Miksi rahaa ei ole koskaan tarpeeksi – kuusi yleistä rahavinoumaamme

Raharemontti-ohjelmasta tuttu psykologi Karoliina Mellanen paljastaa kuusi yleistä rahaan liittyvää ajatusvinoumaamme:

1. Valitsemme mieluummin lyhyen aikavälin palkkion kuin pitkäaikaisen hyödyn

”Ihminen on lähtökohtaisesti lyhyen aikavälin palkkioita kohti menevä laji – onhan henkiinjäämisen kannalta paljon oleellisempaa järjestää ruokaa pöytään tänään, kuin huolehtia ravinnonsaannista viiden vuoden päästä.

Tänä päivänäkin olemme yhä taipuvaisia ostamaan haluamamme asian heti ja nauttimaan sen tuomasta nopeasta ryöpystä mielihyvähormoni dopamiinia, kuin laittamaan rahaa säästöön vuosien tähtäimellä. Siksi säästäminen voi tuntua hankalalta, vaikka tiedämme sen olevan pitkällä aikavälillä meille hyödyllinen valinta.”

2. Karkaava maalitaulu – syy sille, kun mikään määrä rahaa ei tunnu olevan tarpeeksi

”Ihminen on todella sopeutuvainen eläin ja tottuu nopeasti erilaisiin olosuhteisiin – hyvässä ja pahassa. Jos saamme palkankorotuksen, se lämmittää hetken, jonka jälkeen se muuttuu uudeksi normaaliksi ja mielessämme on jo seuraava tavoite.

Karkaavaan maalitauluun liittyy myös sosiaalinen näkökulma. Jos tulot nousevat radikaalisti, usein myös sosiaaliseen verkostoomme tulee uusia ihmisiä, jolloin myös vertailukohteemme suuntautuu uudelleen. Aina on joku, joka tienaa enemmän, jolla on isompi koti ja hienompi auto. Jos samalla lisäämme omaa kulutusta tulojen kasvaessa, eli otammekin suuremman asuntolainan tai teemme enemmän kalliita ostoksia, suuremmat kulut saattavat syödä koko palkankorotuksen, eikä tilille käytännössä jää välttämättä yhtään enempää rahaa kuin ennenkään.”

3. Status quon houkutus ja saavutetuista eduista luopumisen sietämätön vaikeus

”Tuttu on aina turvallisempaa kuin uusi ja tuntematon. Ihminen pitää mielellään kiinni tottumuksistaan, koska muutoksen kitka on suuri. Saatamme pitää tutusta tavasta kiinni, vaikka se ei edes palvelisi meitä ja tietäisimme, että saatavilla olisi parempiakin vaihtoehtoja. Ihmiselle on usein myös hyvin vaikeaa luopua saavutetuista eduista, ja koemme tappiot ja menetykset suuremmin kuin voitot.

Sopivissa määrin pysyvyyden hakemisesta on meille myös iloa, sillä se voi suojata meitä ottamasta äärisuuria riskejä. Haasteita tulee, jos tappioiden välttämisen vie liian pitkälle, emmekä uskalla lähteä tekemään mitään päätöksiä tai muutoksia rahankäytössämme.”

4. Uponneiden kustannusten harha

”Jos investoimme johonkin asiaan aikaa ja rahaa, meillä on korkea kynnys luopua siitä. Muutos vaatii oman virheen myöntämisen, mutta se on usein kivuliaampaa kuin vanhalla tavalla jatkaminen. Vaikka sijoitus tuottaisi pelkkää tappiota, saatamme silti sijoittaa siihen lisää rahaa, koska haluamme uskoa, että ennen pitkää sitkeät investoinnit palkitaan.

Tämä voi näkyä myös kuluttamisen puolella peli on jo menetetty -henkisenä ajatteluna: jos olen jo tuhlannut 20 tonnia perinnöstä, voin yhtä hyvin tuhlata loputkin viisi tonnia.

Parhaimmillaan aiemmin käytetty raha ei vaikuttaisi tulevaisuuden rahankäyttöön, vaan jokainen tilanne arvioitaisiin sen hetkisen tiedon ja ymmärryksen mukaan.”

5. Ankkuroituminen: ensimmäinen luku vaikuttaa seuraaviin arvioihin ja päätöksiin

”Kun huonekalukaupassa on myynnissä alennussohva, jonka lähtöhinnaksi on merkitty 3000 euroa, sen tarjoushinta 1500 euroa kuulostaa halvalta – vaikka sama sohva olisi myynnissä tähän hintaan vuoden ympäri.

Toinen esimerkki on kahvilan kahvikuppien koot. Kun tarjolla on iso kahvi 7,50 €, keskikokoinen kahvi 5,50 € ja pieni kahvi 3,90 €, keskikokoinen alkaa tuntua kohtuuhintaiselta, vaikka lähtökohtaisesti harva menisi ostamaan yhden koon kahvia 5,50 eurolla.”

6. Sosiaalinen todiste: muiden teot ympärillämme vaikuttavat omaan toimintaamme

”Lauman vaikutus käyttäytymiseemme on suuri. Meihin vaikuttaa paljon se, mitä omassa perheessämme ja lähipiirissämme tapahtuu. Opimme mm. talouskäyttäytymistä vanhemmiltamme ja varsinkin ollessamme epävarmoja miten pitäisi toimia, katsomme muiden käyttäytymistä ja käytämme sitä ”todisteena” järkevästä ja hyväksyttävästä toiminnasta.

Jos lähipiirissä kaikki perheenjäsenet ja ystävät budjetoivat suunnitelmallisesti tai sijoittavat, olisi harvinaista, jos itse ei olisi missään vaiheessa harkinnutkaan samaa

Ja vastaavasti, jos meillä ei ole lähipiirissämme esimerkkejä suunnitelmallisesta rahankäytöstä ja säästämisestä, ei ole kovin yksiselitteistä ryhtyä siihen itsekään.”

Miten pitää ajatusvinoumat pois päättäjän paikalta?

Ajatusvinoumat vaikuttavat meihin usein alitajuisesti. Vaikka ne eivät aina tue kestävää taloudellista hyvinvointia, jokainen on evoluution saatossa palvellut jotakin hyödyllistä tarkoitusta – vaikkapa henkiinjäämistä tai liian suurilta riskeiltä suojautumista.

”Kaikilla meillä on näitä vinoumia, eikä niistä voi ikinä päästä täysin eroon. Kaikki vinoumat eivät myöskään muodostu kaikille ongelmaksi. Tärkeintä on tunnistaa ne tekijät, jotka vaikuttavat eniten omaan toimintaan. Jo niiden tiedostaminen auttaa meitä tekemään parempia päätöksiä”, Karoliina toteaa.

Säästöpankin vinkit ajatusvinoumien hallintaan omassa taloudessa:

• Tunnista omat vinoumasi: Pohdi niiden vaikutusta omaan rahankäyttöösi. Kysy itseltäsi ennen ostopäätöstä, voitko tietoisesti seistä sen takana. Voit myös ottaa pienen aikalisän ja katsoa, muuttuuko ostohalut nukutun yön jälkeen.
• Aseta pitkän aikavälin tavoitteet: Taloudellisen päätöksenteon hetkellä voit peilata valintaasi tavoitteisiisi. Sinun ei tarvitse olla täydellisen rationaalinen – kun pitkän aikavälin rakennuspalikat ovat kunnossa, voit esimerkiksi säästää erilliselle tilille lyhyen aikavälin hauskempiin houkutuksiin.
• Seuraa taloutesi tilannetta: Kun tiedät mihin rahasi kuluvat, on helpompi tehdä tietoisia valintoja taloudellisen hyvinvointisi tueksi. Kokeile Raharemontista tuttua Rahataulua.
• Hae tukea: Oman talouden isoja linjoja kannattaa sparrata myös asiantuntijan kanssa. Yhdessä löydätte taatusti sopivat säästämisen ratkaisut juuri sinulle!