Vuosi 2025 oli Suomen taloudessa pettymys – onko ensi vuodessa toivoa?

Vuosi starttasi lupaavassa tilanteessa, jossa Suomen talouden elpyminen oli alkanut. Kotitalouksien ostovoima oli kasvussa ja korkojen odotettiin yhä laskevan. Toisaalta pelot Trumpin valtaannoususta ja mahdollisesta kauppasodasta herättivät huolia. Vuoden edessä BKT:n kasvu valitettavasti hiipui ja vuoden 3. neljänneksellä talouskasvu kääntyi taas miinukselle vuodentakaiseen verrattuna.

Vaikka USA nosti vuoden aikana tulleja ennätyksellisen korkealle tasolle, laajalta kauppasodalta ja koston kierteeltä on vältytty. Niinpä tullien vaikutus niin maailman kuin Suomenkin talouteen on jäänyt ainakin lyhyellä tähtäimellä pelättyä pienemmäksi: Suomen tavaravienti kasvaa ja teollisuuden uudet tilaukset kertovat tilauskirjojen täyttymisestä. Pelkkää pettymystä vuosi ei siis ole tarjoillut.

Toisaalta kuluttajien alakulo ei ole ottanut hellittääkseen, toisin kuin vielä vuoden alussa moni -allekirjoittanut mukaan lukien- odotti. Kuluttajien luottamus on matalalla ja yksityinen kulutus mataa. Samaa tarinaa kertoo myös Säästöpankin vuosittainen Säästämisbarometri, jonka mukaan kuluttajien kokema taloudellinen ahdinko on kasvanut.

Onko edessä uusi talouden alamäki?

Tarkoittaako talouskasvun hidastuminen uuden alamäen alkua? Meidän ennusteemme mukaan ei – mutta riskit toki myös pitkittyneelle taantumalle ovat olemassa. Eväät valoisampaan kehitykseen vuonna 2026 ovat mitä suurimmassa määrin olemassa.

Yritysten luottamus on nousussa ja tuoreen Pk-Pulssin* mukaan Pk-yrityksissä odotetaan kysynnän ja ulkomaankaupan kasvua ensi vuodelle. Myös työllisyyden odotetaan lievästi kohentuvan, mikä toteutuessaan olisi erittäin tervetullut uutinen Suomen työmarkkinoille. Yritysten investointinäkymät ovat sen sijaan vielä kokonaisuutena vaisut, joskin teollisuusalan yrityksissä investointinäkymätkin ovat hieman kirkastumassa.

Kuluttajien luottamus sen sijaan kaipaisi kohennusta. Kuluttajien epävarmuus on näkynyt siinä, että tuloista ohjataan aiempaa enemmän säästöön kulutuksen sijaan. Monen kohdalla kyse on puskurien kasvattamisesta korkean inflaation ja korkojen nousun jälkeen. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, määräänsä enempää kotitaloudet tuskin kuitenkaan säästävät. Kun puskurit on jälleen kasvatettu, on syytä odottaa, että tuloja alkaa ohjautua myös kulutukseen.

Toisaalta ei ole poissuljettua, että säästöliekki jatkuu. Kuluttajat saattavat olla huolissaan hyvinvointivaltiomme palveluista pidemmällä tähtäimellä, mikä voi saada ihmiset säästämään aiempaa pitkäjänteisemmin. Ainakin tuoreen Säästämisbarometrimme mukaan usko siihen, että sosiaaliturvan taso voitaisiin säilyttää, on heikentynyt merkittävästi viimeisen kolmen vuoden aikana.

Yhteiskunnassamme on nyt iso haaste siinä, että julkisen talouden tila pitäisi saada kuntoon ja velkaantuminen taittumaan. Samaan aikaan ihmisten luottamusta tulevaan pitäisi parantaa, koska se loisi pohjaa taloudellisen aktiviteetin piristymiselle. Ei ihan helppo tehtävä.

Eväät kuitenkin yksityisen kulutuksen piristymiselle ovat olevassa. Kotitalouksien ostovoima on kasvanut jo pari vuotta, korkotaso on laskenut ja rauhoittunut inflaatio helpottaa talouden suunnittelua. Jos joulupukki tuo ripauksen rohkeutta ja luottamusta, voi ensi vuodesta tulla tätä vuotta ripeämmän talouskasvun vuosi.

* https://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/yrityskysely-pk-yritykset-ennakoivat-kasvua-ensi-vuodelle/

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Teksti on julkaistu aiemmin Kauppalehdessä.