Säästämisbarometri: Suomalaisten taloudellinen tilanne eriytyy
Suomen talous on lähtenyt elpymään ja näkymät ovat parantuneet, mutta käänne ei vielä näy samalla tavalla kaikkien suomalaisten arjessa. Säästöpankkiryhmän Säästämisbarometrin mukaan koettu ta-loudellinen hyvinvointi on hieman heikentynyt ja taloudellinen ahdinko lisääntynyt viime vuodesta. Erityisesti säästämisessä kehitys eroaa selvästi pieni- ja suurituloisten välillä.
Säästöpankkiryhmän vuosittain julkaistavan Säästämisbarometrin tuoreiden tulosten mukaan pienituloisten kotitalouksien taloudellinen tilanne on heikentynyt suhteellisesti enemmän kuin hyvätuloisilla. Pienituloisilla tarkoitetaan kotitalouksia, joiden vuotuiset bruttotulot ovat alle 20 000 euroa ja hyvätuloisilla yli 80 000 euroa. Pienituloisten kokema taloudellinen ahdinko on selvästi suurituloisempia korkeampaa ja se on kasvanut viime vuodesta. Ylimmässä tuloluokassa taloudellinen ahdinko on puolestaan vähentynyt. Taloudellisen ahdingon indeksi koostetaan seitsemästä kysymyksestä, ja sen tarkoitus on kuvata ihmisten taloudellista tilannetta ja tunteita omia raha-asioitaan kohtaan.
”Tulokset kertovat taloudellisen tilanteen eriytymisestä, mutta kehitys ei ole kaikissa tuloryhmissä tai kaikilla mittareilla suoraviivaista. Myös osassa ylempiä tuloluokkia taloudellinen hyvinvointi on heikentynyt ja ahdinko lisääntynyt. Selvä ero näkyy kuitenkin säästämisessä: pienituloiset ovat joutuneet vähentämään säästämistään tai lopettamaan sen, kun monet hyvätuloiset ovat pystyneet lisäämään säästämistä. Säästöillä rakennetaan turvaa ja tulevaisuuden taloudellista liikkumavaraa, joten kehityksellä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia”, sanoo Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen.
Vuonna 2026 suomalaisista 19 prosenttia ei säästä lainkaan, kun yli 400 euroa kuukaudessa säästävien osuus on 11 prosenttia. Säästämättömien osuus on hieman kasvanut ja suuria summia säästävien osuus pienentynyt. Tuloryhmien välillä erot ovat vielä selvempiä. Pienituloisista 35 prosenttia kertoo vähentäneensä säästämistä tai sijoittamista viimeisen 12 kuukauden aikana tai lopettaneensa sen kokonaan. Hyvätuloisista näin kertoo vain 9 prosenttia, kun taas 40 prosenttia hyvätuloisista on lisännyt säästämistä tai sijoittamista.
Huoli tulevaisuudesta yhdistää eri tuloryhmiä
Eriytyminen ei tarkoita, että hyvätuloisten taloushuolet olisivat vähentyneet kaikilla mittareilla. Kaikista vastaajista 64 prosenttia on huolissaan nykyisten tai tulevien säästöjensä riittävyydestä, kun vuotta aiemmin osuus oli 61 prosenttia. Huoli tulevan eläkkeen riittävyydestä on kasvanut vielä selvemmin: huolestuneiden osuus on noussut vuodessa 42 prosentista 54 prosenttiin. Molemmat huolet ovat lisääntyneet niin pieni- kuin hyvätuloistenkin keskuudessa.
Samalla turvallisuuden hakeminen korostuu säästämisen syissä. Pahan päivän varalle säästävien osuus on kasvanut 67 prosentista 70 prosenttiin, mikä on korkein luku kymmeneen vuoteen. Kasvu on ollut erityisen selvää pienituloisten joukossa. Eläkepäiviä varten säästäminen on puolestaan kasvanut 35 prosentista 36 prosenttiin, ja hyvätuloisilla kasvu on ollut keskimääräistä voimakkaampaa.
”Epävarmuus tulevaisuudesta ei kosketa vain pienituloisia. Vaikka hyvätuloisten tämänhetkinen taloudellinen tilanne on monella mittarilla vahvempi, myös heidän huolensa säästöjen ja tulevan eläkkeen riittävyydestä ovat kasvaneet. Taustalla voi näkyä keskustelu hyvinvointivaltion ja eläkejärjestelmän tulevaisuudesta”, Mikkonen sanoo.
Tekoäly ei ole vain nuorten työkalu sijoituspäätöksissä
Tekoälyn käyttö säästämis- ja sijoituspäätösten tukena on kaksinkertaistunut vuodessa 4 prosentista 8 prosenttiin. Luottamus tekoälyyn on silti vielä vähäistä: tekoälyä pitää luotettavana tietolähteenä 19 prosenttia vastaajista, kun pankin asiantuntijoita pitää luotettavana 71 prosenttia. Tekoälyn käyttö ei ole vain nuorten ilmiö, sillä erot 18–54-vuotiaiden välillä ovat melko pieniä. Käyttö jää selvästi vähäisemmäksi vasta 55–69-vuotiailla. Kiinnostavaa on myös se, että 18–24-vuotiaat luottavat ikäryhmistä eniten pankin asiantuntijaan.
”Tekoäly ei ole säästämisessä ja sijoittamisessa vain nuorten juttu. On myös kiinnostavaa, että juuri nuorimmat aikuiset luottavat ikäryhmistä kaikkein eniten pankin asiantuntijaan. Digitaalisten työkalujen yleistyminen ei siis tarkoita, että asiantuntijan merkitys katoaisi”, Mikkonen sanoo.
Säästämisaikeet hieman laskussa - rahapuheen avoimuus kasvaa
Seuraavan 12 kuukauden aikana säästämistä tai sijoittamista suunnittelevien osuus on laskenut vuodessa 46 prosentista 42 prosenttiin. Lasku on ollut suurinta parempituloisten keskuudessa.
”Yksi mahdollinen selitys on, että osa parempituloisista on siirtymässä säästämisestä myös kuluttamiseen. Jos näin käy, se olisi Suomen talouden elpymisen kannalta tervetullutta. Yhden kyselytuloksen perusteella tästä ei kuitenkaan voida vielä vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä”, Mikkonen sanoo.
Raha-asioista puhumiseen suhtaudutaan hyvin eri tavoin. 62 prosenttia suomalaisista kertoo voivansa keskustella tuloistaan, varallisuudestaan ja veloistaan avoimesti ainakin joidenkin ihmisten kanssa, mutta 35 prosenttia ei yleensä kerro niistä muille tai ei kerro koskaan. Nuoret suhtautuvat raha-asioista puhumiseen vanhempia ikäryhmiä avoimemmin.
Säästöpankkiryhmä on tukenut yksilöiden ihmisten ja yhteisöjen taloudellista hyvinvointia jo yli 200 vuoden ajan. Olemme kulkeneet asiakkaidemme rinnalla hyvinä ja huonoina aikoina – rakentamassa koteja, yrityksiä ja uskoa tulevaan. Haluamme tulla tunnetuksi parhaasta palvelusta. Uskomme, että menestys kuuluu jakaa, ja siksi ohjaamme osan tuloksestamme paikallisten yhteisöjen hyvinvointiin, koulutukseen ja tutkimukseen. Säästöpankkiryhmän muodostavat paikalliset Säästöpankit ympäri Suomen sekä Säästöpankkikeskus. Tarjoamme asiakkaillemme kattavat pankkipalvelut sekä asiantuntevat ratkaisut sijoittamiseen, kodinvaihtoon ja vakuuttamiseen.
Säästöpankki – me palvelemme, sinä elät.
- Kirjoitettu
- Tyyppi
- Uutinen
- Julkaisija
