Someron Säästöpankki ja Korpikuusikon Hunaja ovat sopineet yhteistyöstä

Monimuotoinen kukkapelto

Someron Säästöpankki perusti oman kukkapellon Someron keskustassa sijaitsevan ohikulkutien varteen vuonna 2024. Kukkapelto sijaitsee näkyvällä paikalla risteysalueella ja se sai valtavasti kiitosta ja ihailua yli kuntarajojen.

- Kukkia sai käydä vapaasti keräämässä ja moni ikuisti itsensä valokuviin kukkien keskellä. Halusimme ehdottomasti kukkapellolle jatkoa ja kylvämme sen myös tänä vuonna tuomaan iloa ja väriä kaikille ohikulkijoille, sanoo kukkapellon ideoinut Someron Säästöpankin rahoituspäällikkö Anu Pirttilä.

Halu edistää ympäristön hyvinvointia

Korpikuusikon Hunaja on perustettu vuonna 2015. Yritys syntyi intohimosta mehiläisten hoitoon ja uusiutuviin pakkausmateriaaleihin. Mehiläistarhaaja Teemu Aittamaa halusi edistää ympäristön hyvinvointia ja loi samalla laadukkaiden ja ekologisten yrityslahjojen tuoteperheen, jossa pakkausten ulkonäkö ja arvomaailma on keskeisessä roolissa.

- Oman mehiläispesän hankkinut yhteistyökumppanimme lahjoittaa päätöksellään luonnollemme 50 000 pölyttäjää! Useampia pesiä hankkinut vielä enemmän. Iso kiitos Someron Säästöpankille jo tässä vaiheessa, toteaa Aittamaa.

Vuonna 2017 Korpikuusikon Hunaja valittiin yleisöäänestyksellä Suomen parhaaksi aluehunajaksi ja se sertifioitiin laatuhunajaksi. Vuonna 2020 yrityksen pakkaukset voittavat European Carton Excellence -kilpailun ja saavat tunnustusta myös Luxury Packaging Awards 2020 ja Pentawards 2020 kilpailuissa.

- Kun Teemu soitti ja esitteli yhteistyöehdotuksen, siihen oli helppo lähteä heti mukaan. Ympäristövastuu koostuu monesta teosta, isosta ja pienestä. Korpikuusikon Hunaja tarjoaa meille valmiin vastuullisen konseptin alusta hunajapurkkiin asti. Mehiläispesät sopivat hyvin kukkapeltoomme ja pankkimme arvomaailmaan, toteaa Someron Säästöpankin pankinjohtaja Joni Rintamaa.

Someron Säästöpankin kukkapellolle tulee kaksi mehiläispesää. Kukkapelto kylvetään toukokuussa ja samaan aikaan myös pölyttäjät saapuvat pellolle. Pölyttäjät sijoitetaan pellolle siten, etteivät ne häiritse muita kukkapellon käyttäjiä. Mehiläiset keskittyvät pesistä huolehtimiseen. Aittamaa tietää, että moni sekoittaa mehiläisen ärhäkämpään serkkuunsa ampiaiseen, ja on tottunut selittämään eroavaisuuksia. Mehiläinen pistää vain, jos pesä on uhattuna. Mehiläinen ei pistä turhaan, sillä se kuolee pistämisen jälkeen.

YK:n julistama maailman mehiläisten päivä

YK julisti vuonna 2017 toukokuun 20. päivän maailman mehiläisten päiväksi. YK:n mehiläisten päivä pyrkii lisäämään tietoisuutta pölyttäjien tärkeydestä sekä pölyttäjiin kohdistuvista uhkakuvista. Pölyttäjät turvaavat ihmisten ruokahuoltoa ja ovat avainasemassa säilyttämässä luontomme monimuotoisuutta. On arvioitu, että 80 % syömästämme kasviksista ja hedelmistä on syntynyt pölytystyön ansiosta. Lisäksi nauttimastamme C-vitamiinista jopa 95 % on pölytystyön ansiota. Pölyttäjät mahdollistavat meille niin luonnon kuin myös ravinnon monimuotoisuuden: ilman pölyttäjiä emme söisi mustikoita, kahvia, suklaata, omenoita ja kurkkua.

Ruoan lisäksi pölyttäjät auttavat tuottamaan myös lääkkeiden raaka-aineita, biopolttoaineita, kuituja, kuten puuvillaa ja pellavaa.

Joni Rintamaa | Someron Säästöpankki
pankinjohtaja

Anu Pirttilä | Someron Säästöpankki
rahoituspäällikkö, maatalousasiakkaat

Teemu Aittamaa | Korpikuusikon Hunaja
mehiläistarhaaja