Joko uudenvuoden lupauksesi on rikkoutunut?

Henna Mikkonen

Heti alkuun anteeksi kyyninen otsikko. Mutta niinhän se on, että valtaosa uudenvuoden lupauksista rikkoutuu ja usein vielä aika nopeasti. Tuleekin houkutus sanoa, että uudenvuoden lupauksissa ei ole mitään järkeä.

Mutta oikeasti lupauksien tekemisessä vuoden vaihtuessa on pointtinsa. Vaikka periaatteessa kaikki päivät ovat saman arvoisia, ihmisellä on taipumus korostaa tiettyjä päiviä. On helpompi muuttaa asioita ”uuden edessä”, on se sitten uusi vuosi, oma syntymäpäivä tai vaikkapa vaan uuden kuukauden tai viikon alku. Uusi alku auttaa ihmisiä psykologisesti etäännyttämään itsensä vanhoista tavoista ja muutos voi olla siten astetta helpompi tehdä.

Erään tutkimuksen mukaan esimerkiksi ihmiset säästivät enemmän, kun heille tarjottiin mahdollisuutta aloittaa/lisätä eläkesäästämistä oman syntymäpäivän jälkeen verrattuna tilanteeseen, jossa sama tarjous tehtiin ilman erityistä päivää. Tutkijat selittivät tätä ns. ”uuden alun” -efektillä (fresh start effect). Oma syntymäpäivä on erityinen päivä ja siksi sen jälkeen on helpompi aloittaa puhtaalta pöydältä ja unohtaa ”entinen minä”.

Mentaalisessa kirjanpidossa hyvät ja huonot puolensa

Tämä ilmiö samaistuu käyttäytymistaloustieteestä tuttuun mentaalikirjanpitoon (mental accounting). Vaikka kaikki raha on saman arvoista, ihmisillä on taipumus korvamerkitä rahoja ja laittaa niitä vaikkapa eri tileille. Tietty raha on allokoitu esim. lomamatkaa varten, eläkesäästöihin jne. Ja näihin rahoihin suhtaudutaan eri tavalla.

Perinteisen talousteorian mukaan tällainen rahojen lokerointi ei ole järkevää. Kaikki raha on saman arvoista riippumatta niiden käyttötarkoituksesta. Ihmisillä on kuitenkin taipumus tehdä niin ja siitä voi olla hyötyäkin.

Säästäminen voi olla helpompaa, kun mielessä on säästämisen tavoite ja konkreettisesti voi seurata nimenomaan tuo kyseessä olevan tavoitteen edistymistä. Tai sijoitussuunnitelmassa pysyminen voi olla helpompaa kurssilaskun aikana, kun pitkän aikavälin sijoitukset ovat ”henkisesti erillään” lyhyen aikavälin säästöistä. Budjetissa voi olla helpompi pysyä, kun allokoi tiettyihin kohteisiin tietyn määrän rahaa.

Toki mentaalinen kirjanpito voi johtaa myös epäsuotuisaan käytökseen. Joku saattaa esimerkiksi rahantarpeen iskiessä mieluummin nostaa korkeakorkoista kulutusluottoa kuin koskea lomatiliin. Tai sijoitussalkun kokonaisuus voi jäädä hahmottumatta, jos kaikki ”palat” ovat eri paikoissa.

Uusi alku on hyvä ponnahduslauta, mutta ei riitä muuttamaan tapoja pysyvästi

Uusi alku siis tarjoaa hyvän lähtökohdan muuttaa tapojaan. Mutta se ei toki ole riittävä. Jotta lupauksissa pysytään, tarvitaan alkusysäyksen lisäksi motivaatiota, tarpeeksi yksityiskohtainen ja mitattavissa oleva lupaus, tavoitteen pilkkomista pienempiin osiin, ehkäpä joku itsensä rankaisumekanismikin. Omien pinttyneiden tapojen muuttaminen on hidasta hommaa.

Vuonna 2022 kohti parempaa taloudellista hyvinvointia?

Tyypillisesti uudenvuoden lupaukset pyörivät liikunnan, ravinnon ja ”paheiden” (alkoholi, tupakka) ympärillä. Yksi hyvä lisä listaan voisi olla myös oma talous.

Taloudellinen hyvinvointi on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun talousasiat ovat kunnossa, luo se turvallisuuden tunnetta, vähentää rahastressiä, mahdollistaa oman näköisen elämän ja pitkässä juoksussa omien tavoitteiden (niiden, jotka vaativat rahaa) saavuttamisen. Taloudellinen hyvinvointi ei ole vain euroja, vaan myös tunnetta ja psykologiaa.

Ihmisten taloustilanteet vaihtelevat ja siksi myös ”korjausliikkeet” (ja mahdolliset uudenvuoden lupaukset) voivat olla kovin erilaisia. Yhdelle se voi tarkoittaa kulutuksen vähentämistä ja oman kulutuksen järkevöittämistä sellaiseksi, että se oikeasti lisää omaa hyvinvointia. Yhdelle se voi tarkoittaa tulojen lisäämistä uuden työn tai sivutyön muodossa. Joku aloittaa säästämisen ja yksi vähentää velkojaan. Voipa se jollekulle tarkoittaa jopa säästetyistä varoista nauttimista ja kuluttamisen lisäämistä tai vaikkapa hyväntekeväisyyskohteiden löytämistä.

Hyvään alkuun pääsee pohtimalla seuraavia asioita omalta kohdaltaan:

  • Tule tietoiseksi kuluttamisestasi. Mihin rahaa oikeasti menee, onko se linjassa tulojesi kanssa ja lisääkö se oikeasti hyvinvointiasi?
  • Jos talous ei ole tasapainossa, mieti, haluatko ja pystytkö lisäämään tulojasi
  • Säästä puskuri, se tuo turvaa taloudellisia yllätyksiä vastaan
  • Mieti, onko sinulla sopivasti velkaa ja millaista velkaa se on. Varallisuutta kasvattava velka on ”parempaa” velkaa kuin saman tien kulutukseen otettu velka.
  • Suunnittele tulevaisuuttasi, unelmoi ja sijoita säännöllisesti unelmiesi täyttymisen mahdollistamiseksi. Kaikki unelmat eivät toki vaadi rahaa toteutuakseen, mutta aika moni kyllä.

 

Toivotan kaikille taloudellisesti hyvinvoivaa uutta vuotta! Ja jos uudenvuoden lupaukset syytä tai toisesta tulisi rikottua, ei hätää. Uusi alku on mahdollinen, vaikka heti seuraavana maanantaina.

 

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Teksti on julkaistu aiemmin Taloustaidon blogissa.

Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija

Ajankohtaista