä, että rahoitusmarkkinat eivät ymmärrä tän bisneksen laatua, että haetaan ratkaisuja 2–3 vuoden jaksolla, kun tässä on mennyt 10 vuotta. Jos sä haluat fundamentaalisesti muuttaa ekosysteemin maataloudessa, sitä ei viidessä vuodessa tehdä! Se vaatii pitkäaikaista sitoutumista rahoittajalta ja ennen kaikkea osaamista, että se tehdään aikataulun mukaisesti, sanoo Juha-Pekka.

Säästöpankkiryhmä kannustaa uudistavaan viljelyyn

Säästöpankkiryhmä solmi syksyllä Itämeri-sitoumuksen BSAG:n kanssa edistääkseen siirtymää uudistavaan viljelyyn. Maataloudessa uudistavan viljelyn tuomat säästöt tuotantopanoksissa, parempi satovarmuus ja kasvanut hiilensidonta tukevat liiketoiminnan jatkuvuutta, mutta myös ilmastotavoitteiden saavuttamista.

– Uudistavan viljelyn keinoin voi monella tapaa pienentää esimerkiksi satovaihteluihin, maan kasvukuntoon ja tuotantopanosten hintakehitykseen liittyviä riskejä. Siten on luonnollista, että uudistavan viljelyn periaatteiden toteuttaminen vaikuttaa positiivisesti sekä maatilan yleiseen rahoituskelpoisuuteen että rahoituksen yksityiskohtiin, kuten sen hintaan ja muihin ehtoihin, sanoo Säästöpankki Kalanti-Pyhärannan toimitusjohtaja Ossi Öhman.

Säästöpankkiryhmä ja BSAG ovat alkaneet yhteistyössä suunnitella uutta rahoitusratkaisua, joka palkitsee siirtymisestä uudistavaan viljelyyn. Uudistavan viljelyn kriteerit tulevat olemaan vapaasti rahoitusalan käytössä ja Säästöpankkiryhmä kannustaakin myös muita pankkialan toimijoita niiden käyttöön ja kehittämiseen.

– Maatalouden uudistaminen elinympäristöjemme ja planeettamme kannalta kestäväksi vaatii kaikilta mukana olijoilta sinnikkyyttä ja pitkäjänteistä, sukupolvienkin yli ulottuva ajattelua. Perustavanlaatuisia muutoksia ei tehdä hetkessä, kuten ei uudistavankaan viljelyn kaikkia suotuisia vaikutuksia korjata heti toimeen tarttumista seuraavalla satokaudella, toteaa Ossi.

Tule yritysasiakkaaksi