Rahasto Nyt: Säästöpankki Eurooppa

Pitkän, raastavan korpivaelluksen jälkeen Euroopan osakemarkkinat ovat taas fokuksessa. Vuosi on alkanut vahvasti, kun tuloskasvu on ollut hieman odotettua vahvempaa ja taloudessa on orastavia merkkejä paremmasta. Keskustelu mahdollisesta tulitauosta Ukrainassa ja puolustusmenojen merkittävästä kasvattamisesta on myös lisännyt kiinnostusta houkuttelevasti arvostettuja eurooppalaisia yhtiötä kohtaan.

Rakenteelliset ongelmat ja suurvaltapolitiikan luomat moniulottiset haasteet eivät ole mihinkään hävinneet. Näistä huolimatta olemme kuitenkin optimistisia valikoitujen eurooppalaisten yhtiöiden kyvystä menestyä kansainvälisessä kilpailussa ja luoda osakkeenomistajille huomattavaa arvoa pitkällä aikavälillä.

Salkussamme olevat yritykset ovat lähtökohtaisesti monikansallisia toimijoita, jotka eivät ole riippuvaisia yhdestä maasta tai maanosasta. Salkkuyhtiöidemme liikevaihto jakautuu maaosittain seuraavasti; Eurooppa 40%, Kehittyvät Markkinat 35%, Pohjois-Amerikka 25%. Menestyksekkäät yritykset pyrkivät jatkuvasti muokkaamaan toimintaansa toimintaympäristön muuttuessa ja investoimaan sinne, missä kannattavia mahdollisuuksia on tarjolla. Tässä mielessä eurooppalainen yritys eroaa huomattavasti eurooppalaisesta valtiosta.

Eurooppa talous ja osakemarkkinat ovat olleet sijoittajien sylkykuppi niin kauan kuin muistan. Toisaalta se on ihan ymmärrettävää, sillä poliittinen toimintaympäristö on haastava, väestö vanhenee, kasvu on aneemista ja olemme jäämässä suurvaltojen jalkoihin monella rintamalla. Toisaalta pessimismi ja skeptisyys luovat myös hyvät edellytykset onnistuneelle hylättyjen helmien metsästykselle.

Euroopan markkinoilla on listattu monia toimialansa ylivoimaisia tähtiä kuten LVMH, ASML, Haleon, L’Oreal, Atlas Copco, Epiroc, Dassault Systemes ja monia muita.

Miten sitten sijoitamme eurooppalaisiin osakkeisiin?

Meitä kiinnostaa yksinomaan yritykset, joiden arvioimme pystyvän kasvattamaan osakekohtaista arvoa yli ajan. Tällaiset yritykset toimivat usein markkinoilla, missä puhaltaa myötätuuli. Niitä ohjaavat osaavat ja motivoituneet tekijät, joilla on oikeanlaiset työkalut louhia näiltä markkinoilta arvoa. Suosimamme yritykset tuottavat huomattavaa kassavirtaa, jota he pystyvät investoimaan takaisiin liiketoimintaan houkuttelevalla tuotolla ja näin luoden kasvua ja lisää kassavirtaa. Yli ajan tämä yhtälö kasvattaa yrityksen arvoa.

Tuottoa ei synny, jos maksamme liikaa. Tästä syystä olemme ainoastaan kiinnostuneita sijoittamaan silloin, kun arvioimme, että edellä mainittu arvonluontipotentiaali ei vielä heijastu vallitsevissa hinnoissa. Toisin sanoen sijoitamme osakekohtaista arvoa kasvattaviin yhtiöihin kohtuullisella hinnalla ja pyrimme luomaan tällaisista sijoituksista mahdollisimman iskunkestävän salkun.

Olen hoitanut rahastoa tällä samalla lähestymistavalla alkuvuodesta 2011 asti. Matkan aikana on sattunut ja tapahtunut, mukaan on mahtunut hyviä ja huonoja vuosia, odottamattomia tapahtumia ja käänteitä. Tästä huolimatta salkku on tuottanut tällä ajanjaksolla +7,8% p.a. (per vuosi) ylittäen markkinatuoton +0,2%-yksikköä p.a. kulujen jälkeen.

Tarinan opetus on se, että pitkäjänteinen osakesäästäminen, ilman turhaa hötkyilyä kannattaa, ja että sijoitusstrategiansa kannattaa valita huolella.

Salkunhoitaja: Johan Hamström

Mainos. Tutustu ennen lopullisten sijoituspäätösten tekemistä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan. Rahastoa hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Säästöpankki Amerikka on osakerahasto, jonka varat sijoitetaan amerikkalaisiin laatuyhtiöihin ja osakesidonnaisiin instrumentteihin tai yrityksiin. Rahasto tarjoaa tehokkaasti hajautetun ja vaivattoman tavan sijoittaa Pohjois-Amerikan osakemarkkinoille.

Markkinan uhkakuviin kuuluvat kasvanut valtionvelka, inflaation pysyminen korkealla tariffien myötä ja kireät riskipreemiot yhdistettynä osakemarkkinoiden korkeisiin arvostuskertoimiin. Edellä mainitun myötä maantieteellinen hajautus, jonka avulla yhden maan tai alueen sijoitusmarkkinan lasku ei vaikuta oleellisesti koko salkkuun tai vaikuttaa salkun tuottoon vain rajoitetusti. Tämä voi johtaa salkkuun, jossa on parempi riskikorjattu tuotto.

Miksi nyt?

Tänä vuonna tekoäly on ollut merkittävä tekijä markkinoiden tuotoissa, erityisesti teknologia-alalla, mutta sen vaikutukset ulottuvat myös laajemmin eri sektoreille, kuten energiantuotantoon. Vaikka tekoälyn tuoma tuloskasvu on hidastumassa, sen vaikutus tuottavuuteen ja liiketoimintamahdollisuuksiin on edelleen huomattava. Tekoälyn mahdollisuudet ja potentiaaliset tuotot keskittyvät todennäköisesti suurille teknologiayrityksille pitkällä tähtäimellä, sillä tekoälyyn panostaminen edellyttää huomattavia resursseja ja suuria investointeja.

Tekoälybuumin tukema vahva osakemarkkina sai lisävauhtia Trumpin valinnan myötä. Republikaanien voitto on lisännyt sijoittajien riskinottohalukkuutta, ja sääntelyn keventäminen sekä tulevat veronalennukset ovat nostaneet erityisesti Yhdysvaltain pienyhtiöitä. Trumpin suunnittelemien tariffien odotetaan nostavan inflaatiota ja mahdollisesti hidastavan talouskasvua Yhdysvalloissa, mutta vaikutukset olisivat suuremmat maissa, joihin tariffit kohdistuvat.

Jos Trumpin edellisen kauden tapahtumat toistuvat, markkinoilla voi esiintyä heiluntaa poliittisten päätösten myötä, mutta markkinaosapuolet ja yritykset ovat osittain valmistautuneet näihin muutoksiin. On hyvä muistaa, että edellisellä kaudella tariffeja lievennettiin suurten markkinaliikkeiden myötä. Suunnitellut veronalennukset ja osakkeiden takaisinosto-ohjelmat tukevat markkinoita ensi vuoden loppupuolella. Vuoden 2025 tuloskasvun odotetaan olevan yli 12 %.

Meidän tapa sijoittaa

Hallinnoimme varallisuutta pitkäjänteisesti, turvaavasti ja tuottavasti, välttäen pääomien pysyvää menetystä. Tavoitteenamme on hyödyntää laatuyhtiöiden ylivoimaa, joka korostuu ajan myötä korkoa korolle -ilmiön kautta. Kannattavat laatuyhtiöt muodostavat salkkumme perustan, tarjoten vakautta ja kasvupotentiaalia. Sijoitustoimintamme perustuu omaan itsenäiseen ja riippumattomaan yritysanalyysiin, mikä takaa objektiivisuuden ja syvällisen ymmärryksen.

Yrityksen strategia on olennainen työkalu menestyksen saavuttamiseksi tulevaisuudessa. Se auttaa yritystä ymmärtämään asiakkaiden tarpeita ja haasteita, uudistamaan toimintaansa, löytämään liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksia sekä kilpailuetuja. Strategian ymmärtäminen on keskeisessä asemassa, kun arvioimme yrityksiä sijoituskohteena. Tämä lähestymistapa varmistaa, että sijoituksemme ovat hyvin perusteltuja ja että voimme saavuttaa pitkän aikavälin tuottoja samalla välttäen karikot.

Salkunhoitaja: Anders Pelli

Tämä on mainos. Tutustu ennen lopullisten sijoituspäätösten tekemistä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan. Rahastoa hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Miksi nyt?

Kehittyvät osakemarkkinat on pitkään ollut erittäin houkuttelevasti hinnoiteltu omaisuusluokka eteenkin ottaen huomioon valtavan rakenteellisen kasvupotentiaalin mitä näiden maiden vaurastumiseen liittyy.

Tästä huolimatta osakemarkkinat ovat kehittyneet heikosti, jos vertaa esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Kehittyvien maiden osakemarkkinoiden kehityksen välillä on kuitenkin huomattavia eroja. Eteenkin Kiina, kiinteistöongelmineen on painanut kokonaistuottoja. 

Nyt on kuitenkin valoa tunnelin päässä näkyvissä, kehittyvien maiden tuloskasvu on selkeästi länsimaita nopeampaa tällä hetkellä. Tämä suhteellinen kehitys tulee mitä suuremmalla todennäköisyydellä jatkumaan lähitulevaisuudessa. Koronlaskut Yhdysvalloissa mahdollistaa myös huomattavat koronlaskut kehittyvissä talouksissa, mikä osaltaan pönkittää paikallista kysyntää.

Heikompi taala myös tukee kansainvälisten rahavirtojen ohjautumista kehittyville markkinoille. Länsimaisten korkojen ollessa korkealla ei ollut syytä etsi tuottoja muualta.

Kolmas tärkeä muutos parempaan viimeisten viikkojen aikana on ollut Kiinan aloittama elvytys, joka varmasti nostaa niin sijoittajien kuin kuluttajien riskienottohalukkuutta. Ensimmäiset merkit tästä on jo nähty syys-, lokakuun vaihteessa Kiinan osakemarkkinan noustessa melkein kolmekymmentä prosenttia muutamassa viikossa.

Salkunhoitajan silmin tilanne kehittyvillä markkinoilla näyttää tällä hetkellä erittäin houkuttelevalta eteenkin pidemmällä sijoitushorisontilla. Lyhyellä aikavälillä kurssiheilunnalta ei voi välttyä.

”Olen oppinut, että suuret mahdollisuudet ovat paikoissa, jotka ovat jääneet huomioimatta, mihin muut eivät katso” – Sir John Tempelton

”Ole pelokas, kun muut ovat ahneita. Ole ahne, kun muut ovat pelokkaita.” – Warren Buffet

Kasvua vuosikymmeniksi

Kehittyvillä markkinoilla viitataan yleisesti maihin, joiden talouksien ja osakemarkkinoiden kehityspotentiaali on huomattava. Yhteisestä nimittäjästä huolimatta kyseessä on laaja joukko hyvin erinäköisiä ja eri kehitysvaiheessa olevia maita kuten esimerkiksi Kiina, Intia, Indonesia, Korea, Brasilia, Meksiko ja Puola. 

Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana kehittyvät taloudet ovat kasvaneet länsimaita keskimääräistä nopeammin johtuen suotuisasta demografiasta sekä ripeästi nousseesta tuottavuudesta. Talouskehitys on kiihdyttänyt kaupungistumista ja keskiluokkaistumista, mikä osaltaan on lisännyt kuluttajatuotteiden ja palvelujen kuten autojen, kodinkoneiden ja päivittäistavaroiden kysyntää.

Uskomme, että nämä rakenteelliset trendit tulevat jatkumaan, mikä heijastuu ajan myötä paikallisten osakemarkkinoiden positiivisena kehityksenä. Matka ei välttämättä tule olemaan suoraviivainen, ulkoiset ja sisäiset olosuhteet liikkuvat sykleissä, aiheuttaen kasvupyrähdyksiä ja romahduksia. 

Kehittyville markkinoille sijoittamisessa on selkeästi länsimarkkinoita korkeammat riskit. Taloudet ovat nuoria, mikä voi näkyä talouskasvun sekä osake- ja valuuttakurssien voimakkaana heiluntana. Vakautta luovat instituutio ovat vähemmän kehittyneitä. Politiikalla ja poliitikoilla on isompi merkitys.

Vastuullisuuteen liittyvät näkökulmat eivät myöskään välttämättä vastaa niitä odotuksia, mihin on Pohjoismaissa totuttu, johtuen näiden maiden erilaisesta kehitysvaiheesta. 

Meidän tapa sijoittaa

Sijoitamme ensisijaisesti alueille, missä olosuhteet pidemmän aikavälin suotuisalle kehitykselle ovat otolliset ja osakemarkkinoiden hinnoittelu on houkutteleva.
Hahmotamme trendejä ja käännekohtia tarkastelemalla yksinkertaisia, ”kovia (esim. talousdata) sekä pehmeitä (esim. politiikka) indikaattoreita”. Pitkälle tulevaisuuteen ennustaminen onnistuu harvoin, mutta positiivisen trendin päällä surfaaminen niin kauan kuin se kantaa on järkevää. Isot linjat hahmottuva yleensä paremmin, mitä vähemmän kiinnittää huomiota taustameluun.

Keskeisiä tunnusmerkkejä otollisille olosuhteille ovat mm. uudistusmyönteiset vallanpitäjät, kasvava työikäinen väestö, investoinnit infrastruktuuriin ja tehtaisiin, kasvava ulkomaankauppa sekä konservatiivinen julkisen sekä yksityisen sektorin taloudenhallinta.

Otollisten olosuhteiden ohella aiomme myös hyödyntää opportunistisesti markkinoiden meille tarjoamia lyhyen aikavälin mahdollisuuksia, esim. erinäisiä sijoittajien pelkotiloista aiheutuvia ylilyöntejä.

Osakepoiminnan ulkoistamme paikalliseen markkinaan erikoistuneille salkunhoitajille. Valintaprosessia korostuu; paikallistuntemus, sijoitusstrategian uskottavuus sekä näytöt menestyksekkäästä salkunhoidosta.

Säästöpankki Kehittyvät markkinat -sijoitusrahastoa hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Salkunhoitaja: Johan Hamström

Korkojen noustua nollatasoilta takaisin normaaleille tasoille on korkosijoittaminen palannut juurilleen. Korkosijoittamisen ydin on välttää maksuhäiriöt ja kerätä lainan juoksuaikana kertyvät korot juoksevana tuottona. Korkojen laskiessa sijoittaja saa myös pääomatuottoja arvonnoususta. Paras hetki aloittaa korkosijoittaminen onkin silloin, kun korot ovat korkealla ja lähdössä laskuun. Nyt tämä hetki on käsillä, kun Euroopan keskuspankki on aloittanut koronlaskut ja Yhdysvaltain keskuspankki aloittanee omat laskunsa syksyn aikana.

Säästöpankki Korkosalkku sijoittaa korkoinstrumentteihin maailmanlaajuisesti. Sijoitukset tehdään pääsääntöisesti toisten rahastojen kautta. Rahaston sijoituskohteeksi sopii mikä tahansa korkoa maksava instrumentti. Vaihtoehtoja löytyy runsaasti perinteisistä joukkovelkakirjalainoista kahdenvälisiin rahoitussopimuksiin ja kaikkea siltä väliltä. Joustava lähestymistapa sijoittamiseen on tärkeää. Markkinasyklit ovat nopeutuneet, joten luottoriskiä on pystyttävä säätämään nopeasti. Samoin korkoriskin säätely. Korkojen heilunta on viime aikoina ollut voimakasta ja korkoriskiä aktiivisesti säätämällä on ollut mahdollista tehdä hyviä tuottoja.

Keskeistä rahaston sijoitusstrategiassa on myös sijoittaa erilaisiin riskilisiin, joiden avulla sijoituksista saa korkeampaa tuottoa suhteessa otettuun riskiin. Tällainen riskilisä voi olla esimerkiksi heikompi likviditeetti, jota kompensoidaan korkeammalla tuotolla. Tai monimutkaisempi sijoituskohde, josta myös kompensoidaan korkeammalla tuotolla. Yhdistettynä aktiivinen korko- ja luottoriskin hallinta, sekä riskilisien hyödyntäminen tuo laajaa markkinaa korkeamman tuoton keskipitkällä aikavälillä.

Säästöpankki Korkosalkku -rahasto sopii sijoittajalle, joka haluaa kohtuullista tuottoa yli suositellun sijoitusajan. Se sopii myös osaksi hajautettua sijoitussalkkua osakesijoitusten rinnalle.

Säästöpankki Korkosalkku -sijoitusrahastoa hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Salkunhoitaja: Lassi Kallio

Säästöpankki Kiinteistö -erikoissijoitusrahasto sijoittaa varansa kiinteistömarkkinoille pääsääntöisesti toisten rahastojen kautta. Rahaston päämarkkina-alue on Suomi, mutta sijoituksia hajautetaan myös hieman Euroopan kasvukeskuksiin. Sijoitukset hajautetaan laajasti erityyppisiin kiinteistöihin, joista jokaisella on omanlaisensa riskiprofiili. Sijoituksia on asunnoissa, liikekiinteistöissä, lähipalvelukeskuksissa, hoivakiinteistöissä, logistiikkakiinteistöissä ja datakeskuksissa. Asunnot sijaitsevat kasvukeskuksissa Suomessa ja Euroopassa. Logistiikkakiinteistöt ovat Euroopan liikenteen solmukohdissa, sekä niin sanottoina viimeisen mailin jakelukeskuksina Euroopan keskeisten kaupunkien liepeillä. Yhteinen nimittäjä kaikilla sijoituskohteilla on hyvä sijainti, missä kysyntä laadukkaille kiinteistöille ei ole poistumassa. Rahaston sijoituksista valtaosa on vakaata vuokratuottoa tarjoavissa laatukiinteistöissä. Lisätuottoa haetaan maltillisella määrällä kiinteistökehityskohteita, missä osa tuotosta muodostuu kiinteistön arvonnousulla vuokratuoton lisäksi.

Inflaatio itsessään ei ole kiinteistösijoituksille ongelma, koska vuokrat ovat sidottu kuluttajahintaindekseihin ja vuokrat tarkistetaan vuosittain kustannustason nousua vastaamaan. Inflaatiosta seurannut korkojen nousu sen sijaan on laskenut kiinteistöjen arvoja ja hidastanut kiinteistökauppojen toteutumista. Kiinteistösijoittajalle tämä ei ole pelkästään negatiivinen asia. Alhaisemman ostohinnan ja kohonneen vuokratason ansiosta vuokratuotot ovat aiempaa korkeampia ja pelkällä vuokratuotollakin omaisuus karttuu tasaisesti. Talouden hidastumisesta huolimatta ovat rahaston kohteiden vuokrausasteet pysyneet hyvinä, yli 90 prosentissa. Vuokralaiset ovat myös maksaneet vuokransa ajallaan ja täysimääräisenä. Sijainnin lisäksi vuokralaisten valinta on kiinteistösijoittamisessa tärkeää. Rahaston vuokralaisista suuri osa on kaikkein luottokelpoisimpia suuryrityksiä, sekä julkisen sektorin toimijoita pitkillä vuokrasopimuksilla.

Säästöpankki Kiinteistö -erikoissijoitusrahasto on erinomainen vaihtoehto säästäjälle, joka miettii kiinteistömarkkinoille sijoittamista tai esimerkiksi asuntosijoittajalle, joka haluaa hajauttaa sijoituksiaan laajemmin kiinteistösektorille. Tämänhetkinen vuokratuotto maltillisesti vivutettuna tuottaa vajaan 10 prosentin vuotuista tuottoa. Korkotason lasku ja talouskasvun voimistuminen tulevat aikanaan tukemaan myös kiinteistöjen arvostuksia.

Säästöpankki Kiinteistö -erikoissijoitusrahastoa hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Salkunhoitaja: Lassi Kallio

Kasvua vuosikymmeniksi

Kehittyvillä markkinoilla viitataan yleisesti maihin, joiden talouksien ja osakemarkkinoiden kehityspotentiaali on huomattava. Yhteisestä nimittäjästä huolimatta kyseessä on laaja joukko hyvin erinäköisiä ja eri kehitysvaiheessa olevia maita kuten esimerkiksi Kiina, Intia, Indonesia, Korea, Brasilia, Meksiko ja Puola. 

Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana kehittyvät taloudet ovat kasvaneet länsimaita keskimääräistä nopeammin johtuen suotuisasta demografiasta sekä ripeästi nousseesta tuottavuudesta. Talouskehitys on kiihdyttänyt kaupungistumista ja keskiluokkaistumista, mikä osaltaan on lisännyt kuluttajatuotteiden ja palvelujen kuten autojen, kodinkoneiden ja päivittäistavaroiden kysyntää.

Uskomme, että nämä rakenteelliset trendit tulevat jatkumaan, mikä heijastuu ajan myötä paikallisten osakemarkkinoiden positiivisena kehityksenä. Matka ei välttämättä tule olemaan suoraviivainen, ulkoiset ja sisäiset olosuhteet liikkuvat sykleissä, aiheuttaen kasvupyrähdyksiä ja romahduksia. 

Kehittyville markkinoille sijoittamisessa on selkeästi länsimarkkinoita korkeammat riskit. Taloudet ovat nuoria, mikä voi näkyä talouskasvun sekä osake- ja valuuttakurssien voimakkaana heiluntana. Vakautta luovat instituutio ovat vähemmän kehittyneitä. Politiikalla ja poliitikoilla on isompi merkitys. Vastuullisuuteen liittyvät näkökulmat eivät myöskään välttämättä vastaa niitä odotuksia, mihin on Pohjoismaissa totuttu, johtuen näiden maiden erilaisesta kehitysvaiheesta. 

Meidän tapa sijoittaa

Sijoitamme ensisijaisesti alueille, missä olosuhteet pidemmän aikavälin suotuisalle kehitykselle ovat otolliset ja osakemarkkinoiden hinnoittelu on houkutteleva.
Hahmotamme trendejä ja käännekohtia tarkastelemalla yksinkertaisia, ”kovia (esim. talousdata) sekä pehmeitä (esim. politiikka) indikaattoreita”. Pitkälle tulevaisuuteen ennustaminen onnistuu harvoin, mutta positiivisen trendin päällä surfaaminen niin kauan kuin se kantaa on järkevää. Isot linjat hahmottuva yleensä paremmin, mitä vähemmän kiinnittää huomiota taustameluun.

Keskeisiä tunnusmerkkejä otollisille olosuhteille ovat mm. uudistusmyönteiset vallanpitäjät, kasvava työikäinen väestö, investoinnit infrastruktuuriin ja tehtaisiin, kasvava ulkomaankauppa sekä konservatiivinen julkisen sekä yksityisen sektorin taloudenhallinta.

Otollisten olosuhteiden ohella aiomme myös hyödyntää opportunistisesti markkinoiden meille tarjoamia lyhyen aikavälin mahdollisuuksia, esim. erinäisiä sijoittajien pelkotiloista aiheutuvia ylilyöntejä.

Osakepoiminnan ulkoistamme paikalliseen markkinaan erikoistuneille salkunhoitajille. Valintaprosessia korostuu; paikallistuntemus, sijoitusstrategian uskottavuus sekä näytöt menestyksekkäästä salkunhoidosta.

Miksi nyt?

• Hyvät kasvunäkymät
• Houkutteleva hinnoittelu
• Houkutteleva valuutta
• Suotuisat olosuhteet osakepoiminnoille
• Harva omistaa, vielä harvempi välittää

”Olen oppinut, että suuret mahdollisuudet ovat paikoissa, jotka ovat jääneet huomioimatta, mihin muut eivät katso” – Sir John Tempelton

”Ole pelokas, kun muut ovat ahneita. Ole ahne, kun muut ovat pelokkaita.” – Warren Buffet

Salkunhoitaja: Johan Hamström

Säästöpankki Kiinteistö -erikoissijoitusrahasto sijoittaa varansa kiinteistömarkkinoille pääsääntöisesti toisten rahastojen kautta. Rahaston päämarkkina-alue on Suomi, mutta sijoituksia hajautetaan myös hieman Euroopan kasvukeskuksiin. Sijoitukset hajautetaan laajasti erityyppisiin kiinteistöihin, joista jokaisella on omanlaisensa riskiprofiili. Sijoituksia on asunnoissa, liikekiinteistöissä, lähipalvelukeskuksissa, hoivakiinteistöissä, logistiikkakiinteistöissä ja datakeskuksissa. Asunnot sijaitsevat kasvukeskuksissa Suomessa ja Euroopassa. Logistiikkakiinteistöt ovat Euroopan liikenteen solmukohdissa, sekä niin sanottoina viimeisen mailin jakelukeskuksina Euroopan keskeisten kaupunkien liepeillä. Yhteinen nimittäjä kaikilla sijoituskohteilla on hyvä sijainti, missä kysyntä laadukkaille kiinteistöille ei ole poistumassa. Rahaston sijoituksista valtaosa on vakaata vuokratuottoa tarjoavissa laatukiinteistöissä. Lisätuottoa haetaan maltillisella määrällä kiinteistökehityskohteita, missä osa tuotosta muodostuu kiinteistön arvonnousulla vuokratuoton lisäksi.

Inflaatio itsessään ei ole kiinteistösijoituksille ongelma, koska vuokrat ovat sidottu kuluttajahintaindekseihin ja vuokrat tarkistetaan vuosittain kustannustason nousua vastaamaan. Inflaatiosta seurannut korkojen nousu sen sijaan on laskenut kiinteistöjen arvoja ja hidastanut kiinteistökauppojen toteutumista. Kiinteistösijoittajalle tämä ei ole pelkästään negatiivinen asia. Alhaisemman ostohinnan ja kohonneen vuokratason ansiosta vuokratuotot ovat aiempaa korkeampia ja pelkällä vuokratuotollakin omaisuus karttuu tasaisesti. Talouden hidastumisesta huolimatta ovat rahaston kohteisen vuokrausasteet pysyneet hyvinä, yli 90 prosentissa. Vuokralaiset ovat myös maksaneet vuokransa ajallaan ja täysimääräisenä. Sijainnin lisäksi vuokralaisten valinta on kiinteistösijoittamisessa tärkeää. Rahaston vuokralaisista suuri osa on kaikkein luottokelpoisimpia suuryrityksiä, sekä julkisen sektorin toimijoita pitkillä vuokrasopimuksilla.

Säästöpankki Kiinteistö -erikoissijoitusrahasto on erinomainen vaihtoehto säästäjälle, joka miettii kiinteistömarkkinoille sijoittamista tai esimerkiksi asuntosijoittajalle, joka haluaa hajauttaa sijoituksiaan laajemmin kiinteistösektorille. Tämänhetkinen vuokratuotto maltillisesti vivutettuna tuottaa vajaan 10 prosentin vuotuista tuottoa. Korkotason lasku ja talouskasvun voimistuminen tulevat aikaan tukemaan myös kiinteistöjen arvostuksia.

Säästöpankki Kiinteistö -erikoissijoitusrahastoa hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Salkunhoitaja: Lassi Kallio

Säästöpankki Kotimaa on osakerahasto, jonka varat sijoitetaan pääosin suomalaisiin pörssinoteerattuihin yhtiöihin. Rahasto toteuttaa aktiivista sijoitusfilosofiaa, jossa aktiivinen riski on verrattain korkea ja poikkeamat vertailuindeksin sisältöön ovat merkittäviä. Rahaston sijoitustoiminnan tavoitteena on saavuttaa aktiivisella salkunhoidolla hyvä pitkän aikavälin tuotto, joka ylittää vertailuindeksin tuoton. Rahastoon liittyy markkinariski sekä maatieteelliseen keskittymiseen liittyvä riski. Koska rahasto sijoittaa suhdanneherkälle ja varsin pienelle Suomen osakemarkkinalle, sen riskitaso on keskimääräistä korkeampi. Korkeasta riskitasosta johtuen rahaston suositeltu sijoitusaika on vähintään 7 vuotta. Sijoitusrahasto Säästöpankki Kotimaan rahastopääoma on noin 424 miljoonaa euroa.

Säätöpankki Kotimaa sijoittaa laadukkaisiin ja houkuttelevasti hinnoiteltuihin yrityksiin, joilla on kohtuullinen riskiprofiili. Laadukkaiden yhtiöiden suhdanneherkkyys on tavanomaista pienempi ja yritystoiminnan riskit normaalia helpommin ennustettavia. Laadukkaiden yhtiöiden muita tunnusmerkkejä ovat kestävä kilpailuetu, korkea pääoman tuotto, todennäköinen kasvupotentiaali, hyvä asema arvoketjussa, vastuullinen liiketoimintamalli, vähän pääomaa sitova liiketoimintamalli ja hyvä johdon toiminnan laatu sekä uskottavuus. Rahasto käyttää pörssilistan koko markkina-arvoskaalaa. Valtaosa sijoituksista on suurissa yhtiöissä, mutta sekä keskisuuret että pienet yritykset ovat myös edustettuina rahastossa.

Rahaston salkunhoito perustuu rahastonhoitajan ja salkunhoitotiimin näkemyksiin. Rahasto koostuu noin 50 osakkeesta. Fundamentaalianalyysi ja yritysvierailut ovat keskeisiä osakevalinnassa. Suurimmissa sijoituksissa pyritään vierailemaan kerran vuosineljänneksessä. Rahasto ottaa voimakkaasti näkemystä osakevalintojen suhteen, mikä onnistuessaan nostaa huomattavasti rahaston tuottoa. Epäonnistuminen osakevalinnassa puolestaan heikentää osakerahaston tuottoa. Rahaston sijoitusastetta osakkeisiin pyritään laskemaan hieman talousnäkymien synkistyessä. Lisäksi salkun sisältöä vaihdetaan vähemmän riskisiin yhtiöihin, jolloin pyritään välttämään osa kurssilaskusta. Parempien aikojen ja kurssinousujen aikana rahasto pidetään täysin osakkeisiin sijoitettuna. Sijoituskohteiksi valitaan suuremman tuottopotentiaalin ja riskin yhtiöitä, jolloin hyödynnetään kurssinousut.

Suomen pörssissä on listattuna varsin syklisiä osakkeita. Erityisesti konepajayhtiöt ja perusteollisuus ovat vahvasti edustettuina, minkä johdosta Suomen pörssi kehittyy hyvässä suhdannetilanteessa usein muita maailman pörssejä paremmin. Heikossa suhdannetilanteessa kehitys on usein yleistä pörssikehitystä heikompi, kuten vuonna 2023. Suomen pörssin kurssivaihtelu (pörssin beta) on siten muuta maailmaa suurempi. Lisäksi Suomen pörssi on erittäin keskittynyt. Kone (7,5 %) Nordea (7,3 %), Nokia (6,8 %), Sampo (6,5 %), Neste (6,3 %) ja Fortum (4,8 %) muodostavat jo 39,2 % vertailuindeksin sisällöstä. Muita ison painon omaavia yhtiöitä ovat UPM (4,7 %), Wärtsilä (4,3 %), Metso (4,1 %) ja Elisa (4,0 %).

Korkea inflaatio ja sen johdosta tiukentunut keskuspankkipolitiikka on alentanut globaalia toimeliaisuutta, ja globaalin talouden kasvu oli varsin vaatimatonta viime vuonna. Taloudellinen aktiviteetti jatkuu normaalia alhaisemmalla tasolla alkuvuodenkin aikana. Keskuspankkien rahapolitiikka kääntyy kasvua tukevaksi kevään tai viimeistään alkukesän aikana, mikä tukee taloudellista toimeliaisuutta. Tämä näkyy piristyvänä talouskasvuna vuoden toiselta vuosipuoliskolta lähtien. Kevään kuluessa sijoittajien usko piristyvään talouskasvuun lisääntyy, ja sijoittajat uskaltavat katsoa heikon taloudellisen ajan yli loppuvuoteen ja ensi varsinkin ensi vuoteen. Talous- ja sijoitusnäkymien vähitellen piristyessä kansainvälisten sijoittajien kiinnostus kohdistuu kasvavassa määrin syklisiin osakkeisiin, ja siten myös Suomen osakemarkkinoille. Tämä luo hyvän myötätuulen suomalaisten yhtiöiden kurssikehitykselle heikon viime vuoden jälkeen.

Säästöpankki Kotimaa -sijoitusrahastoa hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Salkunhoitaja: Olli Tuuri

Säästämistavoitteen toteuttamiseen ei välttämättä tarvitse useita eri sijoituskohteita. Itse asiassa valtaosalle säästäjistä yksi ratkaisu on kaikkein tehokkain valinta. Kun riskinottohalukkuus on määritelty oikein, vastaa salkku riskitasoa aina sovitusti, eikä salkun tasapainottamisesta tule veroseuraamuksia. Säästäjän ei myöskään itse tarvitse kantaa huolta varojen sijoittamisesta eri markkinoille eri markkinatilanteissa. Se hoituu salkunhoitajan toimesta ja säästäjä voi keskittyä itselleen tärkeisiin asioihin. Varat on myös joka tilanteessa hajautettu laajasti kansainvälisille arvopaperimarkkinoille ja riski pääoman menetyksestä on pieni. Säästöpankin ratkaisurahastoperheestä löytyy sopiva ratkaisu jokaiselle säästäjälle.

Säästöpankki Maltti on korkopainotteinen rahasto, joka sopii varovaiselle sijoittajalle. Rahaston sijoituksista sijoitetaan viidennes osakkeisiin maailmanlaajuisesti ja loput hajautetaan korkomarkkinoille. Nykyisessä markkinatilanteessa korkosijoitukset tuottavat hyvää juoksevaa tuottoa ja tasapainottavat osakemarkkinoiden heilahteluja. Osakesijoituksista saa korkeampaa tuottoa pitkällä aikavälillä.

Säästöpankki Ryhti puolestaan hajauttaa sijoitukset tasapainoisesti osake- ja korkomarkkinoiden välillä. Se yhdistää osake- ja korkomarkkinoiden parhaat puolet. Osakesijoitukset hajautetaan maailmanlaajuisesti pääpainon ollessa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Korkosijoitukset ovat enimmäkseen Euroopassa, eikä valuuttariskistä näin ollen tarvitse huolehtia. Rahasto sopii hyvin sijoittajalle, joka sietää hieman riskiä ja saa vastaavasti korkeamman tuotto-odotuksen.

Säästöpankki Kantti sopii sijoittajalle, joka on valmis ottamaan korkeampaa osakeriskiä. Rahaston sijoituksista 80 prosenttia sijoitetaan osakemarkkinoille maailmanlaajuisesti ja 20 prosenttia hajautetaan pääosain eurooppalaisille korkomarkkinoille tasaamaan salkun markkina-arvon heilahteluja. Korkosijoitukset tasaavat osakemarkkinoiden heilahteluja ja tuovat kuponkituottoa salkkuun. Pitkällä aikavälillä valtaosa salkun tuotoista muodostuu osakesijoituksista.

Rahastojen sijoitukset toteutetaan palkittujen Säästöpankki -rahastojen ja pörssilistattujen ETF -rahastojen avulla. Salkuissa yhdistyy aktiivisen ja passiivisen sijoittamisen parhaat puolet. Säästöpankki -rahastojen noudattama laatuyhtiöstrategia tuottaa todistetusti ylituottoa pitkällä aikavälillä ja passiivisilla rahastoilla sijoittaja saa täyden markkinatuoton.

Ratkaisurahastoja (Maltti, Ryhti ja Kantti) hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Salkunhoitaja: Lassi Kallion

Säästöpankki Pitkäkorko -rahasto sijoittaa euroalueen valtionlainoihin. Euromaiden valtionlainat olivat pitkään epäkiinnostava, suorastaan luotaantyöntävä omaisuusluokka, kun rahapoliittinen elvytys oli kiivaimmillaan edellisen 10 vuoden ajan.

Kirjoitushetkellä euromaat tuottavat keskimäärin 3,25 prosenttia ja ainoastaan 20 kuukautta taaksepäin tuottotaso oli 0 prosenttia, hetkittäin jopa negatiivinen. Euroopan keskuspankki (EKP) painoi ohjauskorkonsa nollaan ja talletuskorkonsa selvästi negatiiviseksi pyrkiessään palauttamaan inflaation lähelle 2 prosentin tavoitetasoa finanssi- ja velkakriisien jälkimainingeissa. Lisäksi se osti suunnattomat määrät eurovaltionlainoja sekä yrityslainoja markkinoilta kasvattaen taseensa moninkertaiseksi suhteessa lähtötasoon. Inflaatiota ei saatu aikaiseksi millään, kunnes pandemian vaikutukset sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekoittivat maailmantalouden.

EKP on nostanut korkojaan 4,25 prosenttiyksikköä ja Yhdysvaltojen Fed vielä enemmän reilussa vuodessa. Vaikutus näkyy mm. ostopäällikköindekseissä heikkoutena ja kiristyksen viimeinen osa on vasta lyömässä läpi reaalitalouteen. Rahapolitiikan kiristysvauhti on ollut historiallinen, kuten oli myös lähtökohta ja ainakin yksi sukupolvi nuoria aikuisia ehti tottua korkojen mataluuteen tai siihen, ettei korkoja ollut. Kaikki tämä huomioiden on hyvin mahdollista, ettei talous kestä nähtyä korkojen nousua ja keskuspankit joutuvat kääntämään politiikkansa suunnan hyvin nopeasti. Inflaatio on euroalueella jo matkalla kohti tavoitetta ja mikäli tarkastellaan euroalueen inflaatiota koko sen historian ajalta, ei inflaatio keskimäärin noussut lähellekään 2 prosentin tasoa – ollen n. 1,7 prosenttia vuodesta 1997 vuoden 2020 loppuun. Mikäli viime vuosien kiivaampi inflaatiovauhti otetaan mukaan tarkasteluun, päästään juuri ja juuri 2 prosenttiin. Tulos on vielä dramaattisempi, mikäli tarkastellaan ns. pohjainflaatiota, josta on poistettu epävakaat energian- ja ruoan hinnan muutokset. Eli ennen pandemiaa inflaatiotavoitteeseen ei ylletty ja viime vuosien inflaatiopiikin aiheutti poikkeusolot, mihin reagoitiin historiallisen tiukasti. Ylilyönti kiristyksessä on siis jopa todennäköinen ja käänne voi tulla yllättäen. Keskuspankkiirit puhuvat palkankorotusten vaikutuksista, mutta minkälainen vaikutus esimerkiksi 10 prosentin korotuksilla on kulutukseen ja sitä kautta inflaatioon, mikäli asuntolainan korkokulut ovat moninkertaistuneet ja energialaskut nousseet dramaattisesti?

Korkotaso on nyt toinen kuin edellisen kymmenen vuoden aikana ja euromaiden valtionlainoissa voidaan nauttia houkuttelevasta juoksevasta tuotosta. Lisäksi vielä tärkeämpi tekijä tässä omaisuusluokassa on sen säästäjän/sijoittajan salkkua tasapainottava vaikutus. Valtionlainat laskevat salkun kokonaisriskiä ja toimii ikään kuin salkkuvakuutuksena, kun markkinoilla syystä tai toisesta myllertää.

Korkosalkunhoitaja: Mikko-Pekka Rautiainen

Säästöpankki Eurooppa on osakerahasto, jonka varat sijoitetaan eurooppalaisiin
laatuyhtiöihin ja osakesidonnaisiin instrumentteihin tai yrityksiin. Rahasto tarjoaa tehokkaasti hajautetun ja vaivattoman tavan sijoittaa eurooppalaisille osakemarkkinoille.

Euroopan talous ja osakemarkkinat eivät ole olleet sijoittajien fokuksessa miesmuistiin. Poliittinen toimintaympäristö on haastava, väestö vanhenee, kasvu on aneemista ja olemme jäämässä suurvaltojen jalkoihin monella rintamalla. Mutta toisaalta pessimismi ja skeptisyys luovat myös hyvät edellytykset onnistuneelle hylättyjen helmien metsästykselle.

Sijoittamalla osakkeeseen ostetaan osa yritystä, ei maanosaa tai valtioita. Se että yritys sattuu olemaan listattuna eurooppalaisen maan osakemarkkinoilla ei tarkoita, että sen kohtalo on sidottu sen maan tai maanosan kehitykseen.

Euroopassa listatut yritykset ovat monikansallisia toimijoita. Esimerkiksi rahaston omistamien yhtiöiden liikevaihto jakautuu seuraavasti: Eurooppa 40 %, Kehittyvät Markkinat 35 % ja Pohjois-Amerikka 25 %. Menestyksekkäät yritykset pyrkivät jatkuvasti muokkaamaan toimintaansa toimintaympäristön muuttuessa, investoimalla sinne missä kannattavia mahdollisuuksia on tarjolla. Tässä mielessä eurooppalainen yritys eroaa huomattavasti eurooppalaisesta valtiosta.

Euroopan markkinoilla on listattu monia toimialansa ylivoimaisia tähtiä (LVMH, ASML, Nestle, L’Oreal, Atlas Copco), mutta myös liuta kehäraakkeja. Tästä syystä osakevalinta korostuu.

Miten me sitten sijoitamme eurooppalaisiin osakkeisiin?

Meitä kiinnostaa yksinomaan yritykset, joiden arvioimme pystyvän kasvattamaan osakekohtaista arvoa yli ajan.

Tällaiset yritykset toimivat usein markkinoilla missä puhaltaa myötätuuli. Niitä ohjaavat osaavat ja motivoituneet tekijät, joilla on oikeanlaiset työkalut louhia näiltä markkinoilta arvoa.

Suosimamme yritykset tuottavat huomattavaa kassavirtaa, jota ne pystyvät investoimaan takaisin liiketoimintaansa houkuttelevalla tuotolla ja näin luomaan kasvua ja lisäämään kassavirtaa. Yli ajan tämä yhtälö kasvattaa yrityksen arvoa.

Tuottoa ei synny, jos maksamme liikaa, tästä syystä olemme ainoastaan kiinnostuneita sijoittamaan silloin kun arvioimme, että edellä mainittu arvonluontipotentiaali ei vielä heijastu vallitsevissa hinnoissa.

Toisin sanoen sijoitamme osakekohtaista arvoa kasvattaviin yhtiöihin kohtuullisella hinnalla ja pyrimme luomaan tällaisista sijoituksista mahdollisimman iskunkestävän salkun.

Olen hoitanut rahastoa tällä samalla lähestymistavalla alkuvuodesta 2011. Matkan aikana on sattunut ja tapahtunut, mukaan on mahtunut hyviä ja huonoja vuosia, odottamattomia tapahtumia ja käänteitä. Tästä huolimatta salkku on tuottanut tällä ajanjaksolla +7,6 % p.a. ylittäen markkinatuoton +0,6 %-yksikköä p.a.-kulujen jälkeen.

Tarinan opetus on se, että pitkäjänteinen osakesäästäminen, ilman turhaa hötkyilyä kannattaa ja että sijoitusstrategiansa kannattaa valita huolella.

Osakesalkunhoitaja: Johan Hamström

Säästöpankki Pitkäkorko -sijoitusrahasto on pitkän koron rahasto, joka sijoittaa varansa pääasiassa euroalueen valtioiden euromääräisiin viitelainoihin, esimerkiksi kiinteäkorkoisiin joukkovelkakirjalainoihin.

Eurovaltioiden joukkovelkakirjalainoista on tullut pitkän hiljaiselon jälkeen taas mielenkiintoinen sijoituskohde. Nuo jvk-lainat eli bondit ovat pitkän koron sijoituksia, joiden arvo muuttuu markkinakorkojen mukaan käänteisesti eli korkojen noustessa nykyisten sijoitusten arvo laskee. Tästä ilmiöstä näimme karmaisevan esimerkin viime vuonna pitkien korkojen noustua negatiivisen puolelta yli 3 prosentin tasolle eurovaltioiden keskimääräistä korkoa tarkasteltaessa.

Eurovaltioiden bondit olivat pitkään tylsä tai jopa luotaantyöntävä kohde sijoitettavalle varallisuudelle, kun Euroopan keskuspankki (EKP) harjoitti epätavanomaisen kevyttä rahapolitiikkaa painamalla pitkiä korkoja alaspäin massiivisilla osto-ohjelmillaan. Se onnistui painamaan ne niin alhaisiksi, että ajoittain liikuttiin pitkiäkin aikoja negatiivisten korkojen parissa. Mm. Saksan korot olivat kevään 2019 ja tammikuun 2022 välillä lähes poikkeuksetta miinusmerkkisiä pl. aivan pisimmät korot kuten 30-vuotinen.

Noin matalina pitkän koron sijoituksista puuttui kaksi olennaista tekijää, jotka tekevät niistä houkuttelevan sijoituskohteen. Ensimmäinen on tietysti puuttunut juokseva korko, jota ei käytännössä ollut. Toinen tekijä oli lähes olematon vara liikkua koroissa alaspäin. Korkojen laskiessa, nykyisten korkosijoitusten arvo nousee ja näin tapahtuu yleensä markkinoiden panikoidessa asiasta tai toisesta. Eli riskisempien omaisuusluokkien laskiessa on pitkän koron sijoituksilla ollut tapana nousta korkojen laskun myötä, jolloin ne tasapainottavat sijoittajan salkkua toimien ikään kuin salkkuvakuutuksena laskemalla salkun kokonaisriskiä.

Nyt Eurovaltioiden bondien keskikorko on n. 2,8 % ja taantuman iskiessä laskuvaraa on, joten molemmat ehdot omaisuusluokan ”sijoituskelpoisuudelle” täyttyvät.

Korkosalkunhoitaja: Mikko Rautiainen