Sijoittaminen ei ole enää vaikeaa – miksi niin moni silti lykkää aloittamista?

Suomalaiset uskovat yhä säästämiseen. Säästöpankkiryhmän Säästämisbarometrin mukaan 83 prosenttia pitää säästämistä tai sijoittamista erittäin tai melko tärkeänä. Silti vain 42 prosenttia aikoo varmasti tai melko varmasti aloittaa säästämisen tai lisätä sijoittamista seuraavan vuoden aikana. Vuotta aiemmin osuus oli 46 prosenttia. Epäröivien osuus puolestaan on noussut 30 prosentista 35 prosenttiin.

Luvut kertovat aika paljon siitä, missä suomalaisten säästämisessä juuri nyt mennään. Säästäminen koetaan tärkeäksi, mutta aikomus tehdä asialle jotain on heikentynyt. Lukujen välinen ristiriita on mielenkiintoinen.

Ainakaan sijoittamisen vaikeus tuskin on syynä. Digitaaliset palvelut, kuukausisäästäminen ja matalat aloitussummat ovat tuoneet sijoittamisen lähes jokaisen ulottuville. Sijoittaminen ei enää ole harvojen harrastus, vaan luonteva osa tavallista taloudenhoitoa. Silti aloittamisen kynnys tuntuu edelleen yllättävän korkealta.

Nuorten tavassa suhtautua sijoittamiseen tämän huomaa erityisen hyvin. Heille sijoittaminen ei ole erillinen projekti, vaan yksi tapa rakentaa omaa tulevaisuutta. Ei siis ole yllättävää, että juuri nuoret ovat edelleen kaikkein innokkaimpia lisäämään säästämistään.

Varsinainen jarru ei Säästämisbarometrin mukaan ole tiedon puute. Niistä suomalaisista, jotka eivät säästä eivätkä aio aloittaa, 59 prosenttia nimeää syyksi pienet tulot ja 56 prosenttia sen, ettei säästämiseen ole varaa. Tiedon puute nousee esteeksi vain harvoin. Kyse ei siis useimmiten ole siitä, ettemme tietäisi mitä pitäisi tehdä, vaan siitä, miltä oma taloudellinen tilanne tuntuu juuri nyt.

Tietoa on tarjolla koko ajan enemmän. Myös tekoälyä käytetään sijoituspäätösten tukena nopeasti yhä enemmän. Jo kahdeksan prosenttia suomalaisista kertoo hyödyntävänsä sitä säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvissä päätöksissä. Vuonna 2025 osuus oli neljä prosenttia. Käyttö on siis kaksinkertaistunut vuodessa. Onko tekoälystä tulossa säästäjän uusi apuri?

Kun puhutaan luottamuksesta, asiantuntija on kuitenkin aivan omassa sarjassaan. Tekoälyä pitää erittäin tai melko luotettavana sijoittamisen tietolähteenä vain 19 prosenttia suomalaisista. Pankkien asiantuntijoiden kohdalla vastaava osuus on 71 prosenttia. Melko tai erittäin epäluotettavana tekoälyä pitää 57 prosenttia. Luvut ovat varsin selvät.

Tekoäly on mainio apuri vaihtoehtojen vertailussa ja tiedon etsimisessä. Se voi auttaa kysymään parempia kysymyksiä ja hahmottamaan vaihtoehtoja. Mutta kun päätöksillä on oikeasti taloudellista merkitystä, suomalaiset haluavat rinnalleen myös tahon, johon he voivat luottaa.

Uskon, että tässä on säästämisen seuraava kehitysaskel. Suomalaiset eivät enää tarvitse lisää perusteluja sille, miksi säästäminen kannattaa – valtaosa tietää sen jo. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka tekevät aloittamisesta mahdollisimman helppoa. Ja kumppaneita, joihin voi luottaa niin hyvänä päivänä kuin silloin, kun markkinat heiluvat tai oma elämäntilanne muuttuu.

Lopulta säästämisen tärkein päätös ei useimmiten ole se, mihin sijoittaa. Tärkeintä on päättää aloittaa. Miten sinä haluat rakentaa omaa taloudellista tulevaisuuttasi?

Pasi Sirola
Liiketoimintajohtaja, varallisuudenhoito
Säästöpankkikeskus