Perintö ei yksin tee vauraaksi – talousosaaminen on paras perintö
Vuoden alusta perintö- ja lahjaverotuksen rajat nousivat: jatkossa voi verovapaasti lahjoittaa 7 500 euroa kolmen vuoden välein (aiemmin 5 000 €) ja alle 30 000 euron perinnöt ovat verovapaita (aiemmin 20 000 €). Muutos ei ole valtava, mutta sillä on merkitystä – etenkin, kun keskustellaan kansalaisten vaurastumisesta ja kansankapitalismista.
Perintö- ja lahjaverot ovat olleet kuuma peruna myös poliittisella kentällä. Veromuutosten yhteydessä on tarpeen miettiä niiden vaikutuksia verotuloihin, mutta toisaalta myös ihmisten käyttäytymiseen ja epäsuorasti myös talouskasvuun. Nämäkin ovat tietysti tärkeitä näkökulmia, mutta nyt keskitytään yksilön näkökulmaan.
Kansankapitalismia ja ihmisten vaurastumista veromuutos voi parhaimmillaan edistää, kun ihmiset voivat jatkossa saada aiempaa suurempia perintöjä ja lahjoja ilman veroja. Olettaen toki, että ainakin osa varoista ohjautuu tuottaviin sijoituksiin eikä kulutukseen. Tehokkaampiakin keinoja ns. tavallisten pulliaisten vaurastumiselle kuitenkin on – ainakin jos oheista taloustieteellistä tutkimusta on uskominen*.
Siinä tutkijat tutkivat sitä, kuinka paljon ihmisten väliset varallisuuserot selittyvät perityillä tai muilla tavoin siirretyillä varoilla ja kuinka paljon ihmisten säästämiskäyttäytymisellä. Tutkijat havaitsivat, että varakkaampien perheiden lapset säästävät suhteellisesti enemmän ja ottavat sijoituksissaan enemmän riskiä – ja saavat siten ajan myötä parempia tuottoja. Nämä käyttäytymiserot selittävät isomman osan varallisuuseroista kuin siirretty varallisuus (lahjat, perinnöt). Kyse on siis enemmän siitä, mitä jälkipolvi rahoillaan tekee, kuin siitä, kuinka paljon sitä saadaan.
Tasa-arvon näkökulmasta haasteena on, että usein nämä taloudenhallinnan käyttäytymismallitkin periytyvät. Jos esimerkiksi lapsuudenkodissa on eletty kädestä suuhun, voi säästäminen tuntua vieraalta, vaikka tulot sen mahdollistaisivatkin. Tai jos sijoittamista on pidetty ”rikkaiden spekulointina”, voi sen aloittaminen tuntua väärältä.
Mutta tässä on myös mahdollisuus – vaikka kaikki eivät säästämisen ja sijoittamisen oppeja kotoa saakaan, ei se ole myöhäistä myöhemminkään. Onneksi nykyään kouluissa opetetaan talousasioita varsin laaja-alaisesti ja näin opille altistuvat myös ne, jotka eivät sitä kotoa saa. Nuorten talousosaamisen PISA -tutkimuksen** mukaan suomalaisnuoret kertoivat muiden maiden nuoria useammin saavansa talousopetusta opettajilta. Lisäksi nuorten talousosaaminen jakautuu varsin tasaisesti koulujen välillä Suomessa, mikä on ilahduttavaa.
Suomessa on myös kansallinen talousosaamisen strategia, jonka tavoitteena on vahvistaa kansalaisten talousosaamista. Tiedon lisääminen ja valistaminen ovat ehkä hitaita, mutta sitäkin tärkeämpiä keinoja talousosaamisen ja taloudellisen hyvinvoinnin edistämisessä. Perintö- ja lahjaverotuksen tasoista voidaan kinastella, mutta yhtä lailla fokusta kannattaa laittaa ihmisten talousosaamisen edistämiseen. Se on perintö, joka kantaa sukupolvelta toiselle.
*More than Money: The Role of Preferences on Wealth Mobility by Mehran Ebrahimian, Paolo Sodini :: SSRN
**https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/f1a62a14-04aa-41db-a398-f00d51217251
***https://www.oikeuspalveluvirasto.fi/tietoa-meista/talousosaamisen-edistaminen/
Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.
Teksti on julkaistu aiemmin Taloustaidon blogissa.
- Kirjoitettu
- Tyyppi
- Uutinen
- Julkaisija