Euroalueen talousnäkymien heikentyminen jatkui syyskuussa, eikä käännettä parempaan ole näköpiirissä. Supistuva teollisuussektori ja kasvavat inflaatiopaineet ennustavat taloudelle heikkoa kehitystä. Kulutuskysyntä on laskussa, kun kuluttajilta menee yhä suurempi osa käytettävissä olevista tuloista kallistuneeseen energiaan ja ruokaan. Lisäksi syyskuun ennätyskorkea inflaatioluku pakottaa EKP:n nostamaan ohjauskorkoa edelleen, mikä odotettavissa olevan taantuman valossa heikentää talousnäkymiä entisestään.
Talouden hidastuminen näkyy euroalueen yhdistetyssä ostopäällikköindeksissä, joka laski syyskuussa viidettä kuukautta peräkkäin. Näistä kolme viimeisintä lukemaa ovat olleet laajentumisen ja supistumisen rajana pidetyn 50 indeksipisteen alapuolella (syyskuu 48,1, elokuu 48,9). Aktiviteetti laski sekä teollisuudessa että palveluissa, joissa kummassakin ostopäällikköindeksit ovat laskeneet myös viisi kuukautta. Teollisuuden ostopäällikköindeksi laski tasolle 48,4 (elokuu 49,6). Lasku menee pitkälti Venäjän hyökkäyksen ja kallistuneiden raaka-aineiden piikkiin. Palvelusektorin ostopäällikköindeksi laski syyskuussa tasolle 48,8.
Työttömyysaste pysyi elokuussa heinäkuussa saavutetulla ennätysalhaisella tasolla (6,6 %). Euroopan keskuspankille palkkainflaatio ei toistaiseksi ole ollut ongelma, mutta eurooppalaisittain hyvä työvoiman kysyntä ja elinkustannusten nousu asettavat paineita palkkojen nousulle. Keskuspankki voi saada apua odotettavissa olevalta euroalueen heikentyvältä taloustilanteelta, joka vähentää työvoiman kysyntää jatkossa.
Euroalueen alustava inflaatio syyskuulle nousi syyskuussa jälleen kerran odotuksia enemmän uudelle historiallisen korkealle tasolle (syyskuu 10,0 %, elokuu 9,1 %). Nousu oli laaja-alaista energian, ruoan ja palveluiden hintojen noustessa. Ydininflaatio, josta on poistettu ruoan, energian, tupakan ja alkoholin hintojen vaikutus, nousi myös mittaushistoriansa korkeimmalle tasolle (syyskuu 4,8 %, elokuu 4,3 %). Ydininflaatioon kohdistuu jatkossakin nousupaineita. Aikaisemmat toimitusketjuongelmat ovat hieman helpottaneet, mutta tuotantopanosten hinnoissa on edelleen nousupaineita, mikä näkyy myöhemmin inflaatiotasoissa.
Inflaatioluvuissa on painetta ylöspäin vielä jonkin aikaa, kun kesän jälkeen nousseen maakaasun hinnan vaikutukset leviävät laajemmalle talouteen. Vastapainona on joidenkin valtioiden yritykset hillitä energiahintojen nousua hallinnollisilla toimenpiteillä.
Korkeat inflaatioluvut pakottavat EKP:n nostamaan korkojansa jatkossakin, vaikka euroalueen korkean inflaation taustalla on energian ja raaka-aineiden hintojen nousu, eikä holtittomaksi kehittynyt kulutuskysyntä. Ongelmaa ei helpota se, että valtiot ovat energiahintojen nousun seurauksena osin pakotettuja tukemaan talouksia.
Euroopan keskuspankin neuvosto nosti syyskuun alussa pitämässään kokouksessa ohjauskorkojansa 0,75 %-yksikköä. Korkealle kohonnutta inflaatiota vastaan taistelevan keskuspankin koron nosto oli tähän mennessä korkein kertanosto. Nostopäätös oli yksimielinen, vaikka noston suuruudesta käytiin neuvostossa keskustelua. Kokouksesta myöhemmin julkaistusta muistiosta käy ilmi, että neuvosto ennakoi nostavansa korkoa myös jatkossa.
Keskuspankki on pelkästään inflaatiota koskevalla mandaatillaan vaikeassa välikädessä. Ennätyskorkea inflaatiotaso edellyttää pankilta rahapolitiikan voimakasta kiristämistä samalla, kun euroalueen talous on kääntymässä taantumaan tulevien kuukausien aikana. Ainakin tässä vaiheessa pankki painottaa inflaation taittamista laskuun ja markkinoiden inflaatio-odotusten hillitsemistä talouden taantuman kustannuksella. Tässä pankin pääasiallisena työvälineenä on ohjauskorko. Pankki ei ole toistaiseksi ajamassa tasettansa aktiivisesti alas toisin kuin Yhdysvaltojen keskuspankki. Myös aikaisemmin taseeseen ostettujen arvopapereiden erääntyessä niiden edelleen sijoittamista jatketaan.
Keskuspankki muutti myös talousennusteitansa. Euroalueen talouden reaalikasvun odotetaan olevan ensi vuonna 0,9 %, kun entinen ennuste oli 2,1 %. Päivitettykin ennuste on korkeampi kuin mitä markkinat tällä hetkellä ennustavat. Pankin ennusteet tulevien vuosien inflaatiotasoista myös muuttuivat. Ensi vuoden uusi ennuste on 5,5 % (entinen 3,5 %) ja vuodelle 2024 vastaavasti 2,3 % (2,1 %).
Keskuspankkiirien puheet koronnostojen tarpeesta ovat syyskuun aikana koventuneet. Näin siitä huolimatta, että odotukset talouskasvun taittumiselle laskuun ja sen seurauksena inflaation hidastumiselle ensi vuoden aikana ovat kasvaneet. On mahdollista, että kasvun hidastumisen lisäksi ohjauskorkoja on nostettava odotettua enemmän, jotta inflaatio laskisi keskuspankin tavoitetasolle. Pankin seuraava korkopäätös julkistetaan 27.10.2022.
Ilkka Laru, salkunhoitaja