Keskustelu yritysrahoituksen saatavuudesta kaipaa realismia

Kun yritys ei suostu myymään

Kuvitellaan, että yrityksesi toimii markkinassa, jossa asiakkaat haluaisivat ostaa enemmän palveluita, mutta et myy heille. Osa asiakkaista kokee, että heidät on jätetty ulkopuolelle kokonaan.

Maan hallitus pohtii, pitäisikö sinun yrityksesi velvoittaa palvelemaan kaikkia asiakkaita sen sijaan, että voisit itse valita asiakkaasi. Lisäksi valtiolla on oma yhtiö, joka tarjoaa samoja palveluja niille asiakkaille, joille sinä et myy.

Keskustelu käy kuumana. Oletko sinä ahne? Varovainen? Vai vain byrokraattinen? Ennen kuin päätellään mitään, pysähdytään hetkeksi.

Markkinatalous ja ratkaisut markkinapuutteisiin

Normaalisti markkinatalous ratkaisisi tilanteen. Sen lait eivät kuitenkaan täysin päde yleishyödyllisiä palveluita tarjoavilla toimialoilla, kuten pankkialalla. Alussa kuvailemaani tilannetta voikin verrata Suomen pankkialan ympärillä käytävään keskusteluun, jossa osa yrityksistä kokee yritysrahoituksen saatavuuden heikoksi ja osa yhdistyksistä kertoo, ettei pankkitiliä ole helppo saada avattua.

Valtiovarainministeriön työryhmä on juuri selvittänyt peruspankkipalveluvelvoitteen laajentamista koskemaan mm. mikroyrityksiä ja yhdistyksiä. Samaan aikaan valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, Finnvera, myöntää suoria lainoja erityisesti aloittaville ja mikroyrityksille silloin, kun pankki ei ole rahoitusta myöntänyt.

Puolustuksen puheenvuoro

Tilanne asettaa pankit puolustuskannalle, erityisesti kun pankin näkökulmasta yritysrahoitus toimii Suomessa pääosin hyvin, eikä merkittäviä markkinapuutteita ole: rahoituksen saatavuuden haasteet liittyvät erityisesti aloittaviin yrityksiin ja oman pääoman ehtoiseen riskirahoitukseen, johon pankkirahoitus sopii nykysääntelyn puitteissa heikosti.

Ja kukapa ei haluaisi uusia asiakkaita, joten velvoite tarjota peruspankkipalveluita kaikille ei ole ongelma, vaikka se tarkoittaisikin osittaista puuttumista elinkeinovapauteen. Haasteellisen tilanteesta tekee se, että nykyisen kattavan ja yksityiskohtaisen pankkisääntelyn lisäksi ylipäänsä tarvitaan kansallista lisäsääntelyä. Se kun aina tarkoittaa enemmän dokumentaatiota, enemmän valvontaa, enemmän kustannuksia ja vähemmän resursseja asiakastyöhön.

Jakolinjojen korostamisen sijaan tarvitaan yhteistyötä

Pankit on helppo nähdä kylminä ja byrokraattisina riskinkarttajina, mutta todellisuus on arkisempi. Asiakastyö on työn suola myös meille pankeissa työskenteleville – ja monilla suomalaisilla pankeilla on halua ja kykyä rahoittaa yrityksiä. On pelkästään hienoa voida toimia yritysten menestyksen taustajoukoissa ja olla auttamassa Suomea takaisin kasvun uralle!

Oikein mitoitettu ja tarkoituksenmukainen sääntely, sekä tiivis vuoropuhelu eri toimijoiden välillä edistävät yhteistä päämäärämme, jossa eri kokoiset ja eri puolilla Suomea toimivat yritykset saavat tarvitsemansa rahoituksen - samalla kun riskit pysyvät hallinnassa pankkien lainatessa eteenpäin tallettajien varoja.

Lopuksi, ja tuon juhlavalta kalskahtavan kappaleen jatkeeksi, haluan jakaa kolme konkreettista vinkkiä siihen, miten pienyritys parantaa mahdollisuuksiaan saada rahoitusta pankista:

1. Ole mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhteydessä pankkiisi rahoitustarpeesta.

2. Laadi selkeä liiketoiminta- ja investointisuunnitelma ja niihin liittyvät laskelmat.

3. Huolehdi, että myös omistajat ovat sitoutuneet yritykseen ja mahdolliseen uuteen hankkeeseen.

Kaipaatko yrityksellesi rahoitusta? Täytä yrityslainahakemus.

Liiketoimintajohtaja Manu Kauppilan blogikirjoitus on julkaistu aiemmin Tekniikka&Talous -lehdessä.