Miten yritykset ja kotitaloudet ovat reagoineet sotaan – hyytyykö kulutus ja investoinnit entisestään?

Vappuaattona saatiin iloinen yllätys Tilastokeskukselta, kun se kertoi, että Suomen bruttokansantuote kasvoi 0,9 % edellisneljänneksestä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Tämä löi ällikällä ekonomistit ja tilaston mukaan Suomen talouden kasvu oli koko Euroopan nopeinta.

Ennakkoluvut saattavat muuttua, kun tilastot tarkentuvat. ”Pessimisti ei pety” -asenteella varustettu ekonomisti kaivaa siis skumppapullonsa esiin vasta, kun dataa saadaan lisää. Jännityksellä odotamme tilaston tarkentumista toukokuun lopulla.

Jatkon kannalta iso kysymys on se, miten Iranin sota vaikuttaa talouteen? Vuoden ensimmäiselle neljännekselle vaikutusta ei vielä pahemmin ole ehtinyt tulla.

Kuluttajien mielialat ovat painuneet entisestään, yritykset katsovat tulevaan myönteisemmin

Kuluttajat ja yritykset ovat reagoineet sotaan yllättävänkin eri tavoin. Kuluttajien luottamus kynti jo ennen sotaa matalissa lukemissa. Sodan jälkeen luottamus on valahtanut entistäkin matalammalle.

Toisaalta nyt on saatu orastavia viestejä siitä, että yksityinen kulutus olisi virkoamassa. Vähittäiskaupan tilastot ja pankkien korttidatat kertovat kulutuksen piristymisestä alkuvuonna. Toki nämäkin tilastot ulottuvat vasta maaliskuun loppuun.

Vaikka luottamus yleensä ennakoi tulevaa kulutusta aika hyvin, eivät ne aina mene yksi yhteen. On myös mahdollista, että kotitalouksien säästämismoodi on kääntymässä, kun oman talouden puskurit on taas kerrytetty ja kulutus virkoaa, vaikka luottamus on matalalla.

Yritykset sen sijaan ovat reagoineet sotaan yllättävän rauhallisesti. Yritysten luottamus on suurin piirtein samalla tasolla kuin ennen sotaa ja lähellä pitkän ajan keskiarvoa.

Yrityspäättäjille tekemämme kyselyn mukaan kolme eniten huolestuttavaa tekijää yritystoiminnan suhteen ovat talouden suhdanne, geopoliittinen tilanne ja energian hinta. Näihin yrityspäättäjien on vaikea vaikuttaa, joten vaihtoehdoksi jää tilanteeseen sopeutuminen.

Vedetäänkö investointisuunnitelmissa hätäjarru päälle?

Sopeutumistapoja on monia; voidaan käpertyä kuoreen odottamaan parempia päiviä tai katsoa rohkeasti tulevaisuuteen kaikesta epävarmuudesta huolimatta. Yritysten investoinnit reagoivat tyypillisesti nopeasti talouden muutoksiin ja epävarmassa tilanteessa on helppo tehdä päätös investointien lykkäämisestä. Käykö tälläkin kertaa niin?

Ei välttämättä. Keskuskauppakamarin tuoreen kyselyn* mukaan 19 % yrityksistä aikoo lisätä investointejaan, kun vähentäjiä on 30 %. Näkymä on siis varsin alavireinen, mutta kaikesta huolimatta jopa hieman myönteisempi kuin aiemmassa tammikuussa tehdyssä kyselyssä. Vaikuttaa sitä, että hätäjarrua ei ole vedetty päälle. Eikä kannatakaan. Elämme kriisien sävyttämää aikaa ja jos jää odottelemaan epävarmuuden päättymistä, voi odottajan aika käydä pitkäksi.

*Kauppakamarikysely: Neljä viidestä yrityksestä odottaa liikevaihtonsa pysyvän ennallaan tai kasvavan - yritysten tulevaisuudennäkymät yhä pääosin positiivisia - Keskuskauppakamari

Pääekonomisti Henna Mikkosen blogiteksti on julkaistu aiemmin Taloustaidossa.