Raharemontti: Perhe ja raha – miten puhua rahasta lasten kanssa?

Avoimuus rahasta on avain yhteisymmärrykseen

Raharemontin toisen kauden ensimmäisessä jaksossa päästiin kurkistamaan Virikan, opettajan ja kolmen lapsen yksinhuoltajan, talouteen. Virikan haasteina olivat lukuisat velat, tilit ja luottokorttimenot, joiden avulla hän pyrki pyörittämään taloutta, johon kuuluu hänen lisäkseen kaksi aikuista lasta. Jaksossa Virika sai apua menojensa selvittelyyn sekä keinoja talouden tasapainottamiseen. Kuvauksista on vierähtänyt jo tovi, mutta Virika muistelee ohjelmaan osallistumista hyvillä mielin:

– On edelleen sellainen positiivinen vire siitä tuesta ja avusta, minkä ohjelmasta sain. Olen nyt tietoinen siitä missä mennään ja mitä pitää tehdä. Olen päässyt tekemään asioita pienin askelin – olen saanut yhden luottokortin maksettua ja suljettua, enkä ole ottanut yhtään uutta osamaksua, ja olen saanut maksettua niitä myös vähemmäksi. 

Talouden järjestäminen yhdessä aikuisten lasten kanssa haastaa kuitenkin edelleen Virikan taloutta. Hän ei ole yksin asian kanssa, vaan moni vanhempi on samassa tilanteessa: aikuiset lapset asuvat kotona, mutta osallistuvat joko hyvin pienellä summalla tai eivät laisinkaan perheen yhteisiin kuluihin. Haastavaa tilannetta voi kuitenkin helpottaa jään rikkominen sekä avoin ja rehellinen puhe rahasta yhdessä lasten kanssa:

– On ollut positiivista huomata, että rahasta keskusteleminen on auennut ohjelman myötä. Ennen ohjelmaan osallistumista ei kauheasti juteltu, että onko varaa tai muuta. Nyt ollaan lähdetty avoimemmin juttelemaan ja miettimään, että mitä mihinkin menee, ja onko oikeasti varaa. Kyllä ohjelma avasi meillä sellaisen puhumiskulttuurin, niin se on kyllä tosi hyvä.  

Vaikka raha-asioiden selvittely yhdessä lasten kanssa ei ole ollut aina helppoa, on suunta kuitenkin oikea. Avoin keskustelu on auttanut lapsia ymmärtämään paremmin perheen rahatilannetta, ja toisaalta antanut heille myös kuvan siitä, millaisia seurauksia erilaisilla taloudellisilla valinnoilla on: 

– Lapset ovat oivaltaneet, ettei osamaksut ole fiksuja. Tänä päivänä osamaksuilla ja rahoituksilla ostaminen on tehty tosi helpoksi, niin tämä on avannut myös lasten silmät tulevaisuutta ajatellen. He muistavat, että äiti oli ongelmissa osamaksujen kanssa, ja miettivät ehkä sitten kaksi kertaa kannattaako niitä ottaa. Heillekin tämä on tosi hyvä oppi siitä, että joskus se helppo raha johtaakin pitempiaikaisiin vaikeuksiin.  

Muita samassa tilanteessa olevia vanhempia Virika kehottaa avoimuuteen ja armollisuuteen itseä kohtaan:

– Puhukaa rahasta! Totta kai sitä vanhempana toivoo, että voisi antaa lasten elää ilmaiseksi, vaikka sitten kolmekymppiseksi, mutta jos siihen ei yksinkertaisesti ole varaa, niin sitten vaan juttelee rohkeasti omien lasten kanssa siitä, miten he voisivat tukea perhettä ja osallistua yhteisten menojen hoitoon. 

– Ohjelmaan osallistuminen oli kaikin puolin kyllä hyvä kokemus. Vaikka itseä pelotti ja mietti, että miksi minä menen avaamaan talousasiani maailmalle, niin on ollut kyllä ihan huikea jengi siinä tukena ja tosi positiivisella vireellä – sellaisella, että haluaa oikeasti auttaa ja tukea, eikä syyllistää. Tämä on ollut kyllä tosi kiva kokemus, sanoo Virika ohjelmaan osallistumisesta.

Tilanteet ovat yksilöllisiä

Raharemontin toisella kaudella on mukana myös psykologi Karoliina Mellanen, jonka kanssa osallistujat ovat päässeet juttelemaan haastavista taloustilanteistaan sekä syistä niiden takana. Pyysimme Karoliinaa avaamaan, millaiset tekijät ohjaavat perheiden taloudellisia ratkaisuja tilanteissa, joissa aikuiset lapset jakavat talouden vanhempiensa kanssa. 

– Siinä kohtaa kaksi tosi erilaista todellisuutta. Ensinnäkin siellä on nuori, jolla on mahdollisesti hyvin orastavat taloustaidot, impulsiivista käyttäytymistä sekä identiteetti, joka on vielä kehittymässä. Sitten on vanhempi, jolla on tietty rooli vanhempana ja ehkä huoli lapsen itsenäistymisestä. Jokainen perhetilanne on myös erilainen – ratkaisu riippuu lapsen valmiuksista ottaa taloudellista vastuuta ja perheen tarpeesta jakaa menoja.

Kahden todellisuuden kohtaaminen ja uudet roolit voivat tuntua haastavilta, mutta Virikan tavoin myös Karoliina kehottaa puhumaan tilanteesta avoimesti yhdessä lasten kanssa:

– Jos asiaa ei pureta läpi puhumalla, eikä pyritä löytämään molemmille tyydyttävää ratkaisua, voi se jättää epäreiluuden kokemuksen, mistä voi seurata katkeruutta. Tämä puolestaan voi johtaa siihen, että ihmissuhde kärsii ja pahimmillaan tulee jopa katkoksiakin. On tosi oleellista, että puhutaan avoimesti luvuista ja siitä, mitkä ne tulot ja menot ovat. Silloin nuorikin ymmärtää paremmin tilannetta, ja sitä miksi häneltä vaaditaan osallistumista.  
Vinkiksi vanhemmille Karoliina sanoo:

–  Harjoitelkaa vastuunkantoa asteittain ja ikätasoisesti. On tosi tärkeää, ettei heitetä syvään päätyyn yksin, koska silloin jos lapsi päätyy tekemään huonoja valintoja, seuraukset voivat olla tosi kauaskantoisia. Pidetään keskustelu avoimena ja arvostavana – hyväksytään se, että nuori varmasti tekee harha-askelia kuten muutkin ja ollaan silloin tukena. Arvostelun sijaan ja suorien neuvojen sijaan voi olla utelias ja esittää kysymyksiä ja auttaa lasta löytämään itse hyviä ratkaisuja. Jos lapsi taas on taloudellisesti riippuvainen vanhemmasta, niin ihmissuhteen turvana ovat selkeys ja rajat – silloin molemmat tietävät, mitä on yhdessä sovittu, ja mitä kummaltakin odotetaan.  

Säästöpankkiryhmä on yhteistyökumppanina Nelosella ja Ruudussa esitetyssä Raharemontti-sarjassa, jossa autetaan erilaisten taloushaasteiden kanssa kamppailevia ihmisiä. Ohjelman tarkoituksena on edistää avointa rahapuhetta ja auttaa osallistujia löytämään kestävä ratkaisu oman talouden hallintaan ja taloudelliseen hyvinvointiin.