Kotitalouksien suhdannekatsaus 1/2022

Vuonna 2021 maailmantalous elpyi vauhdilla koronakriisin alkuvaiheen aiheuttamasta kuopasta. Ennusteiden mukaan maailmantalous kasvoi noin 5,5 %:n vuosivauhtia, mikä on nopeita vauhti vuosikymmeniin. Vaikka koronatartunnoissa nähtiin vuoden mittaan useita uusia aaltoja, on taudin kanssa opittu elämään. Rokotuskattavuuden nousu osaltaan lievensi taudin terveydellisiä ja taloudellisia vaikutuksia.

Korona ei kuitenkaan ”kuihtunut” vuoden aikana rokotuskattavuuden noustessa toisin kuin moni odotti. Vaikka rokotteet suojaavat hyvin vakavilta tautitapauksilta, nähtiin loppuvuonna tartunnoissa jälleen uusi aalto ja eri maiden sairaanhoidon kapasiteetit ovat yhä kovilla. Uusia rajoitustoimia on eri maissa jälleen otettu käyttöön, mutta aiempaa vähemmän.

Vuonna 2022 maailmantalouden elpyminen jatkuu, joskin viime vuotta rauhallisemmalla tempolla. OECD:n ennusteen mukaan maailmantalous kasvaa tänä vuonna 4,5 %:ia, mikä on varsin kelpo luku. Omikronmuunnoksen aiheuttamat massiiviset tartuntamäärät heikentävät talouskehitystä alkuvuonna, mutta talousvaikutukset jäänevät rajallisiksi, kuten jo viime vuonna uusien aaltojen myötä nähtiin.

Valtavat tartuntamäärät ovat kuitenkin tuoneet talousvaikutusten analysointiin uuden elementin. Paljon ihmisiä on nyt sairaana tai karanteenissa, ja tästä johtuva työntekijäpula osaltaan heikentää talouden elpymistä alkuvuonna.

Virus siis edelleen säilyy merkittävänä riskitekijänä vuonna 2022. Olisi houkutus ajatella, että hiljalleen korona väistyisi, kun merkittävä osa väestöstä on sen sairastanut ja rokotteet tuovat suojaa. Mutta virus on yllättänyt meidät aiemminkin, joten negatiivisempiakaan tautiskenaarioita ei voi sivuuttaa.

Viime vuonna inflaatio nousi markkinoiden teemaksi ja se pysyy otsikoissa myös vuonna 2022. Inflaatio onkin noussut tasoille, joita ei olla nähty vuosikymmeniin. USA:ssa inflaatio on noussut jo 7 %:iin. Euroalueella inflaatiopaineet ovat olleet maltillisempia, mutta täälläkin inflaatio on kiihtynyt lähes 5 %:iin – siis selvästi keskuspankin tavoitetasoa korkeammalle. Alkuun inflaation odotettiin olevan tilapäistä, mutta nyt vaikuttaa siltä, että hintojen nousu on vähän pidempikestoinen ilmiö. Konsensusennusteet puhuvat sen puolesta, että vuonna 2022 nähdään vielä korkeita inflaatiolukuja, mutta että hintojen nousu hiljalleen rauhoittuu.

Myös Suomen talouden elpyminen jatkuu, mutta rauhallisemmin kuin vuonna 2021. Säästöpankkiryhmän ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 2,9 % vuonna 2022. Ensi vuonna kasvu maltillistuu entisestään 1,6 %:iin.

Yritysten toimintaympäristö näyttää hyvältä vuonna 2022. Teollisuuden vahvat tilauskirjat pitävät aktiviteettia yllä ja globaalin talouden elpyminen tukee vientisektoria. Erilaisten toimitusketjujen haasteiden odotetaan hiljalleen helpottavan vuonna 2022. Myös palvelusektorin elpyminen jatkuu, tosin tautitilanne ja mahdolliset rajoitustoimet vaikuttavat mm. ravintola-, tapahtuma-alan ja matkailusektorin näkymiin. Mikäli tautitilanne selvästi helpottaa vuoden aikana, voidaan näillä aloilla nähdä vilkasta toimintaa patoutuneen kysynnän purkautuessa.

Vuosi 2022 näyttää varsin vakaalta myös kotitalouksien näkökulmasta. Työttömyys laskee vielä aavistuksen ja ansiotasokehityksen odotetaan ylläpitävän ostovoimaa kiihtyneestä inflaatiosta huolimatta. Koronakriisin aikana kotitalouksille kertyneet säästöt mahdollistavat kulutuksen ripeänkin kasvun, joskin vaikuttaa siltä, että merkittävä osa kertyneistä varoista jää säästöön. Vuoteen 2022 siirryttäessä kuluttajien luottamus on laskenut pitkän ajan keskiarvon alapuolelle kertoen kuluttajien varovaisuuden lisääntymisestä.

Suomen talouden elpyminen jatkuu siis vielä tovin. Hiljalleen kasvu maltillistuu kohti pitkän aikavälin kasvupotentiaalia, joka Suomen osalta on varsin maltillinen. Vanhat tutut haasteet nousevat jälleen pintaan. Näitä ovat mm. väestön vanheneminen, työikäisen väestön väheneminen ja pitkään vaisuna pysynyt tuottavuuskasvu. On toki myös mahdollista, joskin varsin epävarmaa, että koronakriisi ja vihreä siirtymä laukaisevat tuottavuuskehityksen nousuun ja siten talouden pidemmän aikavälin näkymät voisivat parantua.

Seuraavissa kappaleissa keskitytään erityisesti suomalaisten kotitalouksien suhdannenäkymiin.

Lähde: maailmantalous OECD (joulukuu 2021), Suomi: Säästöpankki (tammikuu 2022)

Koronakriisin iskiessä puolitoista vuotta sitten lomautettujen määrä nousi nopeasti ja myös työttömyys kääntyi nousuun. Työmarkkinat ovat sittemmin toipuneet yllättävän nopeasti. Työllisyysaste (työllisten osuus työvoimasta) on noussut jo aavistuksen lähtötason yläpuolelle ja työttömyyskin on laskenut selvästi, joskin on vielä aavistuksen lähtötasoa korkeammalla.

Koronakriisin aikana työttömyysasteen trendi oli korkeimmillaan 8,4 %, mutta vuoden 2021 aikana se laski jo 7,0 %:iin. Työttömyys laskee vielä aavistuksen ja kuluvana vuonna odotamme työttömyysasteen olevan keskimäärin 6,9 %.

Työllisten määrän nopea kasvu perustuu kuitenkin pitkälti osa-aikaisten työsuhteiden määrän kasvuun, mikä hieman himmentää loistavan kehityksen kiiltoa. Ainakin osittain tämä selittyy sillä, että työllisten määrän kasvu on ollut erityisen ripeää toimialoilla, joilla suositaan osa-aikatyötä (kaupan ala). Kyselytutkimusten mukaan vakituinen palkkatyö on palkansaajien ylivoimaisesti toivotuin työn tekemisen muoto, joten siinä mielessä toteutunut kehitys ei vastaa valtaosan työtoiveita.

Samaan aikaan kun työmarkkinoilta kuuluu hyviä uutisia, on siellä huolestuttaviakin piirteitä. Vaikka työttömyys on laskenut selvästi, on pitkäaikaistyöttömyys laskenut vain vähän. Tämä on haaste niin yksilöille itselleen kuten myös kansantaloudelle. Historiassa on nähty, että mitä pidempään työttömyys kestää, sitä vaikeampaa työmarkkinoille palaaminen on. Myös kansantalouden näkökulmasta on surullista, jos Suomessa on paljon työkykyisiä ihmisiä, joille ei löydy työpaikkaa.

Prosentuaalisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut eniten nuorissa ikäryhmissä. Heidän työllistymismahdollisuuksiensa edistäminen olisi tärkeää, etteivät nämä nuoret syrjäydy työmarkkinoilta heti uran alkuvaiheessa. 

Mielenkiintoinen havainto on myös se, että koronakriisin aikana yrittäjien määrä on jatkanut kasvuaan. Koronalla voi olla oma vaikutuksensa asiaan, mutta kyse on myös pidempiaikaisesta asennemuutoksesta. Säästöpankin Säästämisbarometri nimittäin osoittaa, että ihmisten yrittäjähenkisyys on ollut kasvussa jo pidemmän aikaa.

Talouden elpymisen myötä avoimien työpaikkojen määrä on kääntynyt kasvuun. Samaan aikaan yrityksistä on kantautunut viestiä rekrytointihaasteista ja osaavan työvoiman puute nousikin vuonna 2021 yritysten toiseksi suurimmaksi kasvun esteeksi kapasiteettihaasteiden jälkeen.

Erityisesti USA:ssa on noussut merkittäväksi ilmiöksi ns. Great Resignation eli se, että koronakriisin aikana ennätyksellisen moni on irtisanoutunut työpaikastaan. Tämän arvellaan johtuvan monesta syystä; taudinpelosta, USA:n anteliaista elvytysrahoista, mutta erityisesti siitä, että ihmiset ovat pandemian aikana pysähtyneet miettimään urakehitystään. Suomessa ei olla suurta irtisanoutumisaaltoa nähty, mutta kyselytutkimuksissa on noussut esiin, että myös meillä moni työntekijä pohtii työpaikan vaihtoa. Samaan aikaan pelko työpaikan menetyksestä on Säästöpankin Säästämisbarometrin mukaan vähentynyt selvästi edellisvuodesta, joten monella on myös enemmän rohkeutta tehdä uusia liikkeitä urallaan.

Työmarkkinoilla siis tapahtuu tällä hetkellä paljon, ja ne ovatkin suuremmassa myllerryksessä kuin aikoihin. Tämä voi parhaillaan johtaa hyvään kehitykseen, jossa työnantajien ja tekijöiden tarpeet kohtaavat aiempaa paremmin.

Koronakriisin alussa, työttömyyden ja lomautusten noustessa nopeasti, kotitalouksien palkkasumma laski jyrkästi. Palkkasumma kuvaa koko taloudessa maksettujen bruttopalkkojen kokonaismäärää. Sen kehitykseen vaikuttaa siis sekä työllisyyskehitys että palkkakehitys. Alun shokin jälkeen palkkasumma on elpynyt nopeasti. Elpymistä on tapahtunut ilahduttavasti kaikissa ikäryhmissä, joskin nuorimpien ikäryhmien (alle 30 v) palkkasumma on edelleen vuoden 2019 tason alapuolella. Kriisin alkuvaiheessa palkkashokki oli suurinta nimenomaan nuorissa ikäryhmissä, ja toipuminen ei ole ollut vielä täysmääräistä.

Koronakriisin on iskenyt eri aloille eri tavoin. Tämä näkyy myös toimialoittaisten palkkasummakuvaajien vertailussa. Siinä kun koko talouden tasolla elpyminen on ollut nopeaa, on majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä kuljetus- ja varastointi -alalla palkkasummat edelleen vuoden 2019 tason alapuolella.

Yksittäisen palkansaajan osalta mielenkiintoista on myös seurata ansiotasojen kehitystä. Viime vuonna suomalaisten ansiot nousivat ennusteiden mukaan keskimäärin noin 2,3 %. Kuluvana vuonna ansiotasojen odotetaan nousevan viime vuotta nopeammin, esimerkiksi Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan palkat nousevat keskimäärin 3 %:n vauhtia. Palkkaverotus pysyy suurin piirtein ennallaan.

Vaikka kiihtynyt inflaatio nakertaakin palkan ostovoimaa, nousee kotitalouksien ostovoima näillä näkymin hieman vuonna 2022. Inflaationäkymiin liittyy tosin merkittävää epävarmuutta, joten taattua reaalipalkkojen nousu ei ole. Myös palkkojen korotusennusteisiin liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta, koska palkkaneuvottelujärjestelmä on Suomessa murroksessa.

Yleisesti ottaen koronakriisin aikana kotitaloudet ovat kokeneet oman rahatilanteensa paremmaksi kuin koskaan. Tämä yllättävä tulema selittyy sillä, että kriisin aikana kotitalouksille on jäänyt poikkeuksellisen paljon rahaa säästöön. Viime kesän huipuilta arviot ovat kuitenkin laskeneet, heijastelleen ehkä hintojen nousun vaikutusta kotitalouksien menoihin.

Vuonna 2021 saatiin myös myönteisiä uutisia maksuhäiriöistä, sillä ne kääntyivät ensimmäistä kertaa laskuun sitten vuoden 2008. Maksuhäiriömerkintäisiä ihmisiä on toki edelleen lähes 390 000.

Koronakriisin alkuvaiheessa kotitalouksien kulutus putosi selvästi. Tämän jälkeen kulutus on toki elpynyt, mutta ei ole saavuttanut vielä koronakriisiä edeltävää tasoaan. Lisäksi kulutuksen rakenteessa on tapahtunut merkittävä muutos. Tavaroiden kulutus on ollut suurta, kun sen sijaan palveluiden kulutus on edelleen lähtötasoa matalammalla.

On luonnollista, että ihmisten kulutuskäyttäytyminen reagoi tautitilanteeseen. Tämä kytkös on kuitenkin pienentynyt pandemian edetessä ja siten tartuntojen kasvu ei enää yhtä dramaattisesti laske kulutusta kuin kriisin alussa. Parhaillaan jylläävä omikronaalto toki heikentää kulutuksen näkymiä alkuvuonna, ja esimerkiksi kuluttajien luottamus laski selvästi viime vuoden lopulla tartuntojen kääntyessä nousuun. Vaikutus jäänee kuitenkin varsin maltilliseksi. Kulutus, erityisesti palveluiden kulutus, elpyy nopeasti, kun tautitilanne taas toivottavasti kevään edetessä helpottaa.

Totuttua korkeammalle noussut inflaatio nakertaa kuluttajien ostovoimaa. Vastavoimana kotitalouksille on kertynyt koronakriisin aikana paljon säästöjä ja niillä voidaan osaltaan kompensoida hintojen nousun vaikutusta kulutukseen. Mitään suurta kertaluonteista kulutusjuhlaa kuitenkaan tuskin nähdään, vaan kotitaloudet reagoivat parantuneeseen tautitilanteeseen asteittain.

Yksi viime vuoden suurimmista talousteemoista oli eittämättä inflaatio. Hintojen nousu onkin kiihtynyt tasoille, joita ei olla nähty pitkään aikaan. Voimakkaina inflaation kiihtyminen on ollut USA:ssa, jossa hintojen nousu kiihtyi joulukuussa jopa yli 7 %:iin vuoden takaisesta. Euroopassa hintojen nousu on ollut maltillisempaa, joulukuussa 5 %. Suomessa inflaatio on ollut rauhallisempaa, joulukuussa 3,5 %. Hintojen nousun taustalla on erityisesti pandemian jälkeisen nopean elpymisen aiheuttama vaikutus ja toisaalta myös energian hinnassa nähty selvä nousu.

Suomessa hintojen nousu keskittyy erityisesti liikenteen ja asumisen hintojen nousuun. Nämä ovat myös merkittäviä tekijöitä kotitalouksien kulutuskorissa ja siten inflaatio tuntuu arjessa ja nakertaa kotitalouksien ostovoimaa. Sosioekonomisen taustan mukaan katsottuna asumisen osuus kulutuskorista on keskimääräistä suurempi työttömillä ja eläkeläisillä. Liikenteen osuus kulutuskorista on suurin yrittäjillä.

Myös alkoholin ja tupakan hinnat nousivat viime vuonna veronkorotusten myötä. Valtaosassa tuoteryhmiä hintojen nousu on kuitenkin edelleen varsin maltillista; vaatteiden, kalusteiden ja kodinkoneiden hinnat jopa keskimäärin hieman laskivat viime vuonna.

Jatkon kannalta iso kysymys on se, jatkuuko inflaation kiihtyminen vai rauhoittuuko se talouskehityksen normalisoituessa. Näkemyksemme mukaan alkuvuonna nähdään vielä korkeita inflaatiolukuja, mutta hiljalleen hintojen nousu rauhoittuu vuonna 2022. Inflaatio jää kuitenkin totuttua korkeammalle tasolle. Vuonna 2022 odotamme Suomen inflaation olevan keskimäärin 2,5 %, nousun painottuessa alkuvuoteen. Parin prosentin inflaatio olisi talouden dynamiikan kannalta hyvä lopputulema; liian korkea, mutta myös liian matala inflaatio ovat huonoja asioita.

Inflaation kiihtymisen myötä keskuspankkien täytyy mandaattiensa mukaisesti alkaa kiristää rahapolitiikkaa. USA kulkee Eurooppaa edellä ja siellä nähdään todennäköisesti tänä vuonna jo useita koronnostoja. Eurooppa seuraa maltillisemmin ja koronnostoja nähdään näillä näkymin vasta ensi vuonna. Inflaation kiihtyminen on kuitenkin voimistanut sitä näkymää, että korot lähtevät nyt pitkästä aikaan nousuun.

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut viime vuosina. Velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on nyt lähes 136 %. Finanssikriisin jälkeen velkaantumisen kasvu hidastui noin vuosikymmeneksi, mutta nyt korona-aikana velkaantumisaste on noussut viime vuosia ripeämpää tahtia. Tämä selittyy etenkin asuntomarkkinoiden vilkkaudella; korona-aikana moni on ostanut asunnon ja asuntolainojen kasvu on ollut viime aikoina nopeaa. Myös taloyhtiölainat ovat jatkaneet noin 10 %:n vuosikasvussa. Kulutusluottojen kasvuvauhti on sen sijaan käytännössä pysähtynyt.

Ennen koronakriisiä kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvusta vastasivat erityisesti keski-ikäiset ja varttuneemmat kotitaloudet. Nuorten alle 30-vuotiaiden kotitalouksien velkaantumisaste sen sijaan oli laskussa ja etenkin asuntolainoja nuorilla oli aiempaa vähemmän. Koronakriisin aikana myös nuoret ovat aktivoituneet asuntomarkkinoilla.

Velkaantuneiden kotitalouksien tilannetta helpottaa se, että korkotaso on edelleen erittäin matala. Vaikka velkaantuminen on kasvanut, maksavat kotitaloudet korkoja historiallisesti katsottuna vähän. euribor-korot ovat miinuksella, mutta inflaation kiihtymisen myötä odotukset korkojen noususta plussalle ovat siirtyneet lähemmäksi.

Tämän hetken markkinaodotusten mukaan 3 kk euribor- koron odotetaan nousevan plussalle ensi vuonna. Korkotaso on siis edelleen matala, mutta näkemys korkojen noususta lähivuosina on voimistunut viime aikoina selvästi. Velallisten onkin nyt viimeistään hyvä laskea, miten korkojen nousu vaikuttaa heidän lainanhoitokustannuksiinsa ja oman talouden tasapainoon.

Korkojen nousun aiheuttaman stressitestin lisäksi omien velkojen osalta kannattaa kiinnittää huomioita siihen, että velkaa on sopivasti suhteessa maksukykyyn ja toisaalta myös velan rakenteeseen. Varallisuutta kasvattavat velat ovat ”parempaa” velkaa kuin saman tien kulutukseen – tai pahimmillaan vanhojen velkojen maksuun – menevät velat.

Reaaliomaisuuden (pääasiassa asuntojen) lisäksi kotitalouksilla on rahoitusvaroja ja kotitalouksien rahoitusvarallisuus on ollut tasaisessa kasvussa jo pidemmän aikaa. Koronakriisi kiihdytti tätä kehityskulkua ja rahoitusvarallisuuden kasvu jatkui ripeänä myös vuonna 2021. Vaikka kotitalouksien velkaantuneisuus kasvoi myös, lisääntyivät rahoitusvarat velkoja nopeammin. Suomalaiset ovat siis vaurastuneet korona-aikana.

Vuonna 2021 kotitalouksien säästöt niin rahastoihin, osakkeisiin kuin talletuksiinkin jatkoivat kasvuaan. Säästöpankin Säästämisbarometrissa on havaittavissa jo vuosia kestänyt trendi, että ihmisten aikomukset lisätä säästämistään/sijoittamistaan on nousussa. Tätä trendiä ei edes talouden suhdanteiden heilahtelut tunnu horjuttavan.

Suomalaisten talletuskanta on jo reilusti yli 100 mrd euroa ja talletuskanta on kasvanut koronakriisin alusta reilut 13 %. Monelle kotitaloudelle onkin kertynyt kaivattuja puskurivaroja, mikä tuo turvaa tulevia yllätyksiä varten. Talletussäästöjen osalta on kuitenkin hyvä huomata, että inflaation kiihdyttyä talletukset tarjoavat entistä heikommin suojaa inflaatiota vastaan ja niiden reaalinen tuotto on tällä hetkellä reilusti pakkasen puolella. Pidempiaikaisille varoille onkin hyvä miettiä tuottavampia kohteita. Lyhytaikaiseen säästämiseen ja puskurivaroiksi talletukset ovat oivallinen kohde.

Sijoittajan silmin vuosi 2022 tuo uudenlaisia haasteita. Mikäli odotukset korkojen noususta toteutuvat, heikentää se korkosijoitusten tuottonäkymiä ja myös miinustuotot ovat hyvinkin mahdollisia. Osakesijoittajan näkymät ovat edelleen kohtuullisen hyvät. Talouden jatkaessa elpymistään, myös yritysten tulokset voivat kasvaa ja osakekurssit nousta. Odotamme kuitenkin selvästi maltillisempia osaketuottoja kuin viime vuonna, jolloin globaalit osakkeet tuottivat yli 25 %. Korkojen nousu sekä keskuspankkien toimet ja puheet rahapolitiikan kiristämiseksi ovat kuitenkin merkittävä riski ja voivat aiheuttaa hermoilua markkinoilla.

Yksi koronakriisin yllätyksiä on ollut se, että alkushokin jälkeen se kuumensi asuntomarkkinat. Tämä on kansainvälinen ilmiö. Asuntomarkkinoiden vilkkaus selittyy kahdella tekijällä. Koronakriisi etätöineen nosti tilantarpeen ja luonnon läheisyyden uuteen arvoon ja moni siirtyi väljemmille seuduille. Poikkeuksellisesti esimerkiksi nettomuutto Helsingistä on ollut negatiivista. Toisaalta kotitalouksille kriisin aikana kertyneet säästöt mahdollistivat monille asumistoiveiden toteutuksen, mikä osaltaan piristi asuntokauppaa.

Suomessa asuntokauppa on käynyt vilkkaana jo reilun vuoden ja kokonaisuutena vuonna 2021 tehtiin ennätyksellisen paljon asuntokauppoja. Tuoreimmat tilastot vuoden lopun kauppamääristä osoittavat kuitenkin jo rauhoittumisen merkkejä. Myös kuluttajien asunnonostoaikeet laskivat loppuvuonna 2021, joskin ovat edelleen pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella.

Koronakriisin aikana asuntojen hinnat ovat nousseet totuttua nopeammin. Totuttuun tapaan kasvukeskuksissa hintojen nousu on ollut ripeää, mutta muutoksena aiempaan myös pienemmissä kaupungeissa asuntojen hinnat ovat nousseet. Myös omakotitalojen hinnat ovat nousseet ympäri Suomen, erityisen voimakkaasti pääkaupunkiseudulla.

Vuonna 2022 odotamme asuntomarkkinoiden tilanteen normalisoituvan. Se tarkoittaa kauppamäärien laskua huipputasoistaan ja asuntojen hintojen rauhallisempaa nousua. Kuluvana vuonna asuntojen hinnat nousevat Suomessa arviomme mukaan noin 2,5 %.

Mielenkiintoista on seurata, vaikuttaako koronakriisi ihmisten asumismieltymyksiin pysyvämmin. Kaupungistuminen on ollut voimakas trendi jo pidemmän aikaa ja on vaikea uskoa, että se täysin kääntyisi. Toisaalta etätöiden lisääntyminen mahdollistaa uudenlaiset työn tekemisen muodot ja monipaikkaisuuden, jotka voivat olla pidempiaikaisia ilmiöitä.