Säästämisbarometri 2022: Talousasiat sotkevat ihmisten yöunia, mutta huoli voi olla enemmän psykologinen kuin todellinen

Säästöpankin vuosittain toteuttama Säästämisbarometri selvitti suomalaisten suhtautumista omaan talouteensa. 45–54-vuotiaiden turvallisuuden tunne omaa taloutta kohtaan on vähentynyt roimasti, peräti 18 prosenttiyksikköä viime vuoteen verrattuna. Myös unettomat yöt ovat lisääntyneet 5 prosenttiyksikköä. Moni huoli voi kuitenkin olla enemmän psykologinen kuin todellinen.

Säästöpankin brändikuva.

Suomalaiset kärsivät nyt unettomista öistä ja epävarmuudesta, mitä tulee oman talouden tilanteeseen ja hallinnan tunteeseen. Näin käy ilmi Säästöpankin tuoreesta Säästämisbarometrista. 

”Koronavuotena 2020 taloudellinen ahdinko iski etenkin lomautettuihin ja yrittäjiin, mutta nyt yleinen taloustilanne ja hintojen nousu iskee kaikkiin”, Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen luotaa. 

Rahaa jää nyt ihmisillä säästöön viime vuotta vähemmän. Tänä vuonna 27 % on täysin samaa mieltä siitä, että rahaa jää säästöön, kun viime vuonna näin koki 31 %. 

Säästöpankki ennustaa, että Suomen talous ajautuu lievään taantumaan, ja ensi vuonna talous supistuu 0,2 %:ia. Tänä vuonna päästään vielä 2 %:n talouskasvuun hyvän alkuvuoden siivittämänä. 

Taloustilanne menee monella suomalaisella nyt uniin. Unettomat yöt ovat lisääntyneet 5 prosenttiyksikköä viime vuodesta (42 % vs. 37 %), ja etenkin miehet viettävät unettomia öitä viime vuotta enemmän. Turvallisuuden tunne taas on laskenut naisilla enemmän kuin miehillä.

”Kun talous menee uniin, olisi tärkeää saada omasta tilanteesta totuudenmukainen tilannekuva eikä kuvitella pahinta. Osa peloista voi olla psykologisia eikä todellisia”, Mikkonen huomauttaa. 

Taloustilanteessa on Mikkosen mukaan hyviäkin puolia: Työllisyystilanne on hyvä, suomalaisilla on edelleen säästöjä korona-ajan jäljiltä ja odotettavissa on vain lievä taantuma - eli tilanne ei ole niin katastrofaalinen kuin mitä mediasta välittyy. 

”Kannattaa käydä oman talouden luvut läpi. Voi olla suuri helpotus huomata, ettei tilanne olekaan niin kauhea kuin miltä se tuntui. Ja jos pitää ryhtyä korjaustoimiin, voidaan selvittää mahdolliset turhat menot, laittaa laina lyhennysvapaalle vähäksi aikaa, ja pohtia, voiko omaa tulotasoa nostaa jotenkin. Näissä asioissa oma pankki on hyvä keskustelukumppani”, Mikkonen muistuttaa.

Taloudellinen ahdinko noussut viime vuodesta – etenkin hyvätuloisilla

Säästämisbarometrin mittaama taloudellisen ahdingon indeksi on noussut viime vuodesta noin 6 % (1,41 > 1,49). Kuten aiemminkin, suurinta ahdinko on keski-ikäisillä 45–54-vuotiailla, vaikka juuri tämä ikäryhmä on tuloiltaan yleensä vakiintuneinta. Syynä voi olla vastuut moneen suuntaan, niin työpaikalle kuin kotiinkin ja omassa perheessä niin lapsiin kuin omiin vanhempiin. Ahdinko on kuitenkin noussut selvästi eniten hyvätuloisella keskiluokalla, eli kotitalouksilla, joiden yhteenlasketut bruttotulot ovat 60 000–79 999 euroa vuodessa.

”Taloudellisen ahdingon suurin syy on hintojen nousu, kun kaikki ruoasta sähköön ja bensaan kallistuvat. Vaikka hintojen nousu koskettaa kaikkia, parempituloisilla ei ehkä ole aiemmin ollut tarvetta pohtia hintoja yhtä paljon kuin nyt. Siksi ahdinko näyttäisi juuri heillä lisääntyneen suhteessa eniten”, Mikkonen pohtii. ”Taloudellisen ahdingon indeksissä huomioidaan eurojen lisäksi myös oman talouden psykologista puolta”, jatkaa Mikkonen.

Ahdingon kokemuksen taustalla voi piillä myös sijoitusmarkkinoiden epävarmuus ja huonot tuotot sekä asuntolainojen korot, jotka voivat koskettaa enemmän juuri parempituloisia.

Taloudellisen turvattomuuden tunne lisääntynyt – myös omat vaikutusmahdollisuudet talouteen kaventuneet selvästi

Suomalaiset kokevat kasvavaa turvattomuuden tunnetta omaan talouteensa nähden. Kun viime vuonna 59 % kertoi, että oma taloudellinen tilanne tuntuu turvalliselta, tänä vuonna näin koki vain 51 %.

Keski-ikäisillä turvattomuuden tunne on kasvanut eniten. 45–54-vuotiaiden turvallisuuden tunne omaa taloutta kohtaan on romahtanut peräti 18 prosenttiyksikköä viime vuoteen verrattuna (39 % vs 57 %).

Samalla ihmiset kokevat, että heidän vaikutusmahdollisuutensa omaan taloudelliseen asemaansa ovat heikentyneet viime vuodesta. 39 % suomalaisista uskoo, että oma taloudellinen asema on omissa käsissä, kun viime vuonna siihen luotti 46 %.

”On huono tilanne, jos ihminen kokee olevansa ajopuuna talouden syklien äärellä. Tahdomme Säästöpankissa edistää suomalaisten taloudellista hyvinvointia ja siksi on tärkeää, että jokainen kokee voivansa vaikuttaa omaan tilanteeseensa. Tutkimuksemme mukaan se korreloi vahvasti myös ihmisen onnellisuuteen”, Mikkonen kommentoi.

Huolestuttavaa on, että 36 % suomalaisista ei tiedä, miten voisi minimoida omat taloudelliset riskinsä. Viime vuonna näin koki 31 %. Samalla 34 % vastaajista sanoo, ettei tiedä, miten voisi korjata tilanteensa, jos joutuisi taloudellisesti ahtaalle (29 % v. 2021).

”Oma taloustilanne kannattaa selvittää ja keskustella pankin kanssa vaihtoehdoista kuten säästämisestä, budjetoinnista sekä mahdollisista asuntolainan lyhennyksistä. Asiat selviävät, kun otat ne haltuusi ja opit varautumaan ennakolta. Keskustelemalla huolet hälvenevät, ja oma talouden tilanne saadaan paremmin hallintaan kuin silmät sulkemalla” Mikkonen muistuttaa.

Kriisissä on mahdollisuus: Vihreä siirtymä ottaa loikan

Huoli ilmastonmuutoksesta vaikuttaa Säästämisbarometrin mukaan entistä vähemmän ihmisten kulutuspäätöksiin (laskua 5 prosenttiyksikköä) – mutta silti kriisi voi olla hyvä asia, ainakin ilmaston näkökulmasta.

”Uskon, että vähentynyt huoli ilmastonmuutoksesta on ohimenevä ilmiö. Ihmiset joutuvat nyt hetkellisesti miettimään hintaa enemmän kuin aikaisemmin, ja valinta kohdistuu aiempaa edullisempiin brändeihin. Tilanne korjautuu taas talouden myötä”, Mikkonen pohtii. 

Talouskriisissä on myös mahdollisuus muuttaa käyttäytymistä pysyvämpään suuntaan. Esimerkiksi turhaa sähkön käyttöä on hyvä tarkastella nyt kriittisesti. 

”On tervettä, että mietimme, onko kaikki sähkön käyttö tarpeellista. Ympäristön kannalta energian käytön vähentäminen on hyvä asia, ja mitä useampi muuttaa käyttäytymistään, sitä nopeammin vihreä siirtymä ottaa ison loikan eteenpäin. Sitä ei ehkä tapahtuisi ilman energiakriisiä”, Mikkonen kuittaa. 

Vuosittainen Säästöpankin Säästämisbarometri toteutettiin 18-69-vuotiaille suomalaisille internet-kyselynä elokuussa 2022. Valtakunnalliseen kyselyyn vastasi 1516 suomalaista.

 

Säästämisbarometri 2022 (PDF)

 

Lisätiedot:

Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti
henna.mikkonen@saastopankki.fi
040 564 7918
 
Säästöpankkiryhmä on edistänyt yksilön ja yhteisön taloudellista hyvinvointia jo 200 vuoden ajan. Tahdomme, että meidät tunnetaan rohkeudesta, asiantuntijuudesta ja intohimosta tehdä erinomaista asiakastyötä. Säästöpankkiryhmän muodostavat paikalliset Säästöpankit ympäri Suomen sekä Säästöpankkikeskus. Tarjoamme asiakkaillemme kattavien vähittäispankkipalvelujen lisäksi sijoittamisen, kodinvaihdon ja vakuuttamisen palveluja.

Kirjoitettu
Tyyppi

Uutinen

Julkaisija

Säästöpankkiryhmä

Ajankohtaista