Velan pelko on viisauden alku?

Kysyimme syksyn Säästämisbarometrissämme, kokevatko suomalaiset velan epämiellyttäväksi. Ei ollut yllätys, että valtaosa – peräti 78 % – kokee näin. Neljä vuotta sitten vastaava osuus oli 68 %, joten velkaan liittyvä epämukavuus on noussut tasaisesti.

Korkojen käännyttyä nousuun, oli helppo tulkita tämän johtuneen siitä. Korkojen noustua nopeasti, monen kotitalouden budjetti meni uusiksi. Tämä selitys ei liene kuitenkaan kaikenkattava, sillä velan epämiellyttäväksi kokevien määrä on jatkanut nousuaan, vaikka korkotaso on laskenut jo vuoden päivät. Voi toki olla, että ihmiset havahtuvat asiaan viiveellä.

Samansuuntaisia ajatuksia ilmeni laajassa eurooppalaisessa ihmisten taloudellista hyvinvointia käsittelevässä akateemisessa tutkimuksessa*. Siinä tutkimuksen vastaajilta kysyttiin spontaanisti, mitä sanoja tulee mieleen velasta. Vastauksissa korostuu negatiiviset asiat kuten ”paha”, ”taakka”, ”stressi”. Vain harva liitti velkaan mitään myönteistä.

Velka heikentää tutkitusti taloudellista hyvinvointia – mutta yhteys on monisyinen

Kyseisen tutkimuksen mukaan taloudellinen hyvinvointi rakentuu kolmesta palikasta: turvasta, vapaudesta ja nautinnosta. Velka voi nakertaa näitä kaikkia. Se saattaa horjuttaa turvan tunnetta, kaventaa valinnanvapautta ja tuoda arkeen huolta tai syyllisyyttä. Velan yhteys ihmisten kokemaan taloudelliseen hyvinvointiin olikin negatiivinen.

Siinä kun varallisuus selvästi lisäsi ihmisten taloudellista hyvinvointia, velan osalta kuvio ei ollut kuitenkaan niin suoraviivainen. Kaikki velka ei heikennä taloudellista hyvinvointia samalla tavalla – vaikutus riippuu velan määrästä, laadusta ja ihmisen kokonaisvarallisuudesta.
Suuretkaan velat eivät juurikaan heikentäneet ihmisten taloudellista hyvinvointia, jos ne yhdistyivät korkeaan varallisuuteen. Sen sijaan velka ilman säästöjä oli merkittävästi taloudellista hyvinvointia heikentävä tekijä. Säästöt tuovat turvaa, jolloin velan takaisinmaksukaan ei huoleta.

On olemassa parempaa ja huonompaa velkaa

Velasta tulee puhuttua usein yhtenä kokonaisuutena. Ja toki, velkaeuro on maksettava takaisin riippumatta siitä, mihin kohteeseen se on käytetty. Voidaan kuitenkin sanoa, että on olemassa ”parempaa” ja ”huonompaa” velkaa.

Varallisuutta kasvattava velka on siinä mielessä parempaa, että se kasvattaa myös taseen toista puolta. Asuntolaina on esimerkki tämmöisestä velasta. Opintolainakin voidaan katsoa varallisuutta kasvattavaksi velaksi. Opiskelu kasvattaa henkistä pääomaa ja parantaa tulevia työmahdollisuuksia.
Kohtasin taannoin tilaisuudessa nuoren naisen, jolla näytti olevan kaikki menestymisen edellytykset käsissään. Silti hän suhtautui opintolainaan lähes torjuvasti

– kuten kuulemma valtaosa hänen ystävistäänkin. Tämä pelko on turhaa, vaikka järkevä varovaisuus velan kanssa on aina fiksua.
Sen sijaan kuluttamiseen menevä velka ei kasvata varallisuutta ja on siinä mielessä huonompaa velkaa. Vaikka pikavipillä ostettu lomamatka tai televisio voi ilahduttaa hetken, voi ilo muuttua katumukseksi, kun lainaa lyhennetään takaisin seuraavat vuodet.

Velka ei ole vihollinen – oikein annosteltuna ja psykologinen puoli ymmärtäen

Lainaa myönnettäessä pankissa käydään ennen kaikkea läpi lukuja. Tarkastellaan maksukykyä, menoja ja lainanhoitorasitetta – ja hyvä niin. Se on asiakkaan ja pankin yhteinen etu.

Mutta luvut eivät kerro kaikkea. Velkaan liittyy vahva psykologinen ulottuvuus, joka vaikuttaa hyvinvointiin usein enemmän kuin koron kymmenesosat. Ihmisten kokemukset velasta ovat niin erilaisia, että niitä olisi syytä ymmärtää paremmin. Jollekin velka on mahdollisuus, toiselle se on yöunet vievä stressitekijä – vaikka euromäärä olisi sama.

Velkaa ei tarvitse pelätä liikaa. Oikein annosteltuna se on hyödyllinen työkalu, joka auttaa rakentamaan omaa taloudellista tulevaisuutta ja edistää taloudellista hyvinvointia.

Jos tarvitset apua talouden tasapainottamiseen, ota yhteyttä meihin.

Pääekonomisti Henna Mikkosen blogiteksti on julkaistu aiemmin Taloustaidossa.

* https://www.erstestiftung.org/app/wp-content/uploads/2025/05/FWB_ENG_ePublication.pdf